Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 601)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Husq165R

    Alkaa vaikuttamaan yhä enemmän siltä että noissa visan jutuissa ei ole yhdessäkään totuutta edes siteeksi! Palstan ehdotonta eliittiä! ☺

    Visakallo Visakallo

    Tule sinäkin vanha Huso käymään ja tutustumaan koivikoiden ja muidenkin puulajien kasvatukseen! Voitaisiin samalla vaikka vähän kertailla noita oikeinkirjoituksen sääntöjä samalla…

    mehtäukko

    ”..Enemmänkin kyseessä olisi taimikon raivausta tai alikasvosten harventamista tms. Sillä se niin utopistiseltä tuntuikin…”   Juurikin näin.

    Tapion hyvän metsänhoidon ohjeissa puhutaan käsitteistä maapohjan täysimääräisestä hyödyntämisestä ja poistetun puun kannattavuuteen vaikuttavasta järeydestä. Jos puustolla ei ole aikaa järeytyä, kuinka nämä ovat mahdollisia?

    Visakallo Visakallo

    Puuston liika tiheys taimikkovaiheesta ensiharvennukseen on riittävän järeymisen ylivoimaisesti suurin este. Mapohjallakin on toki vaikutusta. Mehtäukko olisi myös lämpimästi tervetullut tutustumaan koivun ja muidenkin puulajien kasvatukseen. Tänä vuonna taitaakin tulla jo 44 vuotta siitä, kun käytännössä kaikki myyntiin tullut puu on täällä korjattu motolla.

    Juniori Juniori

    Merkittävä ero tulee juurikin ihmisten suhtautumisesta ensiharvennukseen.

    Toiset teetättävät ensiharvennuksen heti kun joku sen suostuu koneellisesti tekemään (latvukset edellä)

    Toiset tuijottaa Tapsan suosituksia ja odottaa että valtapuut ovat 15m.

    Ja tasaiseen savipeltoon ei varmasti tarvi tulla motolla harventamaan 10 v. kohdalla vaikka kuinka olisi OMT tai OMaT

    jupesa

    Tavallista harvempi taimikon asento ei vähennä kokonaiskasvua, jos pysytään suht. normi tiheyksissä. ( n.1000-1300 kpl/ha).  Yksi vaihtoehto on kasvattaa taimivaiheessa melko paljon puita ( koko kasvupotentiaali tulee heti käyttöön) ja tehdä e-puuharvennus . Taimikonhoidot pitää tehdä jokatapauksessa ajoissa .

    mehtäukko

    Taimi- ja harvennuspuutiheydet kun kuitenkin on pakko ajatella ja toteuttaa laatu-ja särkymävaroilla. Tätähän on prof. MKärkkäinen terottanut: illuusio suoraan loppukasvatustiheydestä pysähtyy siihen.

    Nämä kaikki osatekijät kun jotenkin huomioidaan, julistus hyvin harvoista tiheyksistä pienien puiden aikaisilla harvennuksilla on käytännössä hyvin harvojen herkkua. Ja olkoon niin.

    jupesa

    Luontainen uudistuminen viljelyn lisänä on usein apuna. Onnistuu jos maapohjat on siihen sopivia .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Särkymävaran tarve aiheutuu lähinnä hirvistä ja peuroista. Onko muita syitä? Jatkuvassa kasvatuksessa toki isompien puiden korjuusta.

    Mänty tarvitsee alussa korkean tiheyden oksien karsiutumiseen. Koivun voi ilman hirvieläimiä tai suojausta käyttäen perustaa harvana. Kuusi on sitten edellisten puolivälissä.

    Vaikka kuusikon istutustiheys olisikin korkea, luontaista lehtipuuta voi jättää noin 10 prosenttia runkoluvusta, jolloin istutustiheys 1500-1600 riittäisi. Lehtipuun voi myös keskittää säästöpuuryhmiin.

    mehtäukko

    On tietysti tuulet,lumi, /huurrettuminen ja laatujutut päälle. Jk:ssahan mahdollinen ”taimisto” menee ruttuun joka käänteessä.

    Säästöpuuryhmien hiekset ovat tienattu riesa uudistamisessa.

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 601)