› Keskustelut › Metsänhoito › Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 608)
1 2 3 … 59 60 61

  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Lähetetty: 3.3.2023, 18:47

    Merkitty: 

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

    Tekijä
    Veli-Jussi Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 9.2.2026, 09:38

    Kyllähän nuo istutustiheydet ovat vuosikymmenten mittaan pienentyneet aika lailla, koska taimien ero on nyt kuin yöllä ja päivällä verrattuna vanhaan aikaan. Samoin maanmuokkaus on selvästi kehittynyt.

    Mäntyjä en ole istuttanut sitten 1970-luvun. Jos oikein muistan, käytettiinkö silloin jotain 2200-2500 kpl/ha? Oikaiskaa jotka tiedätte. Paljonko nykyinen määrä männyllä istutuksessa on?

    Avojuuristen taimien aikaan kuusiakin istutettiin jopa yli 2000 kpl/ha, sittemmin pottitaimilla määrä oli 1800, ja nyt aika moni laittaa vain 1600 tai vähemmän.

    Koivulla muistini mukaan määrä on koko ajan ollut 1600, mutta alaspäin on siitäkin tultu aina 1200 asti.

    Pete 9.2.2026, 09:55

    Jos hirvien laudunnusta ei alueella isommin ole (yllättävän laajoilla alueilla ei ole), niin nykyisellä männyn alkuperällä riittää istutustiheydeksi 2000kpl/ha aivan riittävän laadukkaan tukin tuottamiseen paremmalla mt-pohjallakin. Voi riittää vain 1600kpl/ha jos haluaa pelata luontaisella lehtipuusekoituksella. Koivikoissa on syytä olla tarkkana, että yhtään yli 1600kpl/ha ei tule istutustiheydeksi.

    Ja jos hirvistä ei ongelmaa (ei henkistä eikä todellista), niin taimikonharvennus istutustiheyteen 3 metrin pituusvaiheessa jos on tarvis. Usein istutusmännikössä ajoissa ja oikein tehty varhaisperkaus jää ainoaksi raivausahatyöksi (tai ainakin voi jäädä), niin reippaaseen kasvuun istutusmänty yleensä lähtee.

    Muita tuhoja männyntaimikkoon tulee kuusta herkemmin, metso voi syödä silmuja ja tämä syönti on hyvin systemaattista ja metsämyyrä voi syödä silmuja myös ja ikävän systemaattisesti sekin. En lähtisi näitä riskejä pienentämään istutustiheyttä kasvattamalla kun ei se mitään auta.

    jpjulku jpjulku 9.2.2026, 09:55

    Rauduskoivu on Suomessa pisimmälle jalostettu metsäpuu. Kun Tapio perusti pari-kolme vuotta sitten uuden siemenviljelmän Oittiin, ’lupaus’ oli että ”uusimmat koivun siemenviljelykset Suomessa tuottavat siementä, joilla saadaan 30–35 prosentin lisäkasvu, erinomaiset rungon laatuominaisuudet ja vähäinen oksikkuus. Jalostetusta siemenestä perustettu koivikko kasvaa ensimmäiset 20 vuotta Etelä-Suomessa lehtomaisella kankaalla pituutta 1 metrin ja paksuutta 1 cm:n vuodessa.”

    Tätä taustaa vasten Sahalan kaltaiset ”koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa” -kasvatustarinat kuulostavat realistisimmilta, kun vielä istutustiheys on normaalia merkittävästi alhaisempi ja olosuhteet muutenkin suotuisat.

    Nostokoukku 9.2.2026, 10:00

    Vielä niinkin myöhään kuin 90-luvulla istutettiin mäntyä 2200 kpl hehtaarille. Mukamas laadun varmistamiseksi.

    mehtäukko 9.2.2026, 10:10

    Eikös se ole selvää, että siemensyntyiset männiköt kasvavat ”laadukkaammin” kuin istutetut? Jos ne on taimikkoharvennettava n. 5 m:n pituusvaiheessa laadun ja hirvien takia, kuinka 2200 oli pöyristyttävä?

    Visakallo Visakallo 9.2.2026, 10:10

    Meille kesäretkeläisille tutustuminen Sahalan kartanon puuntuotantoon oli kyllä hyvin silmiä avaavaa. Suosittelen mieluummin sovitusti tutustumista paikan päällä, kuin näkemättä arvotelua täällä palstalla.

    mehtäukko 9.2.2026, 10:14

    Ja hitot.

    Jos tämä on keskustelupalsta, miksi asioiden ristiriitaisuuksien maku ei saisi aiheuttaa keskustelua ja arvotelua??

    jpjulku jpjulku 9.2.2026, 11:03

    2200 voi olla männylle ihan hyvä istutustiheys. Ymmärtääkseni mänty ei tarvitse kovin montaa oksakertaa (elävää latvusta) yhteyttämiseen ja kasvuun. Kun puusto on tasapituista, auringonsäteet pääsevät helposti näihin ylimpiin oksakertoihin. Harvasta kasvatusasennuksesta ei tällöin ole erityistä kasvuhyötyä, eikä mänty reagoikaan harvennuksiin samaan tapaan kuin kuusi ja koivu. Miksipä siten ei kasvattaisi mäntyä tiheämpänä, jos maassa vaan riittää vitamiinia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 9.2.2026, 11:10

    Miksipä siten ei kasvattaisi mäntyä tiheämpänä, jos maassa vaan riittää vitamiinia.

    Tarkennan vielä: mäntyä kasvatetaan tiheämpänä, jotta sen oksat saadaan ohuiksi tyvitukissa. Se on juuri noin että mitä rehevämpi kasvupaikka, sitä tiheämpi kasvusto voi olla, ja kannattaakin olla koska oksien paksuus korreloi kasvunopeuden kanssa. Näin opetti professorit Kärkkäinen ja Kellomäki. Riittävä tiheys saadaan halvemmalla kylvämällä kuin istuttamalla. Ja harvennuksia tosiaan männyllä mieluummin useampi lievempi kuin harvoin ja voimakkaina.

    jpjulku jpjulku 9.2.2026, 11:36

    No laatu voi olla yksi peruste, mutta kannattavuus voi sinällään olla jo peruste. Jos puun kasvu ei kärsi tiheydestä, miksipä tuotosta ei maksimoisi runkolukua lisäämällä, tiettyyn rajaan saakka. Oksaisuuslaadusta olen vähän sitä mieltä, että nyky jalostetulla siemenellä sen ei pitäisi olla ongelma, jos ei nyt ihan pihapuuasennosta puhuta.

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 608)
1 2 3 … 59 60 61