Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 8 vastausta, 601 - 608 (kaikkiaan 608)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • mehtäukko

    Kyllä se kasvu vaan kärsii liiasta tiheydestä. Juuristo jää pieneksi,- on tuulituhoriskit, runko jää ohueksi,- lumi ja tuuli, elävien oksien kutistuminen,- kasvutappio ja kierto-ajan piteneminen ja kaikkineen KORKOPEIKKO.

    Kun näistä on selkeät ohjeet, ihmetyttää joskus luistelu-into.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuo on varmaan totta että oksalaatu korjaantuu osin jalostuksen avulla.

    Liika tiheys vähentää paksuuskasvua vaikka ei pituuskasvua, joten tiheyden kanssa ei kannata mennä liiallisuuksiin – varsinkin jos ei aio teettää energiaharvennusta. Korkeintaan sen verran tiheyttä, että jokainen runko kasvaa enskaan mennessä kannattavan korjuun mahdollistaviin mittoihin. Hirviriski vaatii omanlaisensa strategian jossa jätetään särkymävaraa.

    mehtäukolla oikeat varoitukset tuhojen suhteen: liian tiheässä kasvanut mänty on tuhoriskissä ja latvukset pienenevät herkästi liikaa. Silloin menetetään alun ahnehtimisella kasvua koko jäljellä olevalla kiertoajalla!

    mehtäukko

    jpjulku: ”..Ymmärtääkseni mänty ei tarvitse kovin montaa oksakertaa (elävää latvusta) yhteyttämiseen ja kasvuun..”

    Millä perusteella tuollainen ymmärrys??

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”Metsänhoidossa katsotaan yleisesti, että elävän latvuston pituus tulisi olla 2. kehitysluokan jälkeenkin terveessä, hyvin kasvavassa ja elinvoimaisessa metsässä kuusella 60 %, koivulla 50 % ja männyllä 40 %.”

    Vessi väittää tuossa aiemmassa ketjussa että mh-suositusten harvennusmalleilla ei päästä noihin suositeltuihin latvusten pituuksiin. Hän ei tee tässä kohtaa eroa puulajien välillä. Tämä voi johtua siitä, että Sahalassa harrastetaan männyn karsintaa. Jos halutaan puiden karsiutuvan itse, kasvatetaan kuusi tiheämpänä aluksi ja mänty paljon tiheämpänä aluksi.

    https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/paastaanko-latvusten-ohjepituuksiin-harvennusmalleilla/

    jpjulku jpjulku

    Itseäni siteeraten: ”Jos puun kasvu ei kärsi tiheydestä, miksipä tuotosta ei maksimoisi runkolukua lisäämällä, tiettyyn rajaan saakka” Tietenkin kasvu kärsii liiasta tiheydestä. Mutta mikä se liika tiheys on, sehän se kysymys tässä on. Metsänhoidon suosituksissa männyn istutustiheys on 2000-2400. Mitä oksaisuuslaatuun tulee, elävä oksa saa olla yllättävän paksu mahtuakseen vielä tukin kriteereihin. Sellaisia oksia jalostettujen mäntyjen ei pitäisi nykyään enää ihmeemmin kasvattaa. Ja oksaisuuslaadultaan paremmasta tukista kun ei makseta yhtään enempää kuin oksaisuuslaadultaan huonommasta tukista.

    Mehtäukko, jos ihminen aina noudattaisi totuttuja toimintamalleja, sinäkin asuisit yhä puussa ja söisit männynkäpyjä. ”Luisteluinto” on usein se, joka vie asioita eteenpäin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Taimikonhoitoketjuissa on aiemmin  katsottu että noin 2000 mäntyä mahtuu hyvin kasvamaan enskaan saakka.

    mehtäukko

    Luistelu-into joo.

    Lähden siitä, että asioissa olisi oltava realismia ja tietty linja. Esitellyt harvat kasvatusasennot ja huippukasvut eivät taatusti toimi kenenkään koko metsä-aloilla, jollain omt etelärinnenurkalla. Siksi niitä on harhauttavaa saarnata ns.yleiseen käyttöön.

    Mitä tulee kustannuksiin. On esitetty pienempiinkin töihin koron tappavaa vaikutusta koko työn kannattavuudelle. Kuinka sitä oppia sovelletaan vaikkapa tuohon pellonmetsityksen osioon, kun tekemistä on pirusti ja epävarma saalis 50 vuoden hollilla?

    Kysyy nimim. epätietoinen

    Jean S

    niin no, jos kuitupuun kasvatus istuttamalla on tappiollista valitulla korkokannalla, niin sen parempi, mitä vähemmän sitä istuttaen tuottaa?

    Vai mitä nimimerkki epätietoinen tähän sanoo?

    Lähestyisin asiaa itse niin, että jos ilman istuttamista ja maanmuokkausta syntyy kuitupuuaihioita, ne on ookoo kasvattaa kuitupuuksi ja korjata pois. Käytännössä nämä ovat monesti koivuja tai jopa haapoja, mutta mitä se sitten haittaa, kun niihin ei ole varsinaisesti investoitukaan?

    Laittelin lukijoiden kuviin menemään kuvat samalla viikolla istutetusta koivusta, männystä ja kuusesta kahden kasvukauden jälkeen. Saattavat hiukan hymyilyttää.

Esillä 8 vastausta, 601 - 608 (kaikkiaan 608)