Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 632)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Visakallo Visakallo

    Voisiko mehtäukko hieman tarkentaa tuota lausuntoasi? Mikä asia on jäänyt epäselväksi?

    mehtäukko

    Vai pitäisi vielä tarkentaa? Lukaise vaan ed. sivun kommenttien ja niiden ylistysten johdonmukaisuutta riukujen poistosta.

    Visakallo Visakallo

    Pitää todellakin tarkentaa, sillä sitä 20 mottia/ha ei todellakaan motolla korjattu. A.J. asiasta myös muistutti, viitaten jo aikaisemmin samaa kohdetta koskeneeseen keskusteluun. Pitää pysyä rehellisenä, eikä väännellä juttuja. Tätä juuri tarkoitin, kun kehoitan käymään paikanpäällä.

    jpjulku jpjulku

    Niin, koskiko se 20 m3 poistuma nyt ensiharvennusta vai jotain muuta. Minä ymmärsin että ensiharvennusta. Taidettiin sanoa videolla jotenkin ”tästä korjattiin vajaat 20 m3 rankaa”. Ei se nyt varmaan voi olla että ensiharvennus + 20m3 rankaa, vai? Toisaalta kun katsoo videota, niin jätetyt rungot ovat aika järeitä. En ole mikään koneellisen korjuun tuntija, mutta vaikuttaako se nyt niin paljon konekustannuksiin jos poistuvia puita on harvemmassa, kunhan ne ovat riittävän (60 + litraa) järeitä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Katsoin uudelleen Vessin ja Riikilän videon. Kommenteissa kerrotaan että koivujen koko on noin 10 cm x 10 metriä. Kyllä se oli enska, jota voi kyllä myös nimittää energiaharvennukseksi, kun pudotettiin runkoluku 1600 > 600 ja otettiin rankapuuta. Korjuutekniikkaa ei kerrota videolla.

    Jos istutus olisi tehty 1200 taimella, enska olisi tehty myöhemmässä vaiheessa ja saanto olisi parempi. Tässä tehtiin pelastushakkuu, jotta koivujen latvukset eivät supistuneet liikaa.

    Jatkossa harvennetaan puolet pois eli 600 > 300 kpl koivuja. Vessi suosittelee koivun ja kuusen yhteistä kiertoaikaa: 70 vuodessa tehdään ensin koivun ylispuiden (300 kpl) poisto ja lopussa kuusen päätehakkuu. Sitten kierto alkaa alusta. Runkoluvut: 1200 > 600 > 300 kpl.

    https://www.youtube.com/watch?v=YqucmIKQzmg

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Laasiksen malli antaa yhden koivun tilavuudeksi tyvestä latvaan saakka 38 litraa strategisilla mitoilla 10 cm ja 10 m. Eli poistuma olisi 1000 rangalla ehkä 30 m3? On mahdollista että poistettavat olivat keskimääräistä pienempiä ja saanto riippuu latvaläpimitasta eli kuinka tarkasti runko kerätään talteen.

    https://arvosana.com/yksittaisen-puun-tilavuus/

    jpjulku jpjulku

    Jos poistuma on 1000 runkoa ja niiden keskimääräinen pituus 10m ja rinnankorkeusläpimitta 10cm, niin runkojen tilavuuspoistuma olisi 39m3, mikä olisi kai sitten jo lähempänä normaalia ensiharvennusta.

    jpjulku jpjulku

    A.J. ehti ensin 🙂

     

    Kahlschlag Kahlschlag

    Ensiharvennuksessa pitää lähteä yli 50 m3/ha, ei sinne metsään koneita kannata tuoda 25 litran keppejä korjaamaan.

    mehtäukko

    V-kallo: ”Pitää pysyä rehellisenä, eikä väännellä juttuja. Tätä juuri tarkoitin, kun kehoitan käymään paikanpäällä…”         Koeta sinä todellakin pysyä jutuissasi yhdessä linjassa.

    Ja olipa VJJ riut käyty hankaamassa motolla tai ei ja kanniskeltu laaniin, kaikki joutavat rukkasenkuvat nostavat hintaa ja korot päälle, olipa ne katkottu vaikka kirveellä.

Esillä 10 vastausta, 621 - 630 (kaikkiaan 632)