Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

Esillä 8 vastausta, 651 - 658 (kaikkiaan 658)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri tuossa samoilla kohdin missä Sahalan kartano sijaitsee on myös Savon taimenen kalankasvatuslaitos, ja lähialueella myös Rastunsuon turvetuotantoalue (nyt jo pois tuotannosta), sekä Rautalammin taajama. On vaikea sanoa mikä näistä on vuosien saatossa ollut suurin vesien pilaaja. Itse veikkaamani pahemmuusjärjestys: turvetuotanto, kalankasvatus, maatilat, taajama, metsätilat.

    Husq165R

    Alkaa näyttämään yhä enemmän siltä, että iki vanha vitsi pitää paikkaansa! ”Kun on tuttu tuomari , niin helpompi asioida”!

    🤣

    Visakallo Visakallo

    Taisi vanha Huso nukkua kaikki äidinkielen tunnit, kun tuo oikeinkirjoitus tahtoo tuottaa joka kerta hieman haasteita…

    Gla Gla
    Jean S

    Niin no näin etämetsänomistajan näkökulmasta aika monet täällä palstalla esitettävät ajatukset ovat hiukan kummallisia:

    – tilaa maanviljelijä levittämään glyfosaattia – anteeksi mistä niitä löytää

    – istuta ja raivaa niin paljon kuin viitsit – mutta kun matka on pitkä, työtä kannattaa vältellä

    – rakenna metsätie – joo, hieno juttu, mutta jos niin tekee, sitten pitää lanata ja perata ojanvarsia, ja siitä on vaivaa vuosikymmeniksi

    – raivaa pari tankillista, viilaa koko ajan, paista makkaraa – vain hullu tekee töitä kovapalaterällä aamusta iltaan

    …ja tätä rataa. Jos itse asuu maittensa keskellä, ampuu hirvensä itse, on paikalla itse kun hakkuuta aletaan tekemään, on itsellä traktorit ja metsäkärryt, rakennuksia ja niin edelleen – maailma näyttää kovin eri näköiseltä.

    Sahala on imppeeriumi ja sen omistaja jakaa hienosti omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Ne eivät ole ainoa oikea totuus, mutta ei se Mhy:n ja Tapionkaan totuus ole ainoa oikea. Kukin poimikoon mitä hyväksi katsoo ja mikä omaan elämäntilanteeseen ja omille maille sopii.

    jpjulku jpjulku

    Pihkatappi, pätee vähän kaikkeen taloudelliseen toimintaan. Mittakaavaa pitää olla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsätiet voi hoitaa monella tyylillä. Jos niihin ei ole saatu Kemera-tai Metka-tukea, niin hyvinkin vasemmalla kädellä. Sitten panostaa, kun tien perälle tarvitsee päästä hoitoa tai hakkuita tekemään.

    Visakallo Visakallo

    Gla:lle: Heh, mäntti aivan varmasti olen, mutta ylpeästi sellainen! Eihän vanha Huso oikeasti noin huonosti kirjoita, vaan tekee sitä ihan tahallaan.

Esillä 8 vastausta, 651 - 658 (kaikkiaan 658)