Keskustelut Metsänhoito Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

  • Tämä aihe sisältää 669 vastausta, 56 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Kuusiuskova toimesta.
Esillä 9 vastausta, 661 - 669 (kaikkiaan 669)
  • Koivun ensiharvennukseen 10 vuodessa

    Metsälehden tämän päivän numerossa oli toimittaja Riikilän juttu Sahalan kartanon 10 vuotiaan koivikon ensiharvennuksesta.
    Silloin sitten istutettiin saroille koivua ymmärtämättömästi 2 m välein. Nyt istutetaan 3 m välein ja pyritään tiheyteen 1200 kpl/ha. Tuo ylimääräinen metri lisää tilaa puiden väleissä nopeuttaa koivun kehitystä ja latvuston voimistumista vielä lisää. Tällä voidaan ensiharvennusta ehkä lykätä 1-2 v latvuston elinvoiman ja koon kärsimättä. Näin puista tulee vielä suurempia ja nopeakasvuisempia.
    Silloin istutettiin yhden miehen työryhmin, nyt kahden. Toinen tasoittaa kuokalla mättään huipun reilusti yli 60 cm halkaisijaltaan olevaksi vähän koveraksi tasanteeksi ja toinen laittaa putkella minitaimen juuri sen keskelle ja aivan suoraan. Näin istutuksen laadusta tulee kaksistaan tehden paljon parempi kuin yhden ja pian mätästä potkimaan väsyvän tekijän työnä.
    Prof. Hynynen arveli jutussa, että metsän harvuuden lisääntyminen vähentää kasvua. Tämä ei aina pidä paikkaansa. Se riippuu metsästä. Kaikki metsämiehet tietävät jo ulkomuistista ylitiheitä ja metsiköitä, jotka eivät silminnähden ole kasvaneet juurikaan vuosikymmeniin.
    Toisaalta pieni kasvun jääminen hieman pienemmäksi maksimista parina vuonna harvennuksen jälkeen ei merkitse mitään sen rinnalla rinnalla, että riittävällä harvuudella koko metsikön kasvatuksen ajan voidaan turvata useiden tukkien saanto lähes latvaan saakka ja näin moninkertaistaa metsikön puhdas tuotto.
    Harva on epätaloudellinen harkitusti, että haluaa kasvattaa tiheässä vain pieniläpimittaista ja halpaa kuitupuuta, koska tappiota siitä touhusta tulee varmasti.
    Ensiharvennuksessa 3 istutusväli vaihtuu harvennuksen jälkeiseen 4 m puuvälikasvatukseen (600 runkoa/ha), joka sekin käy ahtaaksi latvustoille jo 6-8 vuoden perästä. Sitten on aika väljentää lopputiheyteen 300-350 runkoon/ha ja vain odotella 10-20 vuotta 3-4 preräkkaisen vaneri/sahatukin kasvamista.
    On tärkeää antaa riittävästi tilaa (ja valoa viistosta paistavasta auringosta) valtapuille, jotta ne voivat kasvaa nopeasti sitä arvokkainta runkopuuta.

  • Visakallo Visakallo

    1978 istutettu koivikko edustaa vielä vanhan ajan menetelmillä uudistettuja ja kasvatetttuja koivikoita. 1980-luvun lopulla oli jo aivan toinen meininki, ja tänä päivänä vieläkin parempi. Kymmenellä vuodella on koivikoiden kiertoajat lyhentyneet ja laatu on nyt huomattavasti parempaa kuin ennen.

    Perko

    Tuollainen fanerin tuotanto  on  heti käynnistettävä  valtakunnallisesti, sehän  voittaa eukalyptukset tullen mennen   ellei se jotenkin ole  henkilöön sidoksissa.

    Kuusiuskova

    Uskallan väittää et koivikoissa pääsee nykyään 35v kiertoaikaan, hybriidihaavalla alle 25v.

    Visakallo Visakallo

    Aivan varmasti ainakin eteläisessä Suomessa suotuisalla maapohjalla.

    Gla Gla

    Ehkä hirvien ja peurojen vikuuttamia puita ei kannata pidempään kasvattaa.

     

    Visakallo Visakallo

    Juurikin näin Gla, sillä koivun runkoon tulee syöntien seurauksena lahon alku, joka myöhemmin pilaa tyvitukin ja monesti vielä seuraavankin. Hirvi- ja peura-alueilla ei koivun kasvatukselle ilman riittävää suojausta ole edellytyksiä. Tapauskohtaisesti on valittava, onko se aitaus vaiko Trico. Jos vain mahdollista, metsästys olisi saatava ohjattua alueille, joissa yritetään tosissaan kasvattaa koivikoita. Täälläkin yksi kahden hehtaarin koivikon saattaminen ohi kriitisen vaiheen vaati useiden hirven ampumista ko. alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä.

    oksapuu

    Kaurispukki koivikossa alkaa olla melkoinen tuholainen.

    Sarvillaan parkkaa rankakokoisista koivuista tuohet irti ja siinäpä sitten meni se tyvitukki pilalle. Piha istutusten kanssa sama juttu, kaikki pitää suojata verkolla jos meinaa jotain kasvattaa…

    Gla Gla

    ”Täälläkin yksi kahden hehtaarin koivikon saattaminen ohi kriitisen vaiheen vaati useiden hirven ampumista ko. alueelta tai sen välittömästä läheisyydestä.”

    Täällä on luvat käytetty ainakin viime vuosina tunnollisesti, silti tuhoja esiintyy. Hirvet myös liikkuvat, ei muutaman hirven ampuminen taimikon välittömässä läheisyydessä riitä. Ja eikö taimikoita pitäisi kasvattaa kaikkialla. Se on väärin, että luokitellaan alueet metsätalous- ja hirvitalouskäyttöön. Tai ainakin nämä pitäisi julkisesti määritellä, ettei tehtäisi turhaa työtä. Hirvitalousaluekartta voisi kyllä synnyttää keskustelua.

     

     

    Kuusiuskova

    Ja se tykkää varsinkin mansikoista, kerran etsi melkein puolen metrin syvyisestä lumesta emännän mansikantaimet ja söi kaikki. Ja taloon 5m.

Esillä 9 vastausta, 661 - 669 (kaikkiaan 669)