Keskustelut Metsänhoito Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 81)
  • Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

    7.7.2020 Metsälehdessä uutisoitiin tekeillä olevista alueellisista metsäohjelmista. Luonnokset ovat nähtävillä ja kommentteja pyydetään 28.8 mennessä. Käväisin lukemassa Lounais-Suomen version ja kaiken muun hyvän keskeltä löytyi tällainen tavoite:

    Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.

    Metsätalous nähdään siis riistatalouden turvaajana, vaikka itseasiassa ylisuuri hirvieläinkanta uhkaa metsätaloutta!!

    Hirvikannasta puolestaan todetaan näin:

    Hoidetaan hirvikantaa hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat vahingot eivät lisäänny.

    Pitääkö tämä tulkita niin, että nykyinen vahinkomäärä on sovelias taso?

    Alueellinen riistaneuvosto on linjannut tavoitehirvikannan osassa Varsinais-Suomea jopa kaksinkertaiseksi verrattuna MTK:n kantaan. Alueellinen metsäohjelma nyt esitetyssä muodossa nätisti siunaisi ylisuuren hirvikannan hoitosuunnitelman.

    Edelleen jatkan ihmettelyä siitä, millaisia vellihousuja metsänomistajan etua on ajamassa. Nimet löytyvät metsäohjelmaluonnoksen sivulta 4.

     

  • oksapuu

    Tervettuloa palstalle Tiina…

    Olen seurannut kirjoituksiasi ja niissä on järki mukana. Toivottavasti jatkossakin jaksat kommentoida tänne…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä vinkkaus! Eikun kommentteja menemään kukin oman alueensa kohdalta.

    kim1

    Pirkanmaallakin PYRITÄÄN  pitämään hirvieläinten aiheuttamat vahingot metsille siedettävinä..,no viimeiset 30 vuotta on miltei ainoastaan istutettu kuusta..,se vissiin on sitten mainio keino myöskin jatkossa pitää hirvivahingot siedettävinä…,ei muuta kun kuusta kuuselle ,jopa maannousemasienen vaivaamille alueille…,niin ja jopa mhy:n toimesta..

    Tolopainen

    Hirviä saisi alkaa metsästää jo syyskuun alussa, ei metsästys kuitenkaan silloin ala. Seuroista on tullut kenneltoimintaa, hirvet pitää säästää koirapyyntiin ja kanta pidetään elinvoimaisena. Sinänsä hirvivahingot on vähäisiä verrattuna niihin vahinkoihin, joita motokuskit tekevät harvennushakkuissa. Siellä vahingoitetaan puita satoja kertoja suurempi määrä kuin mitä hirvituhot.

    Visakallo Visakallo

    Taitaa olla Tolopaisen metsät olleet aloittelevien motokuskien koulutuskohteina, kun niin kovin erilaiselta kuulostaa meno sielläpäin!

    mehtäukko

    ”Satoja kertoja suurempi määrä..” Ohhoh mitä tolskuuta! Ja kaikkiko vaan katselevat karvaisia kämmeniään??

    Tolopainen

    Kyllä sellainen, joka on metsänharvennuksia tehnyt yli 50v näkee heti mikä on kuskien osaamisen taso nykyisin ja miten he pelaavat vain suuren kertymän puolesta. Se mitä jää jäljelle ei heitä kiinnosta. Sama tilannehan se on yleensäkin työpaikoilla n.20% työntekijöistä on osaajia loput kykenee tekemään rutiinitehtävät ohjeiden mukaisesti.

    mehtäukko

    No mutta eihän se niin voi mennä, että hyväksytään tolskaus nyrkki taskussa?! Alkumetreillä perusteltu toivomus työn jäljestä. Sitten muut konstit ja keinot.

    Puuki

    Jos haluaa johonkin oman mielenmukaisen havennushakkuujäljen , niin pitää tehdä vaikka mallileimaus  eikä päästää  puun ostajaa eikä motokuskia siitä suuremmin lipsumaan.  Ja korjuuajankohta pitää tietenkin koettaa sopia mahdollisimman sopivaksi ko. kohteelle.  Koneet on mitä on (samoin kuin usein korjuukelitkin) eli useimmiten vähän liian isoja nuoriin harvennusmetsiin.  Korjuujälkeen voi etukäteen  vaikuttaa kauppasopimukseen kirjatuilla toiveilla esim. kirjaamalla min PPA/runkoluku  näkyviin . Jotain voi vaikuttaa  korjuuaikaankin . Jälkikäteen on aina vaikeampaa.   Jos syntyy tavallista enemmän korjuuvaurioita (korjuun epäonnistumisesta aiheutuvia), niistä voi neuvotella ostajan kanssa kompensaatiokorvauksia.

     

    mehtäukko

    Kyllä noin. Kauppasopimuksessa sovitusta esim. Tapion harv.malleista ei lopulta voi lopulta hirveästi tinkiä.Esim. jos puusto on kookasta,tiheää ja rinnettä, on toivotonta saada korjuu onnistumaan edelleen tiheillä vaateilla. Kasoille on väkiselläkin oltava tilaa ja tilaa käsitellä ne prosessoidessa sekä kuormatessa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 81)