Keskustelut Metsänhoito Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 81)
  • Kommentteja alueellisiin metsäohjelmiin

    7.7.2020 Metsälehdessä uutisoitiin tekeillä olevista alueellisista metsäohjelmista. Luonnokset ovat nähtävillä ja kommentteja pyydetään 28.8 mennessä. Käväisin lukemassa Lounais-Suomen version ja kaiken muun hyvän keskeltä löytyi tällainen tavoite:

    Turvataan riistatalouden toimintaedellytyksiä edistämällä metsänomistajien ja metsästysseurojen yhteistyötä.

    Metsätalous nähdään siis riistatalouden turvaajana, vaikka itseasiassa ylisuuri hirvieläinkanta uhkaa metsätaloutta!!

    Hirvikannasta puolestaan todetaan näin:

    Hoidetaan hirvikantaa hoitosuunnitelman mukaisesti niin, että hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamat vahingot eivät lisäänny.

    Pitääkö tämä tulkita niin, että nykyinen vahinkomäärä on sovelias taso?

    Alueellinen riistaneuvosto on linjannut tavoitehirvikannan osassa Varsinais-Suomea jopa kaksinkertaiseksi verrattuna MTK:n kantaan. Alueellinen metsäohjelma nyt esitetyssä muodossa nätisti siunaisi ylisuuren hirvikannan hoitosuunnitelman.

    Edelleen jatkan ihmettelyä siitä, millaisia vellihousuja metsänomistajan etua on ajamassa. Nimet löytyvät metsäohjelmaluonnoksen sivulta 4.

     

  • Perassic Park

    Tuollainen kieltomaininta jos todella löytyy, niin Huh Huh!

     

    Tiina Lietzén

    nuori isäntä:

    Löysin tuon mainitsemasi ”Avohakkuita ei tehdä”, mutta tulkitsen sen tarkoittavan sitä, että jatkuvan kasvatuksen menetelmässä niitä ei tehdä. Asian olisi voinut ilmaista vaikka näin ”Jatkuva kasvatus on pienipiirteisempää eikä avohakkuita tehdä.”

    Perustelen tulkintaani sillä, että tekstissä vähän myöhemmin suositellaan käytettäväksi jalostettua taimiainesta viljelytöissä.

    Muutoin olen kanssasi samaa mieltä: kaavoituksen kautta tehtävä suojelu on estettävä ja vaikuttaminen asiaan tehdään nimenomaan jättämällä kommentti ohjelmaluonnokseen. Aikaa on 28.8 asti.

     

    Metsuri motokuski

    Olen sitä mieltä että jk-kasvatuksella ei taimiaines säästy sen paremmin kuin jaksottaisella. Tuntuu siltä että tilanne on päinvastainen. Vähempään taimiainekseen kohdistuu kovempi syöntipaine. Tästä on kyllä ihan perskohtaista kokemusta uk-puistosta jossa pienaukoihin syntyneet taimet on totaalisesti syöty.

    Eipä kai tuohon syöntipulmaan ole muita ratkaisuja kuin järkevä hirvieläinkannan koko. Siitäkin huolimatta joku huono -onninen joutuu pettymään kun hirvet tahtoo laumaantumaan talvisin.

    nuori isäntä

    Tiina, ongelma on juuri siinä, että kohta on tulkinnanvarainen. Se on oma yksittäinen lause, ei osa jotain pidempää lausetta. Se on helppo nostaa erikseen omaksi erilliseksi kannanotoksi.

    Timppa

    Jos kuusia tai leppiä syntyy jatkuvan kasvatuksen metsiin, niin ne säilyvät.  Kaikki muut puuntaimet  syödään ainakin metsistä (eivät kylläkään jatkuvan kasvatuksen metsiä) ja viimeisinä aukkojen taimet.

    A.Jalkanen

    Tässä lähettämäni kommentit.

    Keski-Suomen AMO:ssa näkyy olleen kuluvan kauden hirvikantatavoite 2,5-3 per 1000 ha ja tulevalle kaudelle 2,5. Pientä hivutusta siis alaspäin, ja suunta on täysin oikea: hirvieläinkannat pitää pitää niin alhaisina, että metsänuudistamisen puulajivalinta on vapaa ja sekametsäisyyden edistäminen on mahdollista.

    Peurat ja kauriit on tekstissä mainittu muodossa: kannat ovat vielä alhaiset. Riistaruokintaa pitäisi valvoa, ettei sen avulla kasvatettaisi pienten hirvieläinten kantoja. Ruokinta pitäisi sallia vain metsästyksen apuna syksyisin. Paikallisten asukkaiden mukaan metsäkauriskanta on jo noussut.

    Kaavoituksesta ohjelmassa ei puhuta mitään. Metsänomistajia on huolestuttanut ilmiö, joka on saanut nimen ”kaavoittamalla suojeleminen”. Tässä kohtaa edunvalvonnan on syytä olla hereillä ja estää ei-toivottujen käytäntöjen syntyminen.

    Muuten hyvä teksti ja hyvät tavoitteet.

    Tiina Lietzén

    nuori isäntä

    Kyllä!! Lause on tekstissä ihan erikseen ja siitä voi tehdä juuri sen tulkinnan, että ”sanotaanhan metsäohjelmassakin näin, avohakkuita ei tehdä”.

    Ehdottomasti tuostakin pitää jättää kommentti, mutta laitoin tuon oman tulkintani palstalle näkyviin, koska ajatus siitä, että avohakkuut kiellettäisiin on täysin järjenvastainen.

    Gla

    Sano sinä. Pidätkö todennäköisenä, että jk-porukka käyttäisi tuollaista tahallista väärin ymmärtämistä omien intressien ajamiseen?

    Minä pidän. Sen verran meriittiä aiheesta sillä suunnalla on jo kerätty.

     

    putte

    Luonnokset ohittavat varsin kevyesti hirviongelman. Ilmeisesti sitä ei metsätaloudessa ole. Todellisuudessa en usko, että nykyinen ylisuuri hirvieläinkanta, josta jo normaalina puhutaan, tulee muuttumaan, ellei päätöksentekoon tavoitemäärästä saada puuntuottajien edustajaa. Alueellisissa riistaneuvostoissahan ei puuntuottajat ole lainkaan edustettuna, vaan hirvieläintavoitteen asettavat aivan toiset tahot.

    Planter

    Aika skeptiseksi on tullut, onko tällaisella metsäohjelmalla mitään vaikutusta mihinkään, näitähän samoja ollut ennenkin ja samoja kirjauksia edelliselle viisivuotiskaudelle.Tekijät pääsevät helpolla, kun kopioivat vanhan pohjan ja hiukan muuttelevat sanoja. Kommentoidaan nyt kaikki ahkerasti, kun siihen on mahdollisuus, jos vaikka työryhmä joutuisi ihan oikeasti miettimään mitä ”tarttis tehrä”.

    Hirvieläinasiassa pitäisin vahinkoperusteista kannansäätelyä parempana kuin tavoitetiheyksiä. Siis kanta sellaiseksi, että männyn ja lehtipuiden kasvatus onnistuu, sehän tässä on oleellista. Siitä tuskin edes metsästäjät kehtaavat olla erimieltä? Vaikkapa se ruotsalaisten esittämä lähestymistapa, että 70% viljellyistä taimista pitää selviytyä taimikkovaiheen ohi ehjinä.

    Tiheystavoitteiden käytössä on sekin ongelma, että kanta-arviojärjestelmä tuottaa systemaattisesti liian alhaisia tiheyksiä. Kun arvion mukaan sanotaan, että nyt tiheys on 3,5 / 1000 ha, niin kuitenkin, takaisinlaskennan jälkeen muutaman vuoden kuluttua huomataan, että niitä olikin silloin yli 4 / 1000 ha.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 81)