Koneistutus

Asta raportinhan saa myös perus kaivinkoneesta s-postiin.

Lisäksi istuttajan on lähetettävä koe-alatiedot isommissa organisaatioissa urakanantajalle.

Samoja kokemuksia kun Petellä istutuksista. Käytännössä firmojen omavalvonta on mitä on ja sama koskee mhy:tä. Minä olen aika paljon asiasta valittanut niin olen kuulemma liian tarkka, vaikka ainoa vaatimukseni on ollut että taimet istutetaan mättäälle, tarpeeksi syvälle ja tiivistetään juuripaakku. Sitten kun olen mennyt tarkastamaan niin joka toinen taimi lähtee nostamalla mättäästä ja syy on 90% että taimi on istutettu liian pintaan. Vaikka paakku on tiivistetty niin se on niin pinnassa että se lähtee kevyesti sormilla vetämällä maasta irti, silti huonoin homma tässä on se että paakku kuivuu. On tullut muutamia kertoja laitatettua taimia paremmin uudestaan kun ovat polkeneet miten sattuu. Olen kuulemma liian tarkka mutta työnlaatu on kyllä ollut aina helppo näyttää ala-arvoiseksi. Kerrankin yhden firman ukot otin istuttamaan juhannus viikolla kuusi alueen kun saatiinkin risut ajettua vaikka näytti että ei saada. Sain hommattua vielä kiireellä mätästyksen ja taimet sekä nämä istuttajat. No parsimassa nuo joutu käymään huonoa työnjälkeä. Mietin siinä vaan että porukka (4 miestä) oli istuttanut toukokuun alusta 6000-8000kpl/päivä ja olin varmaan ensimmäinen joka kiinnitti työnlaatuun huomiota. Tuttu n.70v. ukkeli ja oma porukka istutuksissa niin priimaa pukkaa mutta aina ei jouda.

Äestys on sekaviljelyssä parempi kuin kaivinkonemuokkaus kun muokkauksen yhteydessä kylvetään. Metsä-äkeen muokkausjälki on kylvölle otollisempi kuin laikutus. Minun mielestä sekaviljelyä se on männyn konekylvön ja kuusen istutuksen yhdistäminenkin. On totta, että kuusi hyötyy mätästyksestä, mutta karkeammilla pohjilla hyöty jää suhteessa pienemmäksi. Suuri osa nyt 20-30 vuotiaista hyväkasvuisista viljelykuusikoista on äesjälkeen istutettuja. Osaamista äesjälkeen istuttamienn tietysti vaatii, mutta osa istutusporukoista ei osaa istuttaa oikein edes mättäälle. Oma kokemus on, että metsä-äkeellä muokattu ala on istuttajalle selkeämpi ja selvästikin nopeampi pohja. Vaarana on tietysti, että taimet laitetaan äesjäljen pohjalle, josta rouste ne sitten nostelee jos maalaji on sille otollinen.

Hyviä tuloksia olen saanut 2000-luvun alussa savimaallakin äesjälkeen istuttamisesta. Istutusporukka taisi olla Puolasta. Pieleen oli menossa, mutta ehdin alkuun mukaan ja opastamaan, että kuusentaimet tulee laittaa äesjäljen ”palteeseen” tai heti sen viereen. Hyvin onnistui, rouste nosteli taimia hyvin vähän ja tänä talvena ensiharvennus jos saadaan routa maahan ja/tai runsaasti lunta. Äeskoneen kuljettaja oli kokenut tekijä tietysti ja osasi säätää jälkeä ottavammaksi ja palletta muodostavaksi. Ei kaunein ala muutamaan vuoteen, mutta ei se mitään aurausjälkeä kuitenkaan ollut.

Paras pohja istutukselle on tietysti naveromätästys kun mättäät on tehty laakeiksi ja pinta-alaltaan isoiksi. Näin ainakin savimaillla ja hienoilla hiesuilla. Laadukkaastikin tehty laikkumätästys tuottaa jonkinlaisen kuopan joka sitten kerää kosteutta ja lisää vesottumista. Naveroissa on samaa ilmiötä, mutta vesakkoa kertyy etäämmälle mättäistä. Kääntömästästy ei hienojakoisille maille sovellu ollenkaan.