Keskustelut Metsänhoito Koneistutus

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 64)
  • Koneistutus

    Hyvää vappua kaikille

    Alamme olla taas siinä vuoden ajassa jolloin alkaa uusi metsänviljelykausi, etelä-suomessa se lienee jo alkanut mutta meillä täällä itä-suomessa oottelemme vielä hieman. Taimitarhat alkaa lähetellä taimikuormia maakuntiin ja me teroittelemme välineitä huippu kuntoon.

    Koneella istuttamisesta minulla on kokemusta 6 vuoden ajalta ja tämä ajanjakso sisältää monia kokemuksia ja näkemyksiä koneelliseen istutukseen.  Ollaan realistisia ensinnäkin tuntituotoksista, mikäli taimia menee yli 250 kpl tunnissa maahan onko työn jälki laadukasta. Istutustyön laadusta ei pidä tinkiä koska siitähän metsänomistaja maksaa. Istutuskoneena minulla on yksittäin istuttava ja samalla muokkaustyön tekevä laite. Tällä koneella olemme myös onnistuneet istuttamaan myös melko kivisiä kohteita jotka ei välttämättä sovellu koneelle ollenkaan. Istutus vaiheessa kastelemme vielä koneella taimipaakun ennen taimen tiivistystä.

    Istuttamamme kohteet olemme käyneet tarkistassa satunnaisesti seuraavana kasvukautena ja samalla olemme ottaneet valokuvia omaan käyttöömme jos ketä asia kiinnostaa niin on asiasta näyttää valokuva sanojen vahvistukseksi.

    Taimihuoltoketju joka alkaa taimitarhalta ja päättyy taimen istutukseen on erittäin tärkeä vaihe. Ketjun jokainen lenkki on tärkeä jos siinä jokin kohta ontuu se näkyy lopputuloksessa eli taimen kasvuun lähdössä.

    Istutuskauden alku kesäkuun loppuun saakka on istutuskoneelle täysi työllisyys. Tästä eteenpäin mahtuu koneelle vielä tilauksia, mikäli teistä lukijoista joku kiinnostuu asiasta ja tahtoisi lisätietoja, ilmoita kiinostuksesi tähän keskusteluun. Toiveena olisi työkohteitten sijainti itä-suomessa.

     

     

     

     

  • mehtäukko

    Jotta kone-istustus löisi varmasti leiville, työvauhdin täytyisi olla jatkuvatoimisen mätästäjän luokkaa. Koneen hintaluokkakin ei hyvin kaukana siitä lisänä istutustoiminto. Kylvö-ominaisuus jo tietysti vakiona.

    Historia

    Kaikkien koneistuksesta kiinnostuneiden kannattaisi lukea vuonna 2012 Tiina Laineen ja Mikko Syrin kirjoittama Koneistuttajan opas. Sen laatimisessa on vielä ollut mukana sen hetkiset metsänhoidon expertit Etelä-Pohjanmaan Metsäkeskuksen silloisen johtajana Jorma Vierulan johdolla. Uskoisin, että julkaisu löytyy sähköisenä joko Luken, Metsätehon tai Metsäkeskuksen sivuilta. Suomalaisten luonteen tuntien vanhat M-Planterit, Bräcket ja Risutecit löytyvät yrittäjien hallien nurkista. Kaivinkoneita löytyy joka talon pihasta maaseudulla. Käsittääkseni nykyinen 1-vuotinen pottitaimi sopii näihin kaikkiin istutuspäihin. Jos nykyinen istutuspään omistaja ei enää halua ko. työtä tehdä, myyköön/ vuokrakkoon sen jollekin, joka haluaa. Ojituksilta on vapautunut kaivinkoneita, rakentaminen on jumissa. Uskoisin, että kalusto löytyy markkinoilta, jos vaan metsänomistajilla on halua sitä käyttää. Tällä tasattaisiin kevään muokkausruuhkaa. Miljoona tainta koneella tarkoittaa 10  – 15 metsuria raivausahatöihin, 10 miljoonaa ( tämä määrä istutettiin 2 000 luvun alkupuolella koneilla). 100 – 150 metsurit, 20 miljoonaa tainta 200 – 300 metsurit eli lähes 10 % lasketusta tulevaisuuden metsuritarpeesta. Metsätehon mukaan tarve on n. 3 600 metsurit. Jos koneistutus saataisiin kolmessa vuodessa (EU- rahoituskauden loppuun. ) tälle tasolle jollakin hankkeella tuloutuisi maaseudun yrittäjille lisäeuroja 10 – 15 miljoonaa euroa vuodessa. Lopettakaa koneyrittäjät itku kevään ja kesäkauden vähistä töistä, kaivakaa vanhat istutuspäät naftaliinista ja pistäkää seisovat koneet töihin

     

    leku

    Hoh, hoh, historioitsija päästeli hyviä naurunaiheita, paperillahan homma toimii, ei käytännössä, siihen on ihan perutellut syyt miksi koneistutus ei ole lyönyt läpi.

    aikoinaan yritin lähteä innokkaana mukaan mutta realiteetit löi pahasti kasvoille,  ensinnäkin tulee kysymys suomen metsien rakenne, kuviokoko sekä maalajien vaihtelu. toiseksi spesiaali konekalustovaatimus, sekä istutuspäiden rakenne.

    aikoinaan olisi vielä ehkä löytynyt kuskejakin mutta nykyään ei.  kaivuri istutus ei vähennä yhtään ihmistyötä, sillä se on yllättävän hidasta ja vaatii jopa enemmän tukitoimintoja mitä perinteinen tapa, monet eivät käsitä mitä sellainen kalusto kustantaa. perinteinen mätästys ja istutus kaverit menee heittämällä ohi istutuskoneesta, sekä saa tehtyä joka paikkaan oikean muokkauksen.

    kuskeja ja kalustoa ei haalita soilta eikä rakennustyömailta, ne on rakennettu spesiaali kalustoa, kuskit myös. jopa lavetit pitää muuttaa istutuskoneille, tai siirtyä puolikaisiin jolloin taas tiestövaatimus kasvaa yms.

    aikoinaan kritisoin istutuskoneiden rakennetta, mättään kokoa ja muotoja, sekä sitä että kaikkiin päihin pitää jokainen taimi laittaa erikseen omin pikkukätösin.. jokaiselle valmistajalle sanoin että kehittäkää sellainen systeemi taimitarhan kanssa jossa taimi tulee muovisessa kehikossa jonka laittaa suoraan koneeseen josta se siirtyy maahan ilman hanskan jälkeä, vielä ei ole puhelinsoittoa tullut..

    aikoinaan laskin että koneellinen istutus kalusto olisi maksanut 350t€ vaatinut miehistöä enemmän kun perinteinen tapa jossa kaluston hinta puolet sekä vähemmän miehistöä. sekä sitten päästään siihen pointtiin. kun metsäfirmat kyseli urakoitijoita olisi pitänyt tehdä halvemmalla kuin perinteisellä tavalla.

    nykyisistä koneista plantma on järkevin tähän mennessä rakenteeltaan sekä idealtaan, tosin suunniteltu kuivemmille alueille. voisi kuvitella että joskus suomessa voisi nähdä ajokonepohjaisen istutuskoneen mh tai firmojen isoilla työmailla. mun mielestä ajokonepohjainen istutus järkevämpi tulevaisuudessa.

    juttelin kesällä ruotsalaisen kaverin kanssa joka oli käynyt katsomassa plantman konetta ja haastattelemassa. jäi mieleen että kone kahdessa tuurissa miehistöä 6kpl, rahulia yhden koneen ketjussa kiinni 1,4 miljoonaa, eivät tee alle 25ha työmaita ne kannattamattomia.

     

    mehtäukko

    ”Jonkin verran” puikkoa polttaneena ja hydrauliöljyjä lätränneenä voi todeta ”lekun vainussa konkretiaa”. Hyvin pitkälle noin. Metkossa oliko toissa kerralla Plantman tyyppinen kotimainen viritys, mutta ei siitä ole kuulunut mitään?

    Perassic Park Perassic Park

    Jo vuosia on  köpötellyt, vaikka Boston Dynamics:n nelijakaisia roboja.

    Kun aikaa kuluu tullee joku sen kaltainen joka tekoälyllä ja konenäöllä varustettuna tunnistaa istutuskohdat ja tökkii taimet. Taistelurobotit tekevät tietä siviilisovelluksille.

    Nostokoukku

    Eihän Historian ajatus maaseudun yrittäjien työllistymisestä huono ole. Mutta mistä löytyy se maksaja joka kaivaa 10-15 miljoonaa euroa ylimääräistä kustannusta annettavaksi näille yrittäjille? Koneellisen istutuksen pyörittämisessä jo pelkät kaluston kustannukset ovat tuon verran enemmän miestyöhön verrattuna. Ei konemiesten kannata ostaa työtä itselleen, jotain on myös jäätävä käteen. Lisäksi työn laatu ei ollut yhtä hyvä kuin miestyönä tehtynä. Ei ainakaan silloin, kun tutkin asiaa. Luotan koneasioissa ”puikkoa polttaneen” mielipiteeseen.

    mehtäukko

    Kyllä pyörää uudelleen keksittäessä, sen olisi toimiakseen oltava varma, kustannustehokas kaikille osapuolille ja laadukas tulos. Muutoin jäädään sutta-ja sekundaa asteelle, ja romuvuori kasvaa.

    Historia

    Mielestäni vertailu pitää tehdä kahdella eri menelmällä tehdyn keskenään samnlaisen  kuusen uudisalan myyntihintojen  €/kpl välillä.  Jos myyntihinta (lopputuote) maksaa molemmilla menetelmillä asiakkaalle yhden  euron ja laatu on yhtä hyvä ei ole mitään merkitystä, kummalla menetelmällä työ on tehty. Molemmat ovat eettisesti tuotettuja Hehtaarihinta on silloin sama kuin istutustiheys. Kansantalouden kannalta ajateltuna koneistututuksella tuotetun hehtaarin eurot jäävät kokonaisuudessaan Suomeen, manuketjun osalta istutustyön toteuttaa ulkomaalainen. Sama laskukaava toteutuu 0,85-,0,90 eurolla kappaleelta. Kun työ toteutetaan koneistutuksena kohteella käy uudistamisketjun aikana 1-2 henkilöä, mätästys- manuistutusketjussa aianakit tuplat tästä. Tuskin kukaan ilmaiseksi. Samaan aikaan metsuri raivaa 5 vuotta aiemmin istutetun taimikon, eikä tarvitse odotella istutustöiden loppumista ja lomaakin pitäisi ehtiä kesällä pitämään.

     

    mehtäukko

    Jos vertailussa ei ole painoa myös menetelmän toimivuudessa kaikissa olosuhteissa, aikajänne mukana ja riskit, senttien laskeminen tainta kohti on turhaa.

    Rukopiikki

    Paljonko on nykyään taimenistutustaksa ja miten se on kehittynyt viime vuosikymmeninä?

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 64)