Keskustelut Metsänhoito Koneistutus

  • Tämä aihe sisältää 96 vastausta, 26 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 3 viikkoa sitten Pete toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 96)
  • Koneistutus

    Hyvää vappua kaikille

    Alamme olla taas siinä vuoden ajassa jolloin alkaa uusi metsänviljelykausi, etelä-suomessa se lienee jo alkanut mutta meillä täällä itä-suomessa oottelemme vielä hieman. Taimitarhat alkaa lähetellä taimikuormia maakuntiin ja me teroittelemme välineitä huippu kuntoon.

    Koneella istuttamisesta minulla on kokemusta 6 vuoden ajalta ja tämä ajanjakso sisältää monia kokemuksia ja näkemyksiä koneelliseen istutukseen.  Ollaan realistisia ensinnäkin tuntituotoksista, mikäli taimia menee yli 250 kpl tunnissa maahan onko työn jälki laadukasta. Istutustyön laadusta ei pidä tinkiä koska siitähän metsänomistaja maksaa. Istutuskoneena minulla on yksittäin istuttava ja samalla muokkaustyön tekevä laite. Tällä koneella olemme myös onnistuneet istuttamaan myös melko kivisiä kohteita jotka ei välttämättä sovellu koneelle ollenkaan. Istutus vaiheessa kastelemme vielä koneella taimipaakun ennen taimen tiivistystä.

    Istuttamamme kohteet olemme käyneet tarkistassa satunnaisesti seuraavana kasvukautena ja samalla olemme ottaneet valokuvia omaan käyttöömme jos ketä asia kiinnostaa niin on asiasta näyttää valokuva sanojen vahvistukseksi.

    Taimihuoltoketju joka alkaa taimitarhalta ja päättyy taimen istutukseen on erittäin tärkeä vaihe. Ketjun jokainen lenkki on tärkeä jos siinä jokin kohta ontuu se näkyy lopputuloksessa eli taimen kasvuun lähdössä.

    Istutuskauden alku kesäkuun loppuun saakka on istutuskoneelle täysi työllisyys. Tästä eteenpäin mahtuu koneelle vielä tilauksia, mikäli teistä lukijoista joku kiinnostuu asiasta ja tahtoisi lisätietoja, ilmoita kiinostuksesi tähän keskusteluun. Toiveena olisi työkohteitten sijainti itä-suomessa.

     

     

     

     

  • Itämaan ihme Itämaan ihme

    Riippuu firmasta, metsuriyrittäjät tekee edelleen sillä 0.2-.25 €/kpl + alv.

    Isot firmat ottaa varmasti sen +0.3€/kpl.

    Sen mitä tiedän, niin isot sopimukset menee alle 0.2€/kpl aliyrittäjille.

    leku

    Historia ei ole kyllä metsässä käynytkään, sellaisen kuvan ainakin minä sain kirjoituksista. teoriaihmisiä, se harvoin ryteikössä toimii..

    otetaan tuosta taskulaskin ja mietitään hetki asiaa;

    löysin metsätehon 4/18 ajanmenekki tutkimuksen, siinä koneistutus alle 200 kpl/h.

    muokkaus 500/ha, eli 0,26€/kpl. istutus 0,25€/kpl, taimet 0,25€/kpl, unohdetaan taimet ja taimihuolto, oletetaan että ne samat.

    eli vertailuna muokkaus ja istutustyö: silloin saisi koneistuttaja tuntirahaksi 0,26+0,25€ x 200 eli 102€/h.

    hidasta, mutta valmista, normipäivässä noin hehtaari. koneessa rahulia kiinni 350t€.

    tavisketju: muokkari tekee tuurissa reilu 2,1ha, tuntiraha samalla kpl hinnalla 129€ rahulia koneessa kiinni 150t€, istutustyö samanhintaista. istuttajat samalla työmaalla tai korkeitaan kaksipäivää perässä.

    eli perempi tuntihinta puolet halvemmalle koneelle, sekä kapasitetti käytännössä vähintään tuplat. sekä laatu!! tulee oikea muokkaus oikeaan paikaan, rinteet kivikot laikutus, notkoihin vähintään naverot.

    sitten päästään siihen kaikkein mielenkiintoisempaan asiaan koneistutuksessa, koneistus ei sovellu jokapaikaan, joko työmaat pitää valikoida (parhaimmat päältä) tai sitten pitää keskeyttää istutus, repiä istuspää irti ja käydä tekemässä kivikot, rinteet notkot erikseen, jolloin koko ajatus kusee!, siihen aikoinaan firmat perusti taksan alennuksen kun saisi tehdä vain hyviä valikoituja työmaita. eli laskelmat vielä huonommaksi.

    aikoinaan kun tein uudistamisurakointia, mulla oli kaivuri kahdessa tuurissa edessä (suomikuskit) ja istuttajat (suomi) perässä, taimet (suomi). useampi porukka  (suomi) teki sitten pelkästään istutuksia perinteisesti ns kylmällä ketjulla.

    siinä tuli keskimäärin vajaa 5ha päivässä valmista, kaivuri liikkui 6pv/vk ja istuttajat sai koneen kiinni yleensä torstaina

    Historiotsija voi laskea montako istutus konetta se vaatii  saadakseen viikossa saman taimimäärän maahan ja varsinkin paljonko se vaatii pääomia saada se metallimäärä metsään. siihen perustuu se ettei kaivinkone pohjainen istutus tule yleistymään suomessa. jokusia yksittäisiä lukuunottamatta.

    äsken katsoin tubesta kun plantmanin koneella painavat 3000 kpl /h maahan, lannoitetuna, kasteltuna, siinä jo jotain ajatusta ja ideaa, tosin plantaaseilla.

     

    mehtäukko

    Lekun analyysiin ei lisättävää.

    Nostokoukku

    Toissa kesänä poikani istutti taksalla 0,16 € kpl +alv.

    Istutussesonki on varsin lyhyt. Kallis istutuspää lepäilee suurimman osan vuotta tuottamattomana. Eikö tämän hintaisten koneiden pitäisi työllistyä ympäri vuoden?

    Historia

    En ala arvuuttelemaan, kuka on metsässä käynyt, kuka ei. Jos kaivinkoneella saa tehtyä mättää, yhden taimen laitto lisänä ei vaadi maaperältä yhtään enempää. Istutusnopeudeksikin riittää sama kuin manuistuttajalla. Ero tulee nimenomaan taimihuollossa. Kuuma linja taimitarhalta koneistuttajan terminaaliin täysinä nuppikuormina parin viikon välein, taimirippeiden siirtäminen samalla eteenpäin vrt nykytilanne. Työaika 4 kk, istutusmäärä 3 000 kpl/ pvä kahdessa vuorossa, yhteensä 21,5 p x 4 kk x 3000 kpl = 260 000 kpl/ kausi.

    Aika hyvä lisäpotti maaseudun yrittäjälle. Nurkista löytyy yli 10 valmiiksi kuolletettua koneyksikköä eli valmius n. 3 miljoonan koneistutustaimen istuttamiseen on ilman investointeja. Tarvittaessa istutuspäävalmistajat sitten valmistavat uusia, jos resurssi loppuu kesken

    Itämaan ihme Itämaan ihme

    Peruskoneita voi olla kuoletettuina, mutta istutuslaittesto ei ole ilmainen hankinta.

    Lisäksi istutus pitäisi tehdä ennen taimien kasvuun lähtöä. Paineilmalla kun taimi ”ammutaan” määttääseen lähtee uusin vuosikasvu irti. Samoin koivusta pölähtää lehdet irti, jolloin sen kauden kasvu oli siinä. Näin sanoi eräs täällä koneistutuksia tekevä yrittäjä, tosissaan lopettanut koneistutukset, kun taksa ei riittänyt.

    Firmoilla on taimiterminaaleja, mistä istuttajat käy hakemassa taimensa. Oli sitten manuistuttaja tai koneistuttaja. Terminaaleilta löytyy myös vastuuhenkilöt, jotka hoitaa taimien luovutukset, kastelut, laatikoiden reunojen peittelyt. Kuuman ketjun saa, jos haluaa ihan kaivinkone + metsuriyhdistelmällä.

     

    Historia

    Tässä lisää faktoja. Vuonna 2011 istutettiin koneella n. 3 milj.tainta. Niille, joille on istutettu, voivat käydä katsomassa laadun. Hienossa kasvussa, jos varhaisperkaus on tehty ajallaan. Istutus suoraan tuoreeseen maahan. Taimien kasvu säädelty taimitarhalla siten, että eivät ole olleet kasvussa. Varovasti laskien 60 metsuria pystyvät siirtymään samaksi ajaksi pois taimien kuskaamisesta ja istuttamisesta. Jokaisesta istutetusta taimesta saadaan paikkatieto ja tarvittaessa myös lannoitenappi mukaan, taimi saadaan uusills koneilla samalla kasteltua. Sitkeässä on tuo metsänhoidon koneellistumisen vastustus suomalauseen juurtunut.

    Itämaan ihme Itämaan ihme

    Ei kait tässä vastutusta ole, mutta useampi on puhunut faktoja kentältä. Ei mitääm musta tuntuu pohjalta.

    Sama oli konekitkennän osalta 2010 paikkeilla. No sekin loppui, kun oli tarkka työmaista sekä toteutus ajankohdista. Piti syrjäyttää raivaajat, mutta raivaajat syrjäytti koneet.

    Valitettavasti koneistutus on edelleen tarkkaa maaperästä, ajankohdasta. Varmasti jos maksajia löytyy esim 320€/ha mätästys + 1€/kpl taimi, niin kyllä istutuskoneita nähdään maastossa.

    Tällä hetkellä on vaan paljon kustannustehokkaampaa antaa muokkaajan muokata ja istuttajien istuttaa. Tarvittaessa pistetään vaikka 2 konetta muokkaamaan ja 4 ukkoa istuttamaan isoa alaa. Siinä on kuumaketju.

    Mikäs on tämän hetken koneistutus määrä/vuosi? Nuo taitaa olla juuri niitä vuosilukuja, kun näitä värkkejä testailtiin.

    Nostokoukku

    Mihinkähän se 3 miljoonan taimen koneistutus aikoinaan tyssäsi? Eiköhän ollut niin, että työlle ei löytynyt sellaista maksajaa, että koneyrittäjä olisi pärjännyt. Kuten kirjoitin, tutkin koneistutusta vuosituhannen vaihteessa. Onnistuakseen hyvin se vaati kohteiden tarkkaa valintaa. Työn jälki oli vertailukelpoinen miestyöhön verrattuna vain maalajiltaan parhailla kohteilla. Nämä kohteet olivat parhaita konekylvökohteita. Hankalimmilla kohteilla tuli sutta ja sekundaa. Ainakin silloisilla koneilla, mitkä eivät soveltuneet kivisen ja kovin paljon hakkutähteitä sisältävien kohteiden  muokkaukseen.

    Poikani teki muutaman kesän istutustöitä keväisin. Urakanantaja toi hänelle taimet suoraan taimitarhalta, parin viikon  annoksina pojan ”terminaaliin”. Hän otti aamuisin siitä päivän annoksen mukaansa. Kuinka tämä ketju saadaan kuumemmaksi?

    Jouduin etsimään eräänä keväänä kitkijäurakoitsijalle kohteita. Soitin hänelle suoraan kysyäkseni vaatimuksista. Taimikko ei saanut olla yli metrin mittaista, mieluummin lehtipuissa ei saanut olla vielä lehtiä, kattavuudeltaan kivennäismaan kohteita ja mieluummin kuusentaimikoita. Mätästyksellä muokatuissa metrisissä kuusentaimikoissa juurtuminen oli vielä niin kesken, että taimi nousi usein vitelikön mukana mättäästä, mättäineen päivineen. Tällä seudulla kuusen kasvumaat ovat yleensä turvemaita. Kantavuus oli niillä keväisin heikkoa.

    Rukopiikki

    Jos istutustaksat ei kymmeniin vuosiin ole nousseet, niin halpaa on miestyö nykyään siinä hommassa. Ei kannata koneita suunnitella. Voipi vain suomlaisilta pian työinto loppua ku inflaatio jyrsii. Saa tuua tekijät itämaista.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 96)