› Keskustelut › Metsänhoito › Koneistutus

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 8 9 10

  • Koneistutus

    Lähetetty: 1.5.2020, 09:30

    Merkitty: 

    Hyvää vappua kaikille

    Alamme olla taas siinä vuoden ajassa jolloin alkaa uusi metsänviljelykausi, etelä-suomessa se lienee jo alkanut mutta meillä täällä itä-suomessa oottelemme vielä hieman. Taimitarhat alkaa lähetellä taimikuormia maakuntiin ja me teroittelemme välineitä huippu kuntoon.

    Koneella istuttamisesta minulla on kokemusta 6 vuoden ajalta ja tämä ajanjakso sisältää monia kokemuksia ja näkemyksiä koneelliseen istutukseen.  Ollaan realistisia ensinnäkin tuntituotoksista, mikäli taimia menee yli 250 kpl tunnissa maahan onko työn jälki laadukasta. Istutustyön laadusta ei pidä tinkiä koska siitähän metsänomistaja maksaa. Istutuskoneena minulla on yksittäin istuttava ja samalla muokkaustyön tekevä laite. Tällä koneella olemme myös onnistuneet istuttamaan myös melko kivisiä kohteita jotka ei välttämättä sovellu koneelle ollenkaan. Istutus vaiheessa kastelemme vielä koneella taimipaakun ennen taimen tiivistystä.

    Istuttamamme kohteet olemme käyneet tarkistassa satunnaisesti seuraavana kasvukautena ja samalla olemme ottaneet valokuvia omaan käyttöömme jos ketä asia kiinnostaa niin on asiasta näyttää valokuva sanojen vahvistukseksi.

    Taimihuoltoketju joka alkaa taimitarhalta ja päättyy taimen istutukseen on erittäin tärkeä vaihe. Ketjun jokainen lenkki on tärkeä jos siinä jokin kohta ontuu se näkyy lopputuloksessa eli taimen kasvuun lähdössä.

    Istutuskauden alku kesäkuun loppuun saakka on istutuskoneelle täysi työllisyys. Tästä eteenpäin mahtuu koneelle vielä tilauksia, mikäli teistä lukijoista joku kiinnostuu asiasta ja tahtoisi lisätietoja, ilmoita kiinostuksesi tähän keskusteluun. Toiveena olisi työkohteitten sijainti itä-suomessa.

     

     

     

     

    Tekijä
    Itä-Suomi
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 11.12.2025, 17:19

    ”Kun aikoinaan tutkin koneistutusta, haastattelin myös koneyrittäjä.”

    No montakos tainta tämä yrittäjä sai istutettua päivässä?

    Nostokoukku 11.12.2025, 17:25

    Siinä se pyöri 1000 taimen kahta puolen. Riippui huolto- ja remonttitarpeesta. Ei varmaankaan mennyt tuo maaginen 1500 taimen raja kovin monena päivänä rikki. Oli kyllä koneenkäytössä ammattimies, tehnyt konetöitä koulupojasta asti. Ensin isänsä koneilla ja sitten yrityksen jatkajana.

    Metsuri motokuski 11.12.2025, 17:55

    No jos noin vähän päivässä istuttaa kone niin ei taatusti ole kannattavaa. Minäkin eläkeukko laitan tuon 1200 – 1500 kpl.

    mettämiäs 11.12.2025, 18:57

    Montako mätästä motokuski tekee sen istutuspäivän aikana?

    Metsuri motokuski 11.12.2025, 19:41

    En yhtään mutta jos kannattavuus tulee mättäistä niin aika ohkaisella on. Ei ihme ettei ole yleistynyt.

    Historia 11.12.2025, 20:10

    En usko, että koneistuttajatkaan talkoilla töitä tekivät 2010-luvun molemmin puolin. Määrät olivat monena vuonna 2 000 hehtaarin paikkeilla eli taimia meni maahan vajaa kolme miljoonaa joka vuosi. Silloin toimittiin tuoreella ketjulla taimitarha – koneistuttaja siihen asti, että taimet olivat tukevasti maassa ja suht pienen mättään keskellä. Maata ei paljastettu erillismuokkauksella turhaan, eikä istutuspaikan valmistamisen yhteydessä taimen laitto maahan vaatinut muokkaukselta yhtään enempää kuin oli tarve. Vesakoituminen väheni ja taimet olivat oikeassa paikassa. Tämä ei ison istutusporukan jäljiltä ole ollenkaan varmaa

    Pete 11.12.2025, 20:34

    Kehitettävää koneistutuksessa varmasti on ja eniten kehitettävää on korvien välissä. En kiistä tähänastisia kokemuksia, mutta kokemusta on myös perinteisestä ketjusta ja sekään ei todellakaan ole virheetön jos haluaa varmistaa hyvän työjäljen. Tässä foorumissa suurin osa istuttaa omat alansa varmaankin itse ja/tai seuraa ostopalvelun työnjälkeä tarkasti. Isossa kuvassa metsänomistajaa näkee uudistusalalla yhä harvemmin edes tarkastamassa työn jälkeä.

    Oma kokemukseni Etelä-Suomessa on se, että laadukkaan (ajankohta, taimihuolto,  istutuskohdan valinta, istutussyvyys, puulajivalinta sekaistutuksessa, taimien tiivistäminen, ei aukkopaikkoja, männyn kylvö tarvittaviin kohtiin samaan aikaan jne.) palvelun ostaminen on hyvin vaikeaa. Ja erittäin laadukkaan palvelun ostaminen on käytännössä mahdotonta. Hyvällä tuurilla voi tietysti onnistua.  Tämä siis isojen metsäorganisaatioiden osalta. Luottokumppanilta, eli metsäpalveluyrittäjältä huippulaadun ostaminen kyllä onnistuu, mutta kuinka moni metsänomistaja näin tekee, voi tehdä ja pystyy tekemään?

    Koneistuttajalta kun ostaa, niin huippulaatua saa huomattavasti suuremmalla varmuudella kuin perinteisellä ketjulla. Ja taimien kasvuunlähtö on em. kriteerien lisäksi parempaa. Aivan yksinkertaisesti, koneistutetut taimikot varttuvat useitakin vuosia aiemmin ensiharvennukseen. Tämä tietysti vain oma kokemukseni joka ei ole valtavan laajaa, mutta tutkittu tietokin näin kertoo. Koneistutusketjusta voi varsin hyvin maksaa 200-300€/ha enemmän kuin tavanomaisesta keskimääräisestä manuaalityöstä.

    Tottakai ne tarvittavat kuivatusnaverot jäävät kaivamatta jos ei niitä erikseen tilaa ja maksa niistä. Niin ne jäävät bräckemätästyksessäkin ja käytännössä suuremmalla todennäköisyydellä.

    Tietysti koneistutuskin tarvitsee suunnittelua, eli oikeat kohteet. Niin ei saisi käydä, että metsäammattilainen ”varaa” hyvää hyvyyttään helpot kohteet (koneistutukseen sopivat) tutulle metsurille ja ”vieraalle” koneistuttajalle sitten mitä sattuu. Näinkin on jossain toimittu.

    Fakta on se, että ammattitaitoisista metsureista on pulaa ja jatkossa vielä isompi pula. On selvää, että ammattilaisten työpanos olisi järkevää suunnata oikea-aikaiseen raivaussahatyöhön. Kevät on siihen hyvin otollista aikaa runsaimmin vesottuvia varhaisperkauksia lukuunottamatta. Isojen metsäalan toimijoiden tulisi asiassa ryhdistäytyä ja lopettaan vuosikerrallaan touhuaminen, ”taas saatiin asiakkaiden taimet maahan, huh huh”. Suunnittelua tulee parantaa ja sitoutua tarjomaaan koneistuttajille selkeä näkymä työllisyydestä useille vuosille eteenpäin.

    Nostokoukku 11.12.2025, 20:35

    Yksi heikko lenkki koneistutuksessa oli se, että ainakin tuolloin istuspään kasetti täytyi ladata aina kuskin käsiityönä, n. tunnin välein. Muistaakseni kastettiin mahtui 90 taimea. Siihen kului yhtä paljon aikaa kuin metsurilta pudottaa taimi istutusputken. Tuolloin ei kohteita ollut valittu erityisesti koneistutukselle sopiviksi. Ajanmenekki lisääntyy huomattavasti, jos istutuskelpoista mätästä ei saa kertakuopauisulla aikaiseksi. Aina ei näin käynyt, eikä toisellakaan yrityksellä. Kivisessä maassa kuntta rullautui kuin kääretorttu. Pelkkään kunttaan istutettu taimi hyppäsi tiivistysvaiheessa penkalle. Ei niin sitkeitä taimia olekkaan, jotka kestävät pitkänään juuripaakkuineen istutusmättäälle jääntiä. Olkoon ketju kuinka tuore tahansa.

    Nostokoukku 11.12.2025, 20:52

    Kokemukseni mukaan, muutama kymmenen hehtaaria Keski-Suomessa, istutuksen jälkeisenä kesänä hyvin onnistuneen koneistutuksen jälkeen taimen kasvuunlähtö on parempi. Johtuu siitä, että istutuksen yhteydessä tehdyssä muokkauksessa maaperän kosteus on heti taimen käytettävissä. Vertailukohteena olleet miestyökohteet olivat levänneet muokattuna talven. Toisena kasvukautena kasvussa ei enää ollut merkittävää eroa. Nyt 27 vuoden jälkeen kummallakin menetelmällä istutetut kohteet ovat harvennusajankohdan suhteen täysin tasavertaisia. Vielä: kohteet, jotka soveltuvat hyvin koneistutukseen ovat parhaita konekylvökohteita.

    Historia 11.12.2025, 21:07

    Paljon puhutaan myös konenäön hyödyntämisestä harvennushakkuissa. Luulisi metsänomistajaa kiinnostavan sähköinen ASTA- raportti, jossa näkyy istutetut taimet paikkatietona. Ainakin minua kiinnostaisi.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 96)
1 2 3 … 8 9 10