Keskustelut Tekniikka Konekaupoille

  • Tämä aihe sisältää 42 vastausta, 13 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarPerko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)
  • Konekaupoille

    ”…Harvennusten väitetyt laatuongelmat samaan aikaan kohonneiden kuitupuun hankintahintojen kanssa ovat pitäneet pienten metsäkoneiden kauppiaat kiireisinä…”  on artikkelit- osiossa juttua.

    On tietysti hyvä, että vapaudessa yrittää tulee myös vaihto-ehtoisia mahdollisuuksia. Kun jo valiteltu, että kaikkien toimintakulujen noustessa siivu viivan alle on rankasti ohentunut, kuinka sitä parannetaan aika rajallisen tuottavuuden ympäristössä pikku vehkeillä?  Entäpä jos kuidun hankintalisä kutistuu parin vuoden takaiselle kustannusten pysyessä nykytasossa?

    Tilanne voi keikahtaa helposti, ja siinä kolinassa on tarjolla konekentillä halpaa rautaa kilohinnalla.

  • Panu Panu

    @Mehtäukko, se on totta mutta jos päästään 3m tai alle ajouriin niin eipä ne juuri erotu 1000-1200/ha tiheydessä olevassa metsässä.

    Usein myös huomautetaan, että kakkosharvennukseen pitää kuitenkin mennä isommalla koneella. Isompi kone ottaa ajouran reunalta seuraavan puurivistön, jonka seurauksena ajourasta tulee valtavan leveä. Tämäkin on mielestäni varsin teoreettinen ajatus, joka olettaa, että puut on istutettu riveihin tasavälein.

    Tässä siis Malwan ajokone: https://malwaforest.com/en/forwarders-harvesters/560f-forwarder/

    Leveys 195cm, jos siihen saa telat niin ehkä vähän enemmän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vielä yksi olennainen asia: kuinka paljon enemmän korjuu maksaisi per m3 tällä pienkoneketjulla, jolla päästään noin 3 metrin ajouraväliin? Näkisin näille kaksi mahdollista markkinarakoa: metsänhoitoyhdistyksen tai yhtiön ketjuttamat ensiharvennukset tai ne metsänomistajat, jotka haluavat priimaa ensiharvennusjälkeä.

    Vaikka kerralla korjattavia leimikoita olisi alueella runsaasti, jonkin verran lisäkuluja tulisi, jos leimikolla on myös vanhempaa puustoa. Kumoutuuko tässä osittain se vanha totuus, että leimikolla kannattaa olla eri ikäisiä kuvioita. Pitäisikö enskat myydäkin jatkossa erillään vanhemmista kasvatusmetsistä jotta niille saataisiin sopiva koneketju?

    mehtäukko

    ”Isompi kone ottaa ajouran reunalta seuraavan puurivistön, jonka seurauksena ajourasta tulee valtavan leveä.” Se on todettu käytännössä sen tuhat kertaa, että pitää paikkaansa. Puuriviä ei tartte olla mutta suorahko ura muodostaa sivulleen ”rivin”. Kun tämä rivi on tehty kuitumetsään 2,5-3 metrin luikuksi, seuraava ottaa vain reunapuita sopiakseen ja hotu on valmis.

    Aloitus koski nyt eri asioita.Kestääkö perskarvat…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kakkosharvennuksen ajoura 6 metriä näyttää hetken todella pahalta, mutta toisaalta kun aletaan kuitenkin puhua tukkipuista niin niiden latvukset ja juuristot peittävät pian lähes koko alueen. Ainakin 4 metrin aukkopaikkoja on sen jälkeen metsässä muuallakin kuin urilla, mutta niissä latvus voi sulkeutua kokonaan. Jos puiden kunto ja niiden pohjapinta-ala ovat muuten riittävät, niin en huolestuisi urista. Meinaan että enskan 3 tai 4 metrin ajourat voivat molemmat päätyä riittävän hyvään jatkokehitykseen. Olennaista on se että metsä ei kasva ylitiheänä missään vaiheessa, ei varsinkaan ennen enskaa (poikkeuksena: männyn taimikko saa olla hyvinkin tiheä toiseen taimikonhoitoon saakka). Vai mitä sanoo raati?

    Panu Panu

    Käytännössähän jos ajouraa lähdetään mittaamaan metri metriltä niin sen leveys vaihtelee todella paljon. Kapeimmasta kohdasta sen on oltava sen levyinen, että koneet mahtuvat. Kakkosharvennuksessa levennetään ajouria näistä kapeimmista kohdista, eikä se johda ylileveään ajouraan kunhan puut eivät kasva mitenkään säännöllisin välein.

    Puuki

    Kuusikoissa eh:n ajouravaikutus 4/4,5 m leveydeltään vähentää kasvua 1 k-m3/v.  15 vuoden päästä menetys olisi (3 %:n korolla) yli 7 € motilta 40 motin/ha kertymällä. Kannattaisi maksaa n. 5 € motilta lisää pienkoneen käytöstä eh:lla.

    mehtäukko

    ¤4/4,5 m ajo-urien leveys on vaan hyväksyttävä metsänhoitoon kuuluvana toimenpiteiden toteuttamiseen välttämättömänä ”menetyksenä”!? Hoitohakkuiden oikea-aikaisuuksien huolehtimisten laiminlyönteinä (tuhoriskit) ja kierto-aikojen jatkumisena menetetään enempi.

    Nuakka

    Jos suinkin mahdollista, ensiharvennuksia, päätehakkuita ja kaikkea siltä väliltä ei kannata niputtaa samaan kauppaan. Paitsi että kalusto on todennäköisesti yläkanttiin mitoitettu, myös riski saada asennevammainen ”aukkojen ammattimies” huitaisemaan harvennukset on suuri. Juuri oli puhetta naapurin kanssa näistä harvennusjäljistä, oli myös huomannut viimeisimpien harvennusten jäljen parantuneen tämän keskustelun myötä. Hyvä että asia nousi esille, myös kevyemmän kaluston käyttö tulee lisääntymään.

     

    Jätkä

     

     

     

    -Ei tarttis aina tempaista ”itteensä”, kun joku puhuu 2,5 .3:n metrin ajoura-aukosta. Miksi ei vaan pysytä arkipäivän relaismissa ja suunnitella ja tehdä 4 – 4,5 metrin suoranpuoleinen ajoura?

    -Ja pysytä siinä.  Jos viljelykohteessa on istutuspaikat / äetysjäljet tehty keskim 2,25 metrin välein (Männikössä)  ja jos puurivit eivät ole tismalleen suorat ja ajourien suuntaiset, niin  kokemukseni mukaan (Se ei ole vähäinen) – sellaiseen puustoon saa hyvät ja toimivat ajourat koneelle kuin koneelle, vaikka ajaisi mönkijällä, että ei tarvitseseuraavassakaan hakkuussa retuuttaa kuuden metrin uria.

    Jos otetaan vaikka ihan normaali tilanne, jossa avataan uraa ja puidaan niin, että uran reunapuita jää esim 15 metrin matkalle11 kpl, niin ei kai ne kaikki 11 runkoa ole niin, että niiden kohdalla on neljän metrin väylä?  Varmasti puolet niistä puista on niin, että ne ovat joko metrin – puolentoista  etäällä uran reunasta, taikka niiden kohdalla vastapuolella on puu vast kolmen metrin päässä reunasta.

    Joskus näyttää, että mittaus – ja arviointitulos riippuu siitä, katsotaanko ”Toisin silmin” – vai nähdäänkö metsä (ura) – siitä puiden seasta.

    mehtäukko

    Kuten totesin, laatuharvennus pakottaa rungot epäjärjestykseen…

    Aloitukseen viitaten, palstallahan on jatkuvasti manguttu kantorahan pienuudesta. Jos osapuolet viitsisivät paneutua omiin rooleihinsa ja tekemään rästit, moni hiton urputus jäisi syntymättä. Mutta eipä nytkään kukaan sellaista tunnusta olevankaan! Eikä esitetty 5euronen motille riitä tasaamaan mitään.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 42)