Keskustelut Tekniikka Korjuukalusto tehokkuutta vai tulevaa puustoa varten?

Tämä aihe sisältää 26 vastausta, 13 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 1 vuosi, 10 kuukautta sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)
  • Korjuukalusto tehokkuutta vai tulevaa puustoa varten?

    Terve kaikille! Keskustelupalstaa jonkin aikaa seurannut takapiru ilmoittautuu mukaan keskusteluun.

     

    Suomessa käytetyt metsäkoneet ovat hyviä avohakkuussa ja alaharvennuksessa. Tällöin ei tarvitse välittää taimista puiden alla. Mutta jos taimia pitää suojella, nykyisin Suomessa käytetyt menetelmät eivät ole hyviä.

    Saksassa on erilainen lähestymistapa ja siellä on metsäkoneita, joiden voima riittä nostamaan isonkin puun ilmaan ja siirtämään sen toiseen paikkaan. Karsinta ja katkonta tapahtuu tällöin taimille turvallisessa paikassa. Tässä muutama video:

    https://www.youtube.com/watch?v=0ZRaD0bM_kU

    https://www.youtube.com/watch?v=0nzjCNKny_s

    https://www.youtube.com/watch?v=5ydTvo8Xl2Y

     

    Ihmellen miksi suomessa ei jatkuvan kasvatuksen / yläharvennuksen / ylispuuhakkuun yhteydessä puhuta tämmöisistä koneista mitään. Näen että isot koneet voimakkaalla puomilla on tulevaisuutta. Ei haittaa jos maasto kärsii ajouran kohdalta, kunhan taimet jäävät ehjäksi.

    Laskuesimerkki: koivikko (puuta 300 m3/ha) rehevällä maapohjalla ja luontaiset kuusentaimet alla:

    MO lisäkulut istutuksesta jos taimikkoa ei pysty pelastamaan alta: 900e/ha (1800 taimea / ha *50cent / taimi) + 350e/ha (muokkaus) + 350e/ha (kiertoaikana 1 raivauskerta vähemmän) = 1600e/ha.

    1600e/300m3=5,3 e/m3. Koivikon hakkuussa MO saa 5,3e/m3 paremman hinnan jos valmiin taimiaineksen pystyy säästämään. Plus kuusen taimet koivikon alla ovat paljon isompia ja vakiintuneita verrattuna siihen jos pitäisi istuttaa kokonaan uudet kuusen taimet.

    Tämä ei ole urakoitsijalle yhtä tehokas toimintatapa, mutta MO säästämästä 1600e/ha kustannuksesta riittää siivu myös koneurakoitsijalle. Kaikki voittavat.

    Mielelläni näkisin että valmis taimiaines otettaisiin korjuussa paremmin huomioon. Uskon että nykyisenlaiset koneet eivät häviä minnekkään. Tarvitsemme vain vaihtoehdoksi erilaisia metsäkoneita! Varsinkin kohteilla, missä ison metsän alla on nuori metsä hyvässä kasvussa.

     

    -Onkirisu

     

     

     

     

  • Tolopainen

    Saksalaista tehokkuutta. Riittääkö puiden hakkuutulo edes tuollaisen askartelun maksamiseen.

    Rane2

    Joku tuollainen ratkaisu harsintahakkuisiin tarvitaan.

    Noissa videoissa kaivinkone ei ole se pointti vaan puomin päässä oleva pitopihti joka leventää otetta kaadettavan puun rungosta.Tuommoisen pihdin voi ihan hyvin rakentaa myös raskainpiin harvestereihin jos tarvetta on,tulee todennäköisesti parempi kuin keikkuva-alustaisesta kaivurista.Motolla voi myös puikata ajouralta sivuun jolloin ei tarvitse yrittää täydellä ulottuvuudella nostoa vaikkapa alamäkeen.

    Ja jos aloittajan mainostava ”siivu” on kyllin paksu ja piitkä niin kyllä markkinataloudessa useampikin urakoitsija siitä innostuu.

    Jätkä

    Lauri-Vaarin laskuri vaan käyttöön! Siihen kun pistää sopivat lukemat eri kustannuksiin, niin aina se nykytekniikan voittaa.

    Nuo nykyistä hieman karskimmat koneet on ikäänkuin jatkumo Harvesterien kehityskaaren alkujaksolle. Vielä jopa -80 luvun alkupuolella suomen metsissä mellasti PIKA 75 – harvesteri, joka pystyi moiseen hakkuutapaan. Se vain oli silloin noin kymmenen kertaa tehokkaampi / nopeampi, kuin videon kaivurialustaiset koneet. Varmaan halukkaat metsänomistajan pelastajat löytäisivät kyseistä konetta joidenkin konemiesten takapihalta, ei muuta kuin varusteet päivitykseen, ”Saisi halvalla”.

    Sen myötä Lokomo kehitteli melkoisen ”Rometon”, jonka prototyyppi on Parkanossa metsähallituksen metsämuseossa, tosin jo muokattuna.

    Suomessa varmaan riittäisi yksi tuollainen kone ja sen tekniikka. Sopivia maisemahoitokohteita ei sillekään löytyisi liiaksi. Ensimmäiseksi pitäisi löytää rahoittaja, eli jonkun hurahtaneen pitäisi kuulua Juha Sipilän lähisukuun rahoituksen järjestymiseksi.

    Tolopainen

    Hiukan riskialtis tuollainen kone nostamaan painavia takkoja, jossain satamassa tuollainen irtosi jalustasta ja putosi veteen, huonosti kävi kuskille. Metsäkone on rakenteellisesti paljon parempi kestämään rasitusta, jossa nostellaan taakkaa puomin päästä. Kavinkoneet on suunniteltu erilaiseen työhön jolloin pyörivästä alustasta ja teloista on jotain hyötyä, metsässä ne hidastavat työtä verrauna oikeisiin metsäkoneisiin.

    harrastelija harrastelija

    Olosuhteet Saksassa lienevät vähän erilaiset kuin meillä. Yksittäisen puun arvo taitaa olla arvokkaampi? Uudistaminen olisi avohakkuulla varmaankin tehokkaampaa ja tuottoisempaa kuin yrittää varjella luonnon taimia. Onko Saksassa jo luonnon suojelijat saaneet avohakkuun pannaan?

    Otimme aikoinaan siemenpuita taimikon keskeltä käsityökaluilla ja ajo hevosella. Jos ajatellaan luonnon kannalta, niin se olisi kyllä taloudellisempaa verrattuna noihin konerumiluksiin. Suomessa ei vain ole enää MIEHIÄ ja TYÖHEVOSIA koska Kela on liian hyvä ”työllistäjä”.Tuo kaatuvan ison puun rytinä aiheutti nostalkisen olotilan. Jätkät totesivat ison puun kaatuessa, että RAHAKS ja pikkupuun kohdalla, että SUJUT!

    Rane2

    Toverit ammattiyhdistysliikkeessä ei ainakaan käytä rahaa tuommoiseen.

    https://yle.fi/uutiset/3-6861641

    Tolopainen

    Pitää olla sellainen koulupudokas, joka alkaa urakoitsijaksi, heikosta laskutaidosta on myös apua. Madaltaa kynnystä aloittaa ja lisäksi pitää olla tietämätön kaikista riskeistä, joita metsäyhtiöden kanssa toimimiseen liittyy.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kyllä aina uusille koneille tilaa on,mutta kuten edellinen kommentoija mainitsee,laskutaito ei saa olla liian hyvä,silloin ne jää hankimatta.Helikopterikorjuu olisi paras,silloi ei alustaimikko lahmaannu,mutta epärealistinen,kun meillä ei tonnin hintaisia tammityviä taida olla.

    suorittava porras suorittava porras

    Muutamia vastakysymyksiä ja vastauksia.

    Kukahan kustantaa kuvan vekottimen tarvitseman vankan tieverkon kohteille ja niiden sisällä?

    Kuka vastaa laitteiston kokoamisen käyttökuntoon työmaalla? Ei nimittäin mahdu kokonaisena siltojen ja sähkölinjojen alitse . Kuljetus vaatii erilliset reittisuunnitelmat ja erikoiskaluston siirtoihin .

    Maastamme ei löydy riittävää määrää jatkuvan kasvatuksen harrastelijoita , puhumattakaan sopivista kohteista, että unelmia kuvan vehkeestä kannattaa hautoa mielessään tämän pidemmälle .

    kuusessa ollaan

    Jätkälle kysymys, missähän Parkanon Metsähallituksen museossa se romelo on, kävin mennävuonna yhdessä, muttei siellä näkynyt?

    Ja aloituksen koneista (joista olen tännekin linkin joskus laittanut), niiden käyttö suomessa tuskin onnistuu kannattavasti millään laskukaavalla. Saksassa sahaavat noita järeitä runkoja lähimaiden tarpeisiin, rahtikustannus minimaalinen. ”Puustoista kasvatustapaa” käytetään siksi, että rinteiset ja hienojakoiset maat kärsivät muutoin eroosiosta. Korjuun hinta liikkuu samassa, kuin täällä tukin pystyhinta, kun saavat tukista vaikka 80-90 €, loppuviimeksi käteen jää vähemmän kuin meillä.

    Pika 75 idea nykytekniikalla voisi toimia, mutta sen käyttökohteet ja tehokkuus nykyaikaisiin harvestereihin nähden heikko, vaikka aikoinaan olikin tehokas. Esimerkiksi ulottumaa ei ole kuin reilu puolet nykykoneiden ulottumasta, minkä vuoksi 20 metrin uraväli ei onnistu.

    Muuten, onko JK laskelmissa yleensähuomioitu sitä, että korjattava puu hinnoitellaan hyvin todennäköisesti harvennuspuun hinnoilla, sillä jatkuvaa harvennustahan se on?

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 26)