Keskustelut Tekniikka Korjuukalusto tehokkuutta vai tulevaa puustoa varten?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)
  • Korjuukalusto tehokkuutta vai tulevaa puustoa varten?

    Terve kaikille! Keskustelupalstaa jonkin aikaa seurannut takapiru ilmoittautuu mukaan keskusteluun.

     

    Suomessa käytetyt metsäkoneet ovat hyviä avohakkuussa ja alaharvennuksessa. Tällöin ei tarvitse välittää taimista puiden alla. Mutta jos taimia pitää suojella, nykyisin Suomessa käytetyt menetelmät eivät ole hyviä.

    Saksassa on erilainen lähestymistapa ja siellä on metsäkoneita, joiden voima riittä nostamaan isonkin puun ilmaan ja siirtämään sen toiseen paikkaan. Karsinta ja katkonta tapahtuu tällöin taimille turvallisessa paikassa. Tässä muutama video:

    https://www.youtube.com/watch?v=0ZRaD0bM_kU

    https://www.youtube.com/watch?v=0nzjCNKny_s

    https://www.youtube.com/watch?v=5ydTvo8Xl2Y

     

    Ihmellen miksi suomessa ei jatkuvan kasvatuksen / yläharvennuksen / ylispuuhakkuun yhteydessä puhuta tämmöisistä koneista mitään. Näen että isot koneet voimakkaalla puomilla on tulevaisuutta. Ei haittaa jos maasto kärsii ajouran kohdalta, kunhan taimet jäävät ehjäksi.

    Laskuesimerkki: koivikko (puuta 300 m3/ha) rehevällä maapohjalla ja luontaiset kuusentaimet alla:

    MO lisäkulut istutuksesta jos taimikkoa ei pysty pelastamaan alta: 900e/ha (1800 taimea / ha *50cent / taimi) + 350e/ha (muokkaus) + 350e/ha (kiertoaikana 1 raivauskerta vähemmän) = 1600e/ha.

    1600e/300m3=5,3 e/m3. Koivikon hakkuussa MO saa 5,3e/m3 paremman hinnan jos valmiin taimiaineksen pystyy säästämään. Plus kuusen taimet koivikon alla ovat paljon isompia ja vakiintuneita verrattuna siihen jos pitäisi istuttaa kokonaan uudet kuusen taimet.

    Tämä ei ole urakoitsijalle yhtä tehokas toimintatapa, mutta MO säästämästä 1600e/ha kustannuksesta riittää siivu myös koneurakoitsijalle. Kaikki voittavat.

    Mielelläni näkisin että valmis taimiaines otettaisiin korjuussa paremmin huomioon. Uskon että nykyisenlaiset koneet eivät häviä minnekkään. Tarvitsemme vain vaihtoehdoksi erilaisia metsäkoneita! Varsinkin kohteilla, missä ison metsän alla on nuori metsä hyvässä kasvussa.

     

    -Onkirisu

     

     

     

     

  • Puuki

    Puistometsien hoitoon sopivia koneita. Kantavilla mailla voisi toimia muutenkin, mutta korjuu tulisi tavallista kalliimmaksi. Vaatisi melkein valmiit kantavat ja leveät ajourat.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kyllähän työmenetelmiä pitää kehittää ja joskus kyseenalaistaa nykyiset menetelmät. Historiastakin voi aina jotain oppia ja siirtää osaksi nykyaikaa.

    Noilla videoilla on kuitenkin paras arvonsa viihteenä. JK miesten uskonvahvistukseksikin ne sopivat vain jos kaikki taloudellisuuslaskelmat unohdetaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    mehtäukko

    Suorittava jo kysyy, mitä aioin kyseenalaistaa. Eikä tässäkään auta Lauri-laskurit!

    Tai voihan auttaakin: ei kerkeä exelin käyttäjä ”kissaa” sanoa kun rahat loppuvat…!

    Planter Planter

    Lustossa on tosiaan Jätkän mainitsema Pinomäen PIKA-75. Siitä vaan päivittämään Ponssen alustalle Pinomäen ”sakset”….jos ei raha tee kiusaa.

    http://www.metsateho.fi/wp-content/uploads/katsaus-1976_06.pdf

    http://www.lusto.fi/wp-content/uploads/E05008_neli-.jpg

    http://www.unusuallocomotion.com/medias/images/35-pika-75-in-action.jpg?fx=r_950_950

    http://www.unusuallocomotion.com/medias/images/36-the-boom-of-5-7-m-of-pika-75.jpg?fx=r_950_950

    mehtäukko

    Onhan ajatuksena ja pöydän ääressä jk noilla vekottimilla kaunis oivallus.

    Mutta eka videon kuusirunko kun on kannettu takaperin tietä pitkin 40 tonnin koneella, ja rumautettu AVON puolelle, arki palautuu, kun seuraavana toimena istuttaja koettaa toksia tainta murtokasan alle.

    Lasku edellisestä urotyöstä on kuitenkin maksettava…

    Rane2

    Ruotsalaiset käyttävät tuollaisia pitopihtejä jo tavallisten harvennuskourien apuna.

    https://www.blocket.se/vasterbotten/Komatsu_911_5_68535778.htm?ca=11&w=3

    Puuki

    Jk:n hakkuiden yksi pullonkaula korjuukulujen kurissa pitämisessä ja samalla taimikon säästämisessä on edelleen sopivan edullisen ja toimivan korjuuketjun kehittäminen. Uusia ideoita voi ihan hyvin miettiä, vaikka ne ei olisikaan käytännössä toteuttamiskelpoisia.

    Pystyyn karsiva koura on jo olemassa pienten puiden käsittelyssä. Siitä voisi ehkä kehittää sopivaa mallia myös suurempien puiden korjuuseen.

    suorittava porras suorittava porras

    Nythän on sopiva sauma perustaa jatkuvan kasvatuksen tuloksena syntyvien puiden korjuuseen tarkoitettujen koneiden kehittämiseen ja hankintaan . Kuluista vastaisivat ne tahot , jotka  kokevat tarvitsevansa kyseistä innovaatiota.

    PS. Metsäteollisuus ei kuulu tähän joukkoon😊

    Puuki

    Metsäteollisuus ei ole milloinkaan osallistunutkaan koneiden kehityskustannuksiin. Tai jos onkin, ne kulut on peritty takaisin kantohintoja alentamalla. Että siinä suhteessa ei tulisi mitään muutosta😏

    Timppa

    Kyllä siinä hermot menisivät sahurilta, kun odottaisi tuollaisen koneen aikaansaannoksia.

    Haaveilijoiden kannattaisi mieluummin perehtyä metsän biologiaan.  Jo yli 100 vuotta sitten kirjoitettiin kuinka metsää pitää kasvattaa.  Eikä tilanne ole muuttunut miksikään.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 26)