Keskustelut Tekniikka Korjuukalusto tehokkuutta vai tulevaa puustoa varten?

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)
  • Korjuukalusto tehokkuutta vai tulevaa puustoa varten?

    Terve kaikille! Keskustelupalstaa jonkin aikaa seurannut takapiru ilmoittautuu mukaan keskusteluun.

     

    Suomessa käytetyt metsäkoneet ovat hyviä avohakkuussa ja alaharvennuksessa. Tällöin ei tarvitse välittää taimista puiden alla. Mutta jos taimia pitää suojella, nykyisin Suomessa käytetyt menetelmät eivät ole hyviä.

    Saksassa on erilainen lähestymistapa ja siellä on metsäkoneita, joiden voima riittä nostamaan isonkin puun ilmaan ja siirtämään sen toiseen paikkaan. Karsinta ja katkonta tapahtuu tällöin taimille turvallisessa paikassa. Tässä muutama video:

    https://www.youtube.com/watch?v=0ZRaD0bM_kU

    https://www.youtube.com/watch?v=0nzjCNKny_s

    https://www.youtube.com/watch?v=5ydTvo8Xl2Y

     

    Ihmellen miksi suomessa ei jatkuvan kasvatuksen / yläharvennuksen / ylispuuhakkuun yhteydessä puhuta tämmöisistä koneista mitään. Näen että isot koneet voimakkaalla puomilla on tulevaisuutta. Ei haittaa jos maasto kärsii ajouran kohdalta, kunhan taimet jäävät ehjäksi.

    Laskuesimerkki: koivikko (puuta 300 m3/ha) rehevällä maapohjalla ja luontaiset kuusentaimet alla:

    MO lisäkulut istutuksesta jos taimikkoa ei pysty pelastamaan alta: 900e/ha (1800 taimea / ha *50cent / taimi) + 350e/ha (muokkaus) + 350e/ha (kiertoaikana 1 raivauskerta vähemmän) = 1600e/ha.

    1600e/300m3=5,3 e/m3. Koivikon hakkuussa MO saa 5,3e/m3 paremman hinnan jos valmiin taimiaineksen pystyy säästämään. Plus kuusen taimet koivikon alla ovat paljon isompia ja vakiintuneita verrattuna siihen jos pitäisi istuttaa kokonaan uudet kuusen taimet.

    Tämä ei ole urakoitsijalle yhtä tehokas toimintatapa, mutta MO säästämästä 1600e/ha kustannuksesta riittää siivu myös koneurakoitsijalle. Kaikki voittavat.

    Mielelläni näkisin että valmis taimiaines otettaisiin korjuussa paremmin huomioon. Uskon että nykyisenlaiset koneet eivät häviä minnekkään. Tarvitsemme vain vaihtoehdoksi erilaisia metsäkoneita! Varsinkin kohteilla, missä ison metsän alla on nuori metsä hyvässä kasvussa.

     

    -Onkirisu

     

     

     

     

  • kuusessa ollaan

    Puukille sellaisia terveisiä, että nimenomaan yhtiöiden rahoittama metsäteho on kehittänyt puunkorjuuta paljon, toinen on ollut Metsähallituksen kehittämisjaosto. Ja yllättäin, yrittäjien on vaadittu käyttävän näitä parannuksia, samalla on taksaa tarkistettu – alaspäin.

    Jätkä

    Kusessa ollaan. Tuskin Parkanossa on monta museota. Tuo kone oli vt 23:n varrella hyvin lähellä sitä ”Oikorataa”, eli ”Parkanon rataa” jonka lähiasema taitaa olla nimeltään Kairokoski.

    Se kone on muutettu Harvesterista metsänviljelyauran vetokoneeksi, jossa hommassa se oli liian mahdoton rutjake. Metsähallituksen kehittämisjaosto sitä rahoitti yhdessä Lokomon kanssa. Pika 75 kepitti kyllä sen kohta tultuaan.

    Kävimme katsomassa esittelysavottaa Kurussa: -kone otti lähes kymmenen metrinpäästä kolmenkymmenen metrin pituisen kuusen tyveen kiinni, nosti sen ilmaan ja silpaisi tyven poikki ilmassa, jolloin kanto putosi maahan. Sitten sepyörähti ja kaatoi puun poispäin itsetään. kaato tapahtui vauhdikkaasti, usein jopa latva katkesi, ennenkuin otti maahan. tyvi asetettiin karsintateriin ja vetorullille. Kone tempaisi rungon läpi parissa sekunnissa, ei katkonut ollenkaan, koska se koneketju oli lähdössä Nevostoliittoon, eli ajokone oli puristuspankolla varustettu iso laahusjuontokone.

    Se metsähallituksen Proto mittasi ja katkoi tukit, mutta ei kuutioinut. Pertti Ontto oli kuskina näytöksissä. Alallaan ihan huippuja.

    Puuki

    Kuusessa olevalle: Kustannuskehityksestä päätellen loppupeleissä enin osa niistä on otettu kantohinnasta.

    Varmaan korjuun yksikkötaksatkin on reaalisesti jonkin verran laskeneet, mutta tuottavuus on myös parantunut samaan aikaan.Vertaamalla metsäkoneiden nykytaksoja vuosien takaisiin saa sen kuvan, että selvästi suurimmat säästöt on otettu kantohintojen puolelta.

    Jätkä

    Mistäpä muualta niitä kustannuksia saadaan otettua, kun teollisuus ei luovuta senttiäkään voitoistaan vapaaehtoisesti. Päinvastoin teollisuus kyllä toimii, eli vie ilmaiseksi, jos vaan pystyy viemään.

    kuusessa ollaan

    Eli jätkän mainostama kone on tämä…kuvan lähde kantapuu.fi.

    V06011:17516

    Kävin juurikin siellä korvessa olevalla museolla, eikä sen alueelta löytynyt tuota konetta. Lieneekö sitten hävitetty. Ton jälkeläisiä tuli useampi, 961t / 961S. Niiden olemassaoloa ei tiedossa. Olivat ja ovat edelleen ainoat harvesterit, jotka pystyivät lomittamaan kolmen rungon valmistuksen samaan aikaan.

    Ja Puukille sellainen kommentti, että urakointihinnat laahaa ihan yhtälailla 90-luvun tasolla, vaikka kulurakenne on noussut melkoisesti. Samassa veneessä ovat yrittäjät ja metsänomistajat.

    Jätkä

    Metsätehon sivuilta löytyy melko tarkat selostukset tuostakin T- mallista, joka teki siis kokorunkoina puut. muistin väärin sen painon: Se oli 29500 kg.

    Molemmat koekäyttäjät tulivat Kurun normaalimetsäoppilaistokselle opettajiksi.

    Nyttemmin ovat jo eläkkeellä.

     

Esillä 6 vastausta, 21 - 26 (kaikkiaan 26)