› Keskustelut › Metsänhoito › Korpikuusikon hakkuu

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 36 total)
1 2 3 4

  • Korpikuusikon hakkuu

    Sent on: 24.10.2013 at 13:17

    80 v 30 v sitten ojitettu korpikuusikko, noin 210m3 / ha. pituus ja keskipaksuus noin 21cm luokkaa. tiheys noin 1000- 1100 runkoa per ha, sis noin 10 % mäntyä ja koivua. Sijainti Pohjois-Savossa.

    Kommentteja / kokemuksia kasvatusvaihtoehdoiksi:

    1) Avohakkuu – tukki % muodostuu varsin pieneksi.?

    2) Harvennus noin 600 runkoon per ha, ja kymmenen vuoden päästä avohakkuu ?

    Kommentteja ?

    Creator
    Haavikko
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Haavikko 24.10.2013 at 18:21

    ojat ovat, edelleen, hyvässä kunnossa. 60 m jaolla. kivennäismaa arviolta 1.5 – 2 m syvyydessä.

    Puun takaa 24.10.2013 at 18:32

    Kysymyksessä on siis ns. vanha, harva ojajako, johon voisi tehdä aina yhden lisäojan väliin.
    Viimeistään päätehakkuun jälkeen nykyisten ojien välialueet ovat liian vetiset.
    Ovat sitä todennäköisesti jo nyt.

    Anonymous 24.10.2013 at 18:43

    Kannattaa kans huomioida se jos nyt vähän harventaa niin puu menee kaupaksi harvennushakkuun hinnalla, jos jättäs nyt harventamatta ja kymmenen vuoden päästä myis kaikki päätehakkuun hinnalla.. Mahdoton sanoa asiaa näkemättä.

    jees h-valta 24.10.2013 at 18:53

    Takkiin otat Haavikko jos harvennukseen lähdet. Ja mistä tietää etukäteen että onko lahoa merkittävästi?
    Ja sitten tulee jo poru jos kirjanpainajat innostuu alan raakeista.
    Korkeintaan muutaman vuoden viivästys ja kerralla kumoon.
    Tanelille puollosta suurkiitos mutta tämän yhden nikin pääasia palstalla on juuri minun juttujeni liepeissä roikkuminen. Kuten erään toisenkin joka joutui hiukan siistimään.
    Tämän päivän ilmestyneessä Metsälehden Makasiinissa aivan mukavaa juttua naistilanpitäjän metsätöistä ja metssätalouden hallinnasta. Myös h-haapa on hänellä viljeltyjen puiden listalla.
    Ja tekee niillä mukavaa tiliä mm. jääkiekkomailojen tarpeiksi.
    Että koitan vain sanoa että lehtipuilla on kuitenkin laajaa käyttöaluetta tulevaisuudessa. Ehkä jopa kehittyvimpiä ovat juuri lehtipuiden markkinat lähitulevassa. Nämä koivujen laatutyvet mm. erittäin lähellä sydänalaa myös.

    Korpituvan Taneli 24.10.2013 at 19:07

    Juuri tuo ojaväli jäi askarruttamaan. Ainakaan puustoisillä rämeillä ei 50 m ojaväli ollut riittävä, saati sitten 60 m. Tietysti kun on noin kova puusto päällä niin se auttaa paljon, mutta viimeistään uudistuksen yhteydessä ojitus on tihennettävä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    ensolainen evakko 24.10.2013 at 20:15

    Nurin ja rahat tuottamaan.

    kuusessa ollaan 24.10.2013 at 20:32

    En kyllä menisi ojia perkailemaan tuossa vaiheessa, tulee enemmän tuhoa juuristoille kuin hyötyä…

    Jos nyt harventaa mäntyjä ja koivuja suosien, 15 päästä kaikki muutoin murin, paitsi muutama mänty(ei koivuja!) täydennyssiementäjiksi. Silloin ojat auki ja välialueille erittäin matala navero-ojitus mättäiden saamiseksi. Istutus kuuselle ja männyt täydentävät luontaisesti kuusikon sekaan jälkikasvuista ja siten hoikaksi muodostuvaa laatupuuta.

    Itäsuomen Antti 24.10.2013 at 20:33

    Minusta tuo kuusikko alkaa olla jo niin vanhaa ettei se enää ala kasvaa kunnolleen. Jos harvennus ois tehty 60-70 vuotiaana niin sitten, mutta nyt en jaksa uskoa että se toipuu siihen kasvuvauhtiin jota odottelet.

    Lisäksi tuohon näkökulmaan minua kääntää myös se että leimikko on varmaankin korjattava talvella ja talviharvennuksen myynti tämmösinä ”talvina” on vähän hankalaa.

    Tietenki jos lahovikaa ei löydy niin jokuhan sen vois harvennellakki ja myydä sitten päätehakkuuna 10 vuoden päässä. Omasta mielestäni 80 vuotias kuusikko on näillä näillä korkeuksilla jo päätehakkuu kypsää.

    Kuitupuunkasvattaja 24.10.2013 at 21:17

    Onko ikä biologinen ikä? Siis kasvukairalla todettu?

    Toinen vaihtoehto voi olla, että metsäsuunnittelija on arvioinut iän, jossa voi olla ojitusvaikutuksesta johtuvaa metsätaloudellista ikää (myös kuusikossa).

    Kuinka viettävää maa on? Turvekerros on paksu ja ojitus on kohtuullisen harva. Entäpä jos puusto oli jo tuolloin 30 vuotta sitten hitaasti kasvanutta vedenvaivaamaa korpea ja puuston biologinen ikä jo silloin 80 vuotta? Entä onko mitään tietoa kasvusta nyt? Miltä latvat näyttävät?

    Jos siellä on tätä hidaskasvuista alkua ollut, niin laittaisin nurin. Ymmärrän halun säilyttää vanhaa metsää ja säästettävä kaistalekin voisi löytyä. Uudistuksessa ankarasti ojaa lisää ja mätästystä.

    Jos siellä on kasvua selkeästi viime vuosina ja latvat ovat kunnossa, niin harvennuksella voisi mennä, mutta lahoriskiin ja kirjanpainajiin pitää jo varautua. Tämä harvennusvaihtoehto siinä tapauksessa, että omistaja haluaa jättää kookasta puustoa maisemaan (ja tietenkin jos kehitysluokkajakauma tahtoo painottua muuten taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin).

    Pete 24.10.2013 at 23:26

    Vaikea sanoa kun en ole kohdetta nähnyt. Noin vanhaan kuusikkoon ei harventamaan kannata yleensä mennä. Epäilen ettei järeytyminen paljoakaan parane. Pohjaveden korkeus on helppo mitata kun kaivaa reilun kuopan. Veikkaan, että vesitalous on kunnossa. Harvennus, ojitus ja penkkatien teko nyt ei ainakaan kannata! Varsinkaan jos jo 10v kuluttua hakataanaukoksi.

    Muutama maininta oli jo ravinnetilan selvittämisestä. Se kannattaa tehdä jokatapauksessa. Neulasanalyysiä varten joutuu muutaman kuusen kaatamaan, tuskin noin pitkien kuusen latvasta saa haulikolla näytettä irtoamaan. Jos ravinteet ovat epätasapainossa, niin lannoituksella kasvu piristyy ilman harvennustakin ja vaikutusta on tulevallekin puusukupolvelle.

    Eli siis neulasnäytteen ottoon nyt ja raportti tuloksista sitten tähän ketjuun. Kiitos.

Viewing 10 replies - 11 through 20 (of 36 total)
1 2 3 4