Keskustelut Metsänhoito Korpikuusikon hakkuu

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)
  • Korpikuusikon hakkuu

    80 v 30 v sitten ojitettu korpikuusikko, noin 210m3 / ha. pituus ja keskipaksuus noin 21cm luokkaa. tiheys noin 1000- 1100 runkoa per ha, sis noin 10 % mäntyä ja koivua. Sijainti Pohjois-Savossa.

    Kommentteja / kokemuksia kasvatusvaihtoehdoiksi:

    1) Avohakkuu – tukki % muodostuu varsin pieneksi.?

    2) Harvennus noin 600 runkoon per ha, ja kymmenen vuoden päästä avohakkuu ?

    Kommentteja ?

  • Puun takaa

    Samaa mieltä kuitupuunkasvattajan kanssa, että jotain on pielessä tällä kuviolla.
    Panostaisin maaperän tilan selvittämiseen. Ravinnetasapaino ja vesitalous olisi tutkittava.
    Kun kysymyksessä on korpimuuttuma, voi eteen tulla mitä vain.
    Asiat kannattaa laittaa kuntoon, sillä uusikaan puusukupolvi ei välttämättä muuten menesty.
    Itselläni on pari kokemusta vastaavanlaisista alueista. Maassa oli ravinteita runsaasti, jotka saatiin terveyslannoituksella tasapainoon.
    Harvennus ja ojitus antoivat huimat kasvut 80-vuotiaille kuusille.
    Harvennuspoistuma kasvoi takaisin alle kymmenessä vuodessa.
    Tämä on kuitenkin tapauskohtaista, eikä sovellu yleisohjeeksi vanhoille kuusikoille.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Tuo ikä (80) ihmetyttää. Jos se oli tässä aloittajan tapauksessa 50v, niin jatkon suhteen ei tarvitsisi miettiä enempää. Harvennus ilman muuta.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Kuva olisi poikaa…
    Onhan siinä se mahis, että kuusikko on kitukasvanut 50 vuotta ja 30v sitten tapahtuneen ojituksen vaikutuksesta lähtenyt hyvään kasvuun. Valtapuusto voi hyvin, eikä sen oksisto ole karsiutunut liikaa. Pienemmäksi jääneet karsiutuneet ja ovat heikossa hapessa. Ja nämä alle jääneet ovat 100-litraisia riukuja, tuovat lukumäärää, eivät juuri lisää kuutioita.

    kuusessa ollaan

    Leevi kirjoitti; ”Ja nämä alle jääneet ovat 100-litraisia riukuja, tuovat lukumäärää, eivät juuri lisää kuutioita.”

    Jep. Ne pikkutikut ei alla tee muuta kuin kuivuu ja kituu.
    Niiden poisto antaa valtapuustolle lisävirtaa ja kaikki ravinteet tulevat hyötykäyttöön.

    Tollainen kohdehan on hankintahakkaajalle selkeä ja nopea rapsuteltava, alaharvennuksena kaikki paksuuden mukaan pois, pienet aukot avaavat tilaa ilman vaihtumiselle maanpinnassa, keväällä kasvu lähtee nopeammin liikkeelle. Korpikuusikothan on niitä, jotka viimeisenä sulavat roudasta, kuuset pitävät maan vähälumisena ja pakkanen menee syvälle. Itse keväällä harvensin koneella samanlaista tapausta, vielä toukokuun lopulla oli varjoisimmat paikat kohmeessa, viereinen alaharvennettu kuusikko tuuppas jo kasvainta.

    Pahinta on se, että tehdään yläharvennus ja aletaan ”kasvattamaan” niitä väli -ja alakerroksen puita, neulasmäärä ei jaksa käynnistämään ripeämpää kasvua ja puut vaan kituu. Näitä tapauksia näkee valitettavan useasti.

    Haavikko

    Hyvät Herrat,

    Kiitos hyvistä neuvoista ja ohjeista.

    Laitan kuvaa yms. kasvukaira analyysia + puustotietoa n. kk päästä käytyäni tilalla.
    Tuhkalannoitin osan korpipalstasta (metsätraktorilla ei päässyt koko alalle, ja lähinnä kokeilu)3 vuotta sitten, joten koetan saada edustavan näytteen tämänkin osan kasvusta, mikäli eroa löytyy.

    Puusto voi olla hyvinkin yli 80 v, arvio otettu MT-suunnitelmasta. Latvukset ok, eivät harsuuntuneita.

    Gla Gla

    Jos kuviosta on olemassa suunnitelma, tiedossa on varmaan myös pohjapinta-ala ja puuston pituus. Katsotko ne ja tarkistatko samalla muut luvut? Suunitelmat tosin tuntuvat olevan täynnä virheitä, joten ihan sellaisenaan niitä ei pidä uskoa.

Esillä 6 vastausta, 31 - 36 (kaikkiaan 36)