Keskustelut Metsänhoito koulutus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 36)
  • koulutus

    No niin. Melkein jo lupasin avata uuden osion ”koulutus”.  Pikkusonni se meinaa, iso ei. Tässäpä nyt foorumia. Annetaan kaikkien kukkien kukkia mutta yritetään pysyä asiassa.

    Olin illan koulutuksessa. No nimenä sillä oli tosin tiedotustilaisuus. Projekti. Hanke. Sumen metsäkeskuksen hallinnoima. ”Pohjoisen metsätilat kasvuun hanke”. Teema sukupolvenvaihdos. Kerron myöhemmin siitä kokemuksia.

    Olen ymmärtänyt että tälläkin palstalla meidän keskustelijoiden keski-ikä on varsin”kypsä”. Muutama himpun nuorempi exselin värkkääjä ”sijoittaja ” mukana.

    Keskiasteen koulutus oli vielä eilen lähellä sydäntä ja siitä kouhotin…syystäkö?

    Nyt on impulsiivisenä ihmisenä meidän kaikki  metsänhoidosta ja tuotosta parhaiten tietävien koulutus näyttäs kuitenkin tärkeimmältä ennenkuin se on myöhäistä.

    Oli se mullekkin järkytys taas kerran. Mazalle vielä enemmän. Poika 35. Paikalla lienee ollut liki sata metsänomistajaa. Keski-ikä reilutkin seittemänkymmentä. Totesi etteipä taida olla mikään teinitilaisuus. No ei….meitä oli ilmeisesti vain me kaksi jolloin oli mukana sukupolvenvaihdoksen molemmat puolet. Olemme olleet jo puolenkymmentä vuotta koko perheen voimin nuissa koulutustilaisuuksissa. Myös sisaret titää missä mennään ja mitä suunnitellaan.

    Ompa siinä Markuksella ja Taitolla työsarkaa ja miettimistä miten nuo tilaisuudet vedettäs. Alkuasetelma oli huutelussa…”.ei kannata, vitosen sullimotti” linjalla. Pessimisti ei pety. Kun tilaisuus loppu viivyttelin naulakolla ja kuuntelin kommentteja…Ei perhana tehä Veikko mittään…on tuo niin kimurantti juttu koko sukupoloven vaihos”. Tapelkoo keskenään ku mie nukun. … samantapaisia oli kommentit.

    Yhtenä iltanahan ei raapasta kuin ihan pintaa. Se on ymmärrettävää. Mutta veikkaan että vain muutama pysyi kärryillä…

    Kiitos kuitenkin Taitolle ja nuorelle lakimiehelle joka aika nopeastikkin löysi vastaukset kysymyksiin jotka ei vielä ollut tullut esiin….kierroshan on vielä alussa. Tsemppiä.

    Mietiskelin pitäskö vieläkin olla kaks eri topiikia, keskiaste ja me väkisin lopulta luovuttamaan joutuvat. Mielestäni sekotetaampa nyt puurot ja vellit, samaa venettähän tässä soudetaan metsänomistajina, nuoret ja vanhat.

    Kommentoikaa….sitten voin jatkaa…

     

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä, polven yli voi kannattaa hypätä. Muistaa kuitenkin, että omaisuuden tuotto voi vaikuttaa opintotukien saantiin. Joissakin tapauksissa voi kannattaa odottaa niin kauan, että jälkipolvi ehtii suorittaa opintonsa loppuun.

    Tolopainen

    Maksimi tuet, korkea verotus valtio on täysin rahaton.  Kaikki kerätään veroina.

    Planter Planter

    Nykyään eletään yleisesti 90-vuotiaaksi. Ei ole kovin fiksua, että perii metsän 70-vuotiaana, maksaa perintöverot hakkaamalla hakkuukelpoiset kuviot ja sama peli kahdenkymmenen vuoden välein.

    Me teimme testamentin yhden sukupolven yli, jolloin yksi veronmaksukierros jää pois ja kaiken lisäksi perijöitä on useampi, joten progression vuoksi kokonaisvero jää pienemmäksi. Toki rintaperillisellä on oikeus lakiosaan, mutta tuskin haluaa ”ryöstää” omilta lapsiltaan sitä.  Jos alkaa näyttää siltä, ettei kenelläkkään ole mitään mielenkiintoa perehtyä metsäasioihin, liitän todennäköisesti metsät paikkakunnalla toimivaan yhteismetsään, jolloin asiat tulee hoidettua.

    wanhajätkä

    Joo ei metsänhoitoon munia tarvita. Lapsenlapset on vielä alle kouluikäisiä. Eipä sentään voi sitoa velkaan vielä…tiedä vaikka tulisivat puunhalaajiksi.  -82 syntynyt jatkajakin on minusta nuorehko. Nyt edettäneen liukumalla osa kerrallaan. Osa ehkä yhtymäksi sisarusten kesken kun kaikkien talous on vakiintunut. Jokaisella on harrastus metsänhoitoon. Natiaisten koulutus on myöskin alkanut. Suomi 100v kunniaksi perustettiin lastenkumpu. Sata tainta istutettiin porukalla. Nuorin istuttaja oli alle 2v. Komea kuparista pakotettu kilpi istuttajien nimineen siellä pojottaa ja albumillinen kuvia on hyvin arkistoituna. Ensikesänä on vuorossa talkoot pitkospuiden ja majan teko samalla porukalla ja istutetaan muutama taimi….ehkä äijä vähän etukäteen valmistelee. Tärkeää koulutusta tämäkin.

    mehtäukko

    Wanhallajätkällä on oikea meininki.

    Joka tapauksessa parasta laittaa homma tulille, veivata ja vääntää hissun kissun, jos pasmat eivät ole niin selvät.

    Kuolleessa kulmassa jullotus ja vain odottelu lataa lopulta aikapommin.

    Timppa

    ”wanha: – Eikö olisi mahdollista hypätä yhden polven yli? Vaikka siinä tapahtuisi sukupuolenvaihdoskin, niin mitä sitten? ”

    Tosiasiassa aika harva ammatissa oleva vaihtaisi täyspäiväiseksi metsänomistajaksi.

    Miten muuten?  Meillä vaimon kanssa on tehty testamentit, niin, että perintö jakaantuu puoleksi lapsille ja puoliksi lapsenlapsille.  Helppoa, kun vaimo on osakkaana yhteismetsässä.

    Testamentilla on  sekin etu, että voi sulkea pois perillisten puolisoiden avioikeuden.   Avioerojan väistämättä tulee ja olisi kauhistuttavaa,jos riitaisen eron jälkeen joku vielä pääsisi osille puolisonsa perimästä omaisuudesta.

    Jätkä

    wanhalla taitaa olla tuhansia hehtaareita metsää ja hyvästi pidettyä. Siinäkin yhteismetsä voisi olla yksi varteenotettava vaihtoehto, ellei perilliset ole oikein innostuneet omien metsien hoidosta.

    Toisaalta, miksi murehtia perillisten puolesta ja – asioista? Antaa heidän itse päättää omista asioistaan, ei meidän pitäisi heille rakentaa mitään riippakiviä. Pelkkä iso rahasummakin voi olla heillä perikatoon johdattava.

    wanhajätkä

    Timppa. Siitä kokopäiväiseksi metsänomistaja elelijäksi ei tässä ole kysymys. Voi olla enemmänkin suunnitteila. Kokemusta  monialayrittämiseen  perheessä riittää. Harvassa taitaa olla paroonit jotka voivat myydä niin että jatkaja saisi luovutesta elantonsa, vatio ottaa meiltä torppareilta aina osansa jokaiselta omistajalta,  toivottavasti vähintään 25 vuoden välein.

    wanhajätkä

    Tuo Myel-vakuutusten rajoitukset tuli selväksi. Ei todellakaan haittaa metsötilojen siirrossa mitenkään. Myelin piiriin pääsee vain hakemuksesta Jos et hae, sinua ei olemassa vaikka omistaisit tuhat hehtaaria. Toisin on maatilat jotka hakevat tukia pelloille. Eli jos on vähän peltoa mukana valvonta astuu heti päälle. Sieltä tulee vaatimukset joita valvotaan.

    Vähän on hassua on että yli 100ha metsämaata velvoitetaan ottamaan myel mutta mukaan pääsee vain hakemuksesta. Sen voi unohtaa muutamaksi vuodeksi…tai kokonaan. Vain täysin tollo jättää se kompensoidun eläketurvan hakematta.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kyllä valtio osan kompensoi Myel vakuutuksesta,mutta omalla kohdalla eläke maksuihin nähden onneton.Tonneja vuodessa menee ja kymppejä kuussa tulevaan eläkkeeseen lisää kartuu.Vuoden maksu kymmenessä vuodessa takaisin.Kymmenkuntavuotta viellä maksettava,sadassa vuodessa taitaisi takaisin tulla,ei ikä tule piisaamaan.Parempi on itse sijoittaa eläkemaksuvarat omatoimisesti,tuottokin parempi ja jäävät peruina ainakin perillisille.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 36)