Keskustelut Metsänhoito Kuinka paljon kierto pitkittyy energiapuukohteilla?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 54)
  • Kuinka paljon kierto pitkittyy energiapuukohteilla?

    PS. Olen käynyt toteamassa , että korjaamillani energiakohteilla Jessen kaipaamaa lehtipuuvitelikköä kasvaa kiitettävästi jo korjuuta seuraavana kesänä. Potentiaalisia hirvilaitumia riittää , mikäli energiapuita korjataan raippametsistä. Sisältöä on muokattu

    Lähetetty: 16.05.2013

    Lähettäjä: suorittava porras
    ######################

    Kun ei ole kohdalle sattunut tutkimusta aiheesta kun pelkästä hieskoivikosta niin jollain toisella varmaan on.

    Eli näissä istutuksen jälkeen unohdetuissa kohteissa joissa on 5000-10000 puuta hehtaarille ja vihreää massaa riukuuntuneissa puissa vain tupsu latvassa ja energiapuukorjuun jälkeenkin pohjat on niin valoisia että tiheä risukko syntyy alle niin kuinka paljon raivaussahan käyttämättömyys taimikonhoidossa syö jättöpuuston järeytymistä ja kuinka nopeasti ne pääsevät samaan kasvuvauhtiin aikoinaan hoidetun taimikon kanssa vai pääsevätkö koskaan?

  • Gla

    Motti-ohjelmalla laskettuna erot jäävät pienemmäksi kuin luulisi. Tosin motin kasvumallit edustavat jonkinlaista keskimääräisyyttä, eikä siis liene kovin luotettava tämän tyyppisissä laskelmissa. Hyvin hoidettu metsä kasvaa paremmin kuin motti ennustaa ja veikkaan huonosti hoidetun metsän kasvavan huonommin kuin motti ennustaa.

    Otin kuitenkin lähtökohdaksi mustikkatyypin kankaan, jossa muokattuun ja raivattuun aukkoon istutetaan 1800 kuusta. Entuudestaan oli 5 kpl 20 metrisiä rauduksia jättöpuina. Ohjelma kasvattaa sitä Tapion suositusten mukaan tai sitten omalla ohjelmalla. Kun vertailukohdaksi otin Tapion ja jota pyrin matkimaan hoitamattomalla kasvatuksella (ainoa taimikon hoito 15 vuoden / 5 metrin valtapituudessa) tulokset olivat seuraavat:

    Tapio
    EH 40 v, tukkia 14 m3, kuitua 52 m3
    2. H 53 v, tukkia 46 m3, kuitua 44 m4
    Pääteh. 69 v, tukkia 259 m3, kuitua 59 m3
    Yhteensä tukkia 319 m3 ja kuitua 155 m3.

    Oma kasvatus
    Taimikon harvennus 15 v (n. 14000 kpl)
    EH 39 v, tukkia 5 m3, kuitua 42 m3
    2. H 54 v, tukkia 54 m3, kuitua 64 m3
    Pääteh. 69 v, tukkia 244 m3, kuitua 59 m3
    Yhteensä tukkia 303 m3 ja kuitua 165 m3.

    Ero ei vaikuta uskottavalta, koska Tapion mallissa taimikkoa perattiin kahteen otteeseen. Kuitenkin 15 vuoden raja tuntui olevan kipukohta, koska sen jälkeen perkaamattoman taimikon kasvu hyytyi. Raivauksen lykkääminen kolmella vuodella pudottaa kiertoajan kokonaiskertymää silti yllättävän vähän, n. 10 m3, kun kiertoaika pitenee 5 vuodella.

    suorittava porras

    Monella kohteella ei päästä koskaan samaan vauhtiin. Yhdellä huonoon kuntoon päässeellä 80-luvun puolivälissä istutetulla uudistusalalla jäävän puuston (kuusta) tilavuus oli keskim. 20-25 litraa. Kuvio oli raivattu reunoilta , ja siellä runkojen tilavuus oli jopa 200 litraa. Haapa ja koivu oli kurittanut varsin tehokkaasti istutuskuusia alueen keskellä. Halpaa lehtipuuta lähti hakkuussa runsas 100m3 hehtaarilta.

    jees h-valta

    Maailma muuttu suorittavaiseni. Halpa lehtipuu kuittaa nopealla kasvulla vanhentuneita ja epäkelpoja laskelmia. Lisäksi lehtipuu ei ole enää hetkeen ollutkaan halpaa kasvunopeuskompensaatiolla.
    Mutta sitähän ei moton kopissa tarvitsekkaan osata laskea.
    Voi olla joillain suotuisilla kohteilla että ”villi kortti” vetää parempaa tiliä.

    suorittava porras

    Energiapuun korjuuseen ajautuminen johtaa myös alituiseen raivauskierteeseen. Korjuun jälkeen huonossa hapessa oleva taimikko ei pysty varjostuksellaan vähentämään lehtipuiden kannnoista tapahtuvaa räjähdysmäistä versojen kehitystä. Oikea-aikaisesti jo sormenvahvuisina raivatut vesat puolestaan eivät pysty tuottamaan tehokkaasti uutta kasvustoa istutustaimien päästyä kunnon kasvuun raivauksen jälkeen.

    Energiakohteiden ajourat ja korjuuvauriot yli 50%:lla korjuukohteista syövät varmasti metsän tuottoa tulevaisuudessa. Jollakin kohteilla on vielä lisättävä kielteisiin ja tuottoa laskeviin tekijöihin kaupanpäällisinä saatu altistuminen maannousemalle.

    Korjuutoiminnan kannattamattomuus on jo huomattu varsin yleisesti . Saadaanko kannattamattomaan työhön tekijöitä ?
    Jos palkanmaksukyky on kannattavuusongelmien vuoksi hekko , osaavin työporukka on varmasti muualla , kun energiapuita keräilemässä. Työ puolestaan on niin vaativaa , että siihen tarvittaisiin juuri ne huippuammattilaiset. Tällä hetkellä voidaan tilannetta verrata siihen , että monin paikoin ”vaikeaa leikkausta” tekee huippukirurgin asemasta sairaalan vahtimestari .Tästä on osoituksena , että alle puolet kohteista on korjuun osalta toteutettu edes välttävästi.

    jees h-valta

    Ainahan tuo suorittava tietenkin kaikilla lisillä varustettuna on varmasti kallis kohteeseen kuin kohteeseen mutta firmojen bisnes ja tulos on aina enemmän riippuvainen e-puukohteista ja se tietää jatkuvaa kehityspolkua juuri sille sektorille. Nousu on huikeaa ja mitään merkkejä taantumisesta ei näy. Motokuskeja oikean kokoisiin laitteisiin varmasti löytyy ja useinhan he nyt kasvavat tuon kehityksen mukana ”puikkoihin”.

    suorittava porras

    Ainoa nousu , mikä näkyy , on kustannukset ja korjuuvauriot nimenomaan energiapuusavotoilla.

    jees h-valta

    Niin, useinhan se johtuu juuri siitä ettei vanha koira opi uusia temppuja. Eli kalusto ja käyttäjät alkavat tulla uudesta polvesta ja se takaa vaurioiden vähittäisen loppumisen.

    Pähkäilijä

    Vaikka kalusto ja käyttäjät ovat nyttekin huippuluokkaa ei paskasta voi syntyä timantteja eli tarvitaan vielä huippuluokan kohteita että työnjälki voidaan saada kohdalleen.

    Mielenkiintoista jos ei varsinaisesta otsikon aiheesta löydy tutkimustuloksia.

    suorittava porras

    Tutkimustuloksia odotellessa kehottaisin metsänomistajia vierailemaan energiapuukohteilla hakkuiden jälkeen. Jokainen terveellä järjellä varustettu näkökyvyn omaava ihminen voi päätellä , miten huoltoa vaille metsä on kasvanut tai olisi kasvanut paremmalla hoidolla.

    Leimikolla on kohtia , joissa aluskasvos / kilpaileva puuaines ei ole haitannut istutettujen taimien kasvua. Samoin löytyy alueita , joilla taimikko on hävinnyt lähes totaalisesti kasvukilpailun . Kumpi olotila metsässä on vallitsevampi , määrää metsän kiertoajan pituuden.
    Taulukot ja tilastot ovat vain keskiarvoja eivätkä kerro koko totuutta.

    Metsän kiertoaika ei kasva paljoakaan , jos energiapuu korjataan raippa-asteella. Tämän toiminnan tulee ennemmin tai myöhemmin lopettamaan työn epätaloudellisuus. Ennakkoraivaus on tahtävä energiapuukohteillakin . Ollaan siirtymässä pelkästään karsitun rangan käyttämiseen energiaksi . Tämä puolestaan johtaa käsiteltävän puuaineksen järeyttämiseen tuotannollisista syistä. Lisäkustannuksena on toimintaan tullut myös kantokäsittely.

    Energiapuun kasvatus vaihtoehtona vaatii myös panostusta metsien hoitoon. Energiapuuta ei tule kasvattaa taimikonhoidosta tinkimällä. On syytä pitää mielessä , että nuori metsä tai taimikko on jo menossa tai lähes kokonan pilalla siinä vaiheessa , kun korjuutyö on kannattavaa. Tällöin metsän kiertoaika on kasvanut jo noin 20 vuodella.

    Metsuri motokuski

    Olen sitä mieltä että kyllä se kokorankaenergia säilyy vielä pitkään. Ainostaan niiden kiertoaika nopeutuu. Tottahan se on että karsitturanka kuivuu paremmin ja säilyvyys kasoissa pitkittyy kokorankaan verrattuna. Varsinkin haketusyrittäjät ja pienempien kunnalisten tai yksityisten lämpökeskusten hoitajat käyttävät kokorankaa edelleen.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 54)