Tuosta edellisen sivun kmo:n lämpökartasta näkee hyvin miten epätasaisesti hirvet ovat alueelle jakautuneet. Kun seuran alue sattuu olemaan tummassa kohtaa luvat loppuvat, vaaleassa kohtaa saattaa olla vaikeuksia saada kaikkia lupia käytettyä  ja ”hirvet loppuu”. Jotkut alueet saattavat olla sellaisiakin, joissa ei ole jostain syystä käyty ja siten havaintojakaan ei ole. kmo:n kartassa on kyse metsästäjien kirjaamista havainnoista tai saalista Luken kartalle keräämä tieto. Siinä kartassa ei ole mitää Luken ”lisämausteita”, pelkästään metsästäjien havainnot tai saaliit.

Sitten Lukelta tulee jahtikauden päätyttyä toinen huomattavasti tasavärisempi, leveämmällä pensselillä piirretty kartta, hirvitiheyskartta, josta ei yksittäisen metsästysseuran tilanneta voi päätellä, vaan lähinnä hirvitalousalueen. Siihen on näiden havainto-ja saalistietojen lisäksi yhdistetty muu tieto ja tehty kanta-arvio josta Luke sanoo näin:

”Luken kannanarvioinnin menetelmä on tietolähteiden informaation yhdistäminen. Se ei reagoi kovin voimakkaasti yksittäisiin poikkeaviin havaintoihin jossakin käytettävistä aineistoläheistä. Todennäköisyysjakaumien skaalattu tulo on eräänlainen synteesi, joka kertoo kannan tiheyden mahdollisten arvojen todennäköisyydet ehdollistettuna vuoden hirviaineistolla. Tämän jakauman odotusarvoa voidaan pitää parhaana kompromissina kannan koosta kyseisenä vuonna.

Kannanarvioinnissa yhdistetään useamman vuoden tietoja. Peräkkäisten vuosien kantojen täytyy olla biologisesti yhteensopivia. Kunkin vuoden kannan täytyy olla riittänyt tuottamaan seuraavien vuosien hirvisaaliit. Kun aineistojen yhteensopivuus maksimoidaan yli tutkimusjakson vuosien (2000–nykyhetki), saadaan tuloksena jono todennäköisyysjakaumia, joiden odotusarvojen voidaan ajatella olevan paras arvio hirvikannasta, joka on tuottanut kaikki analyysissa mukana olleet hirvihavainnot.

Uusin tieto on tietysti kiinnostavin, mutta valitettavasti vähiten varma, koska sen tuottamista tulevaisuuden havainnoista ei ole vielä tietoa. Kun uutta aineistoa saadaan, mallin arviot muuttuvat koko aikasarjan ajalta – joskus enemmän, joskus vähemmän.”

Tuolla toisessa ketjussa nostin kissan pöydälle, kun Keski-Suomen hirvipomot olivat sitä mieltä ettei tämä Luken arvio pidä paikkaansa, vaan heidän haukkukokeittensa perusteella hirvikanta on jotain muuta, kuin Luken arviossa. Luken arvioihin perustuvaa hirvitalousalueen tavoitteen asettelua ei ole syytä noudattaa vaan hillitä lupien käyttöä, sillä hirvet loppuu.

Toivottavasti kukaan ei tuo sutta tähän ketjuun!

Eihän tekstissä ole millään muotoa kielletty noudattamasta suosituksia. Ainoastaan olla vähän tarkempi ,jos hirviä on oletettua vähemmän. Siellä ,missä tiheys on suurempi metsästetään kannan koon edellyttämällä tavalla. Harkintaa ei ole korostettu syyttä ,koska hirvet näyttävät syksyn kokemusten perusteella jakautuvan epätasaisesti.

Sekin on syytä muistaa ,että lupia on ollut jo useamman vuoden käytössä 10-20% enemmän ,kun kannan laskennalliseen tavoitteeseen pääseminen edellyttää. Tähän asti on kehotettu aktiivisesti käyttämään luvat mahdollisimman tarkkaan ,jonka seurauksena on tultu rajalle ,jossa täytyy miettiä tarkemmin ,mitä tehdään. Tämän metsästäjät päättävät itse. Riistahallinto puuttuu tilanteeseen vasta ,jos tavoitehaarukka alittuu. Silloin määrätään mitä tehdään. Nyt on vielä mahdollisuus valita.

Osaako suorittava kertoa, miten tämä Keski-Suomen alutta koskeva suositus meni Yle:lle, ja jalostui siellä siihen muotoon, että koko Suomessa olisivat hirvet vähissä? Eipä ole oikaisua tälle uutiselle kuulunut.

Mutta miksi laitoit oman tiedotteen (ei Ylen) oman paikkakunnan sijasta koko Keski-Suomeen, kun koko Keski-Suomessa on enemmän havaintoja jahtipäivää kohti kuin viime jahtikauden päättyessä.

Nyt täytyy myöntää, että putosin kärryiltä. Jos seuratasoilla havainnot ovat pudonneet kolmanneksen, niin miksi Luken riistakeskusalueen käyrä menee viimevuotista käyrää pitkin. Luken käyrään on kuitenkin koottu seuratason havainnot.