Keskustelut Puukauppa Kuitupuun kantohinta jo yli 40 euroa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 61)
  • Kuitupuun kantohinta jo yli 40 euroa

    Seuraan jossain määrin Viron puumarkkinoita.

    Maaliskuun lopun hintatilastojen mukaan havukuidun satamahinta ylitti jo 60 euroa kuutiolta ja koivukuitukin hipoi sitä. Paikallisen kustannustason mukaan, kun tästä vähennetään reilu 15 euroa (hakkuu, metsäkuljetus ja rekkakuljetus), saadaan kantohinnaksi yli neljä kymppiä.

    Esimerkiksi SE hankkii Suomen ja Ruotsin sellutehtaille markkinatasauspuuta Baltiasta. Näin muutamasta miljoonasta kuutiosta voi maksaa lähes mitä tahansa, koska tämä pitää ainakin jossain määrin aisoissa Ruotsista ja Suomesta hankittavan kuidun hinnan.

    Tällä hetkellä sellubuumi taitaa olla kuitenkin sitä luokkaa, että kevään kaupoissa kuitupuun hinta joutuu joustamaan myös Suomessa (Ruotsissa jo nousikin jossain määrin).

  • Jätkä

    Tuossa kymmenisen vuotta sitten yksi paikallinen Lvi-kauppias kertoi että viemäriputket,joita tehtiin jossain keskisessä Suomessa, tuli hänelle tehtyään mutkan Virossa.Syy oli joku EU:n tuki joka teki putkista näin halvempia.

     

    Aikoinaan Spede esitti sketsin, jossa vietiin suomalaista tuotetta Ruotsiin ja kauppaa tuettiin vientituella. Sama tavara tuotiin takaisin Suomeen ja tuontia tuettiin tuontituella. Kuorma käännytettiin takaisin ja se pyöri siinä jatkuvasti, Ulkomaankauppaa harjoittava yrittäjä vain kuittaili tukia mennen tullen.

    TTL

    Sahojen huoli tukin ja kuitupuun hintaeron kasvamisesta tuntuu osittain ymmärrettävältä.

    On todella erikoista, että Baltiassa kuitupuusta on 2018 maksettu varmasti parhailla paikoilla jo yli tuo 40 euroa kuutio pystyyn, kun taas Suomen keskihinnat ovat jossain selvästi alle 20 euroa. Selluinvestoinnit ovat tietysti isoja, mutta tuntuisi luonnolliselta, että metsänomistajat ottaisivat koko ketjun haltuunsa: metsästä paperimukiin. Suomessa metsänomistus on toisaalta niin hajallaan, että isoja toimijoita ei käytännössä ole ja pienien on vaikea päästä yhteisymmärrykseen.  Muutaman suurimman yhteismetsän yhteenliittymällä alkaisi kyllä olemaan riittävä puustopääoma sellutehtaan pyörittämiseen.

    Jotenkin tuntuu kuitenkin jatkuva 50 %:n alennusmyynti oudolta. Eikö lainsäädäntökin jo määrä lähtöhinnan esittämistä aina vähittäismyynnissä, jos alennettuun hintaan myydään? Ovatko puunmyyjät tässä rikkoneet lakia jopa, kun lähtöhinta ei ole näkyvissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuolla käytäväharvennusketjussa mainittiin että Baltian maissa ollaan tekniikassa ja korjuun laadussa meitä jäljessä. Tämä selittänee osin korkeamman kantohinnan heillä.

    Sulli

    Liettuan poikia ei juuristovauriot huoleta:

    Kuitupuunkasvattaja

    Anneli! Onko siis meilläkin odotettavissa parempaa kuitupuun kantohintaa, jos siirrymme hieman tehottomampaan korjuuseen?

    ollikolli

    Kilpailuviranomaisilla olisi tassa tutkinnan paikka, tuntuu silta etta maaravassa markkina-asemassa olevat toimijat vaaristavat hintakilpailua ko. toiminnalla.  Luulisi nyt etta tassa olisi ihan selva sanktion paikka. Ai niin, suomessahan metsateollisuus on valtion erityissuojelussa, meinasi unohtua. Metsanomistajista viis

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ehkä teollisuus maksaa korjaajille etelänaapurissa vähemmän per motti, ja siksi mo:lle jää enemmän? Myönnän, että kommenttini oli aika löysä heitto. Jotta osaisin vastata Kuitupuunkasvattajalle, minun pitäisi tietää millaisilla koneilla he korjaavat, eli mitkä ovat pääomakulut, tuotos ja palkat sekä lisäksi yritysten kannattavuuslukemat. Nämä selviäisivät vertailemalla yritysten tilinpäätöksiä molemmissa maissa. Näin puutteellisilla tiedoilla en osaa vastata. Tuossa videolla näyttäisi olevan ihan asiallinen Valtran kuljetusketju.

    Jovain ja Lauri Vaara osaavat vastata kysymykseesi minua paremmin!

    Kuitupuunkasvattaja

    Juu ei aleta tässä ketjussa taas väittelemään näistä Jovainin ja Laurin aiheista. Tärkeitä aihepiirejä on toki niissä keskusteluissa tullut esille.

    Mutta väittäisin, että Baltiassa ja Suomessa kustannuksia tärkeämpi tekijä niin kuitupuun kuin puunkorjuun hinnoittelussa on nimenomaan markkinatilanne ja markkinoiden toimivuus. Lisäksi tärkeä termi, jota jostain syystä ei juuri Suomessa käytetä on raakapuukaupan arvoketju: Montako toimijaa markkinoilla, onko hinnanmuodostus täysin markkinaehtoista, kenellä tai keillä on määräävä markkina-asema joko puukaupan tai puunkorjuun markkinoilla yms.?

     

    Jovain

    Jos aiheesta ei ole soveliasta puhua, onko sitten aihetta myöskään kysyä, minkä takia kuitupuu on halpaa suomessa. Kysyä sitäkään, kenellä on  puukaupassa ja korjuussa määräävä markkina-asema suomessa.

    Olisi hyvinkin toivottavaa, jos Lauri Vaara alan tutkijana puutuisi aiheeseen.

    Tässä metsänomistajana, onhan se kuitupuu halpaa suomessa. Alle 20 euroa kuutio on se hinta, jolla teollisuus saa kuitupuuta suomesta. Käytännössä lähes ilmaiseksi, sen jälkeen, kun teollisuus kuittaa omat kulunsa ja metsänomistajan puilla käymänsä kaupan tuotot.

    Ja toisaalta tehdashinta, joka lienee suomessakin tuon 60 euroa kuutio. Sen jälkeen, kun metsänomistajilta puun hinnasta perityt korjuun kustannukset (kannolta tehtaalle) on lisätty kantohintaan.

    Miten sitten viron väitetty tuplahinta sopii tähän markkinaan?

     

     

     

    jees h-valta

    Kuitupuun hinta on halpa mutta ei se aivan koko totuuskaan ole. Kuitu kasvaa myös suhteellisen oikeassa suhteessa hintaansa eli sen saman euron vuodesta saamme kasvatuspalkkaa kuin tukin kasvattajakin. Ainakin nyt kun jo ollaan menty yli kahdenkympin selkeästi paitsi ensiharvennuksella jota nyt ei ainakaan etelässä kahtakymmentä vuotta kasvatella tarviikkaan. Toki nousuvaraa on mutta että tuo olisi jotenkin pyöristyttävän vinoutunut ei pidä paikkaansa. Hyvä metsänkasvattaja tuottaa molempia runsaasti. Tukkia ja kuitua. Ikäjakaumallahan se tehdään, eli paljon eri ikäluokkien palstakuvioita. Kun homma kiertää ei tarvitse pikkuvaivoista hiertää ja vinkua.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 61)