olisiko jollain jotain suuntaa antavaa tietoa, kuinka paljon kuivan kankaan männikkö kasvaa vuosittain Eteläpohjanmaalla/Pohjoisessa satakunnassa? Ja minkälaisiin kuutiomääriin pääsee kiertoajan aikana?
Pienilmaston lämpösumma kohoaa jo kun tehdään maanmuokkaus laikkumätästämällä. Esim. vesistöjen läheisyys edistää myös puun kasvua.
Lämpösumman kohoaminen , sadannan määrä ja -aika vaikuttaa sitten isommassa mittakaavassa omalta osaltaan kasvun lisääntymiseen.
1950-luvulla puusto kasvoi Suomessa n. 55 milj. m³/a ja v. 2000 vuotuinen kasvu oli n. 79,5 milj.m³. Nykyään n. 105 milj.m³. Hiilidioksidin sidontakin puun kasvuun on siis lisääntynyt huomattavasti. Puuta kasvavilla turvemailla hiiltä sitoutuu puun kasvun lisäksi myös maahan juuristokarikkeena ja jää sinne osin varastoon. 1 k-m³ puuta sitoo CO2:a ~ 1,3 t. Kangasmailla vähän vähemmän eli n. 1 t Co2:a / 1 k-m³ puuta.
Lietelannan levittäminen (upottamalla humukseen) voisi olla sopiva lisälannoitusmenetelmä männiköihin. Ravinteet + vesi samalla kertaa maahan.
Lietettä voi metsään levittää pintalevityksenä mutta upottamalla ei mitenkään. Miksi repiä juuristoa levittimellä. Lietelannassa on 95% vettä ja liikaa fosforia metsiin. Kaikkien karjatilojen pelloissakin fosforit on tapissa ja sitä huuhtoutuu runsaasti vesistöihin. Lietelanta on paholaisen keksintö eikä sitä pitäisi levittää käsittelemättömänä mihinkään. Sisältää lääkejäämiä ja bakteereja jotka voivat joutua ruokaketjuun.
Riippuu siitä miten ja kuinka paljon sitä lantaa levitettäisiin. Ei juuristoa tarvitsisi repiä. Männyllä ei ole yhtä pinnallinen juuristo kuin kuusella. Pintalevitys metsiin on kiellettyä. Kompostoitu lanta olisi tosin paljon parempaa. Lääke- ja muiden kemikaaalien jäämät on kasvava ongelma joka paikassa. mm. kalatkin kärsii kun mukapuhdistettuja kaupunkivesiä lasketaan suoraan vesistöihin ja meneehän niitä tulvien aikaan suoraan ilman puhdistamolla käyntiäkin.
Suomessa karjatalous on vielä suht. puhdasta toisin kuin muualla Euroopassa, jossa eläimiä lääkitään antibiooteilla varmuuden vuoksi ja kananmunia ei voi käyttää koskaan kypsentämättä salmonellan takia. Mutta voi olla että melko vähiin menee kotimainen maanviljely ja karjankasvatus nykymenolla. Sitten saadaan ostaa sitä ”halpaa ja hyvää ulkolaista ruokaa” kuten jotkut luulee. Hyvää laatua saa toki jostain ulkomailtakin mutta ei enää halpaa ainakaan kotimaisen tuotannon alasajon jälkeen.
Hirviä ja peuroja vain lisää niin saadaan metsiin luomulantaa ja pakstimiin luomulihaa. Miksi ne muuten Afrikassa ei käytä ravinnoksi isoja nisäkkäitä vaan syövät toukka ja hyönteisiä. Siellä olisi miljoonia antilooppeja käytettäväksi ihmisravinnoksi turhaan valittavat ruokapulasta.
Hyvää laatua saa toki jostain ulkomailtakin mutta ei enää halpaa ainakaan kotimaisen tuotannon alasajon jälkeen.
Koko maailma kyttää tilaisuutta, jossa Suomen maatalous loppuu ja sitten nostavat maailmanmarkkinahinnat pilviin, kun me Suomessa joudumme tuontisapuskan varaan!
Jo pelkästään Ruotsi pystyisi nostamaan tuotantoaan niin paljon, että Suomi tulisi sillä ruokittua.
Maataloustuki voitaisiin käyttää tuontitukiin, joilla ulkoa ostettu ruoka saataisiin halvaksi.
Tuontielintarvikkeet joutuvat Suomen tullissa ja Evirassa tarkkaan syyniin. Ne ovat tarkemmin valvottuja kuin kotimaiset tuotteet.
Haitallisten aineiden max pitoisuustaulukot on laadittu pääosin ulkomaalaisten vaatimusten mukaan. Esim. vihanneksia kastellaan Espanjassa yl- jätevedellä. Suomen oloissa mm. kasviksissa ja maidossa on vähemmän torjunta-aine/lääke jäämiä kuin tuontitavarassa.
Kotimaisen tuotannon alasajo halventamalla tuottajahinnat kipurajalle, kuten nykyään näyttää oleva tapana on järjetöntä pidemmällä tähtäimellä. Myös katovuosia saattaa tulla. Tänä kesänäkin se on todennäköistä. Jos sama tapahtuu isommalla alueella, tuontiruoan varassa olevat jää ensin ilman. Hintojen noususta puhumattakaan.
Aika moni saa elantonsa elintarviketuotannostakin ; se on paljon suurempi porukka kuin alkutuottajat.
Rakennettiin kerran kylmävarasto suurelle vihannestukkusille. Sanoi, ettei koskaan syö Hollantilaisia vihanneksia niiden jäämien vuoksi. Tietysti toi tavaraa Hollannistakin.
Vihanneksia kasvatetaan muuallakin kuin Hollannissa. Jos Afrikkalaisille tuottajille maksettaisiin edes puolet siitä, mitä maksetaan Eurooppalaisille tuottajille, niin koko Eiurooppa pursuaisi edullisia ja puhtaita Afrikkalaisia elintarvikkeita.
Ne muuten elelevät – Hollantilaisetkin kuluttajat, ihan vanhuksiksi asti. Ei niiden elintarvikkeet ole sen myrkyllisempiä kuin meidän omassa maassa kasvatetut luomutuotteet.
KT: ”Puuki keneltä otit lainauksena tämän syvällisen tietämättömyyden ilmauksen: ”Käytännössä metsän kasvatuksen kannattavaisuus on aika heikkoa Jyväskylän pohjoispuolella. ”
Taisi olla Tolopaisen.
Jätkä puolestaan sekoitti (1. sivulla) kuivan -ja karukkokankaan kasvut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.