Keskustelut Metsänhoito Kummallinen maailma puunraadot pyhiä ja uuden synnyttäminen tuomittavaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)
  • Kummallinen maailma puunraadot pyhiä ja uuden synnyttäminen tuomittavaa.

    Kun seepra kuolee savannilla, niin  luontokuvaajat mässäilevät sillä kuinka nopeasti raato häviää.  Korppikotkat läheltä ja kaukaa. leijonat, sakaalin ym toimivat jätteenkierrrätyslaitoksena samaan tyyliin kuin vaikka Ämmässuon jätteenkäsittelylaitos täällä Espoossa.  Kaikki ovat tyytyväisiä.  Maisemaa pilannut jäte hävisi.

    Entä mitä tapahtuu Nyky-Suomessa. kun puu kuolee?  Se ei olekaan enää jätettä, joka häviää itsekseen luonnossa metsän ”korppikotkien” lahottajasienten toimesta tai ihmisen toimesta nuotioissa tai rakovalkena, josta Tapsa Rautavaara lauloi.  Tai  uuneissa.  Nyt lahopuu on pyhää ainetta.  Jos sitä on paljon, niin paikan ”hautarauhaa” ei saa rikkoa.  Sen kieltää HCV.  Me poloiset suomalaiset emme ymmärtäneet vielä parikymmentä vuotta sitten millaisia syntejä olemme tehneet hävittäessämme tuota jätettä  itseämme lämmittääksemme tai ruokaa valmistaakseemme.   Meidänkin metsistä on maapuita kuskattu lämmityslaitoksille pois haittaamasta mielestämme tärkeämpää työtä, uuden metsän synnyttämistä.  Vasta viime vuosina olemme ”valaistuneet.”  Nyt puunraadot saavat lahota rauhassa.  uudesta metsästä ei ole niin nuukaa.

    Entä sitten uuden metsän synnyttäminen tekemällä aukko, kuten luontokin tekee.  Sekin on kammottava rikos kaikkea luontoa vastaan.  Aiemmin ei aukko ollut rikos vaan naapureiden kateudenkohde, kun naapuri osti siitä saaduilla rahoilla vaikka uuden auton.  Ei Erkki Lähdekään saanut aukkojen statusta uuden metsän luomisessa pahemmin horjutettua.  Tarvittiin paremmat markkinamiehet, siis mm Arvometsä ja Timo Kujala, joka bisnetään edistääkseen sai valtamediat kääntymään aukkoja vastaan.

    Olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde, miksi asiat on onnistuttu kääntämään minun mielestäni täysin nurinkurisesti.  Paljonko on tietoista manipulointia ja paljonko sattumaa.  Kyllä minun mielestäni pääpaino pitäisi uuden synnyttämisessä.  Raadoista kyllä aina joku huolehtii.  Yksi tekijä on tietysti sekin, ettei kaikilla ole mielekästä työtä.  Sitten keksitään jotain sijaistoimintaa, jotta tunnettaisiin olo tärkeäksi ja nähtäisiin jotain tuloksia.

    Näenkähön eläessäni ”Imperiumin vastaiskua” vai muuttuuko maailma entistä hullummaksi.

     

     

  • isaskar keturi

    Nähtävästi AJ nukkui ne kurssit, jotka minä olin hereillä vaikka eri kurssilla oltiinkin. Lahopuista opetettiin, että niitä aiheuttaa ikääntyminen ja metsän tuholaiset kuten maannousema ja ukkoniluri pari mainitakseni. Sitten opetettiin, että ne pitäisi korjata pois, ettei niistä leviä tuhoja muihin puihin. Noin niin kuin pelkistetysti. Enemmän pelättiin sitä, että niitä on metsissä liikaa kuin liian vähän, kun silloin 80-luvun alussa kohkattiin metsätuhoista, joka tappaa viimeisetkin erämaat Sallaa myöten.

    puutuomas

    Nämä nykyiset maapuut ja kelo suositukset kyllä ymmärtää pitkän aikaa tehotuotannossa olleessa metsässä, mutta on vielä alueita olemassa jossa kohtuullisissa määrin maapuiden ja kelojen hyötykäyttö olisi suotavaa. Metsokin tarvitsee kituvien mäntyjen neulasia talvisin henkensä piteeksi. Senkin on Luoja järjestänyt siksi viisaasti, että eivätpähän turmele hyvä kasvuisten mäntyjen latvuksia hakomisellaan.

    Puuki

    Kaikki lahopuut ei ole juurikäävän aiheuttamia.   Uusia taimia kannattaa istuttaa lahopuun tai lahoavan kannon viereen.   Lahopuu ”kerää” ravinteita jotka sopii uuden puun kasvulle.    Parasta olisi hiiltynyt puu maassa (juuristossa) jossa se kerää ravinteiden lisäksi kosteutta .

    A.Jalkanen

    Aiheellinen muistutus Puukilta: lahopuu muuttuu maaperän orgaaniseksi aineeksi ja sillä on tehtäviä ekosysteemissä. Se mahdollistaa ravinteiden sitoutumisen maahan ja niiden kierrätyksen maaperässä. Se on hajottajaeliöiden ruokaa. Puiden juuret kasvavat parhaiten sekoituksessa jossa on paitsi kivennäismaata myös orgaanisia eloperäisiä osia.

    hemputtaja

    Timpalta lainattu: ”Raamatussa varoitetaan vääristä profeetoista.  Nykyään ihmisiä taitaa olla entistä helpompi höynäyttää.  Liika oppi himmentää järjen.

    Helppo on höynäyttää nykyisin, mutta epäilen, että helppoa se oli ennenkin.

    Nykyhöynäytyksestä taisi olla hyvä esimerkki tämän päivän  (4.12.2022) Hesarissa. Pääkirjoituksesa vaadittiin luontokadon pysäytystä.

    Siis minkä luontokadon, missä siitä on näyttö??

    Käyttiväthän kyllä jo roomalaiset Välimeren maiden metsät tiileksi, puuhiileksi ja rakentamiseen että luontokadossa sieltä löytyy – mutta meillä. Kehtaan väittää, että haussa on Suomen luontokato.

    Jos lahopuuta puuttuu niin suosittelen luontoihmisille pisnestä. Täältä pääkaupunkiseudun heitteillä olevista metsistä voi lahopuuta keräillä ja myydä lahon puutteesta kärsiville.

    Rane

    ”Siis minkä luontokadon, missä siitä on näyttö??”

    Vaikee sanoo.Jos entisöidään luonto 50-luvulle (kuten EU määrää) niin peltoa pitäisi raivata lisää,metsien puumäärä (lahopuukin) puolittaa harsintahakkuilla,hirvet ,sudet,ketut ilvekset,ym. metsästää olemattomiin ja määrätä ihmiset kuskaamaan jätteensä vesiin ja metsiin.Hiilinielutkin puolittuisi.

    Korjaan:Hiinielut muuttuisivat päästöiksi.

    reservuaari-indeksi

    Tuo ajatuskulku on toistunut jo niin monen kirjoittajan voimin ja niin monta kertaa, että on pakko uskoa. Siis pakko uskoa se, että todella ajattelette ennallistamisen tarkoittavan tuota.

    Lauri

    Perko

    Paluu kultaiselle 50- luvulle vähentäisi metsäalan koulutusta olemattomaksi,  nykyiset tiedot levittäjineen ja kirjat tuhotaan kuin NL:ssa  silloin tietotekniikan opetus ja tutkimus.  Muutamat metsäkoneen valmistajat lopettaa toimintansa.   Kuorma-autot palaisi vaijeri-joutsalaiseen ja apumies saisi virkansa takaisin.   Raivaussahat laitetaan sulatetavien kekoon ja  väki hyökkää kassaroilla vihtikkoon,  joutoaikoja varten jokaisella on oma kuorimarauta.  Hevosen valjastusta opetellaan seuraavaksi.   Kambodzassa on havainnollinen esimerkki pääkallo pyramidilla vahvistettuna.  Maailma pelastuu!

    Gla

    Ei se sitä tietenkään tarkoita, mutta nykytilan positiiviset seuraukset yleensä sivuutetaan, kun on tarve moittia metsätaloutta.

    Luontoradiossa kerrottiin, miten linnut stressaantuu metsätalouden seurauksista. Selvittelin tuota ja löytyi yksi tutkimus, jossa puukiipijät pienipiirteisessä elinympäristössä voidaan tuohon määritelmään istuttaa. Asiantuntija kuitenkin surutta yleisti sen koskemaan metsän lintuja. Viimeksi vastaavan tason juttu todettiin, kun huuhkajat ovat vähentyneet kaatopaikkojen vähentymisen ja jätteen käsittelytapojen muutosten takia. Mutta niin vain metsien hakkuut kuitenkin nimettiin huuhkajien kohtalon syyksi.

    Jos siis metsäpuolella osataan vähätellä, ihan samaa tekee luontoväki. Ja kun perusteltua asiantuntijatitteliä käyttävä jotain sanoo, toistoja uskottavuutta varten tarvitaan paljon vähemmän kuin tavallisen kansan puheissa.

    Rane

    ”Siis pakko uskoa se, että todella ajattelette ennallistamisen tarkoittavan tuota.”

    Gruppa-Lauri saa tietysti uskoa mitä haluaa.Tuossa otettiin kantaa siihen onko ”luontokato” oikeasti edennyt.Se on totta että asutus,rakentaminen ja nimenomaan kaupungistuminen ja sen tarpeet ovat muuttaneet ja hävittäneet luontoa.Mutta näitähän ei olla ennallistamassa vaan ennallistetaan vielä olemassaolevaa luontoa.Ja ennallistamisen vaatijat asuvat ja työskentelevät siellä missä ei enää voida ennallistaa.

    Ylipäätään onko mitään järkeä ennallistaa.Luonto hakee itse ajan kanssa tasapainotilan mikä sille sopii.Yksi esimerkki on tällä kylällä (itsekin harrastamani)maiseman avoinna-pitäminen.50-luvulla otetuista valokuvista näkee että kylämaisema oli täysin avoin,koko kylän näki periaatteessa yhdestä paikasta.Nyt maisema on nutistunut ja kasvanut umpeen.Eikä se näytä ihmisiä,eikä varsinkaan eläimiä, haittaavan.Ei luontoa voi museoida,muutos on luonnollinen olotila.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)