Keskustelut Metsänhoito Kummallinen maailma puunraadot pyhiä ja uuden synnyttäminen tuomittavaa.

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)
  • Kummallinen maailma puunraadot pyhiä ja uuden synnyttäminen tuomittavaa.

    Kun seepra kuolee savannilla, niin  luontokuvaajat mässäilevät sillä kuinka nopeasti raato häviää.  Korppikotkat läheltä ja kaukaa. leijonat, sakaalin ym toimivat jätteenkierrrätyslaitoksena samaan tyyliin kuin vaikka Ämmässuon jätteenkäsittelylaitos täällä Espoossa.  Kaikki ovat tyytyväisiä.  Maisemaa pilannut jäte hävisi.

    Entä mitä tapahtuu Nyky-Suomessa. kun puu kuolee?  Se ei olekaan enää jätettä, joka häviää itsekseen luonnossa metsän ”korppikotkien” lahottajasienten toimesta tai ihmisen toimesta nuotioissa tai rakovalkena, josta Tapsa Rautavaara lauloi.  Tai  uuneissa.  Nyt lahopuu on pyhää ainetta.  Jos sitä on paljon, niin paikan ”hautarauhaa” ei saa rikkoa.  Sen kieltää HCV.  Me poloiset suomalaiset emme ymmärtäneet vielä parikymmentä vuotta sitten millaisia syntejä olemme tehneet hävittäessämme tuota jätettä  itseämme lämmittääksemme tai ruokaa valmistaakseemme.   Meidänkin metsistä on maapuita kuskattu lämmityslaitoksille pois haittaamasta mielestämme tärkeämpää työtä, uuden metsän synnyttämistä.  Vasta viime vuosina olemme ”valaistuneet.”  Nyt puunraadot saavat lahota rauhassa.  uudesta metsästä ei ole niin nuukaa.

    Entä sitten uuden metsän synnyttäminen tekemällä aukko, kuten luontokin tekee.  Sekin on kammottava rikos kaikkea luontoa vastaan.  Aiemmin ei aukko ollut rikos vaan naapureiden kateudenkohde, kun naapuri osti siitä saaduilla rahoilla vaikka uuden auton.  Ei Erkki Lähdekään saanut aukkojen statusta uuden metsän luomisessa pahemmin horjutettua.  Tarvittiin paremmat markkinamiehet, siis mm Arvometsä ja Timo Kujala, joka bisnetään edistääkseen sai valtamediat kääntymään aukkoja vastaan.

    Olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde, miksi asiat on onnistuttu kääntämään minun mielestäni täysin nurinkurisesti.  Paljonko on tietoista manipulointia ja paljonko sattumaa.  Kyllä minun mielestäni pääpaino pitäisi uuden synnyttämisessä.  Raadoista kyllä aina joku huolehtii.  Yksi tekijä on tietysti sekin, ettei kaikilla ole mielekästä työtä.  Sitten keksitään jotain sijaistoimintaa, jotta tunnettaisiin olo tärkeäksi ja nähtäisiin jotain tuloksia.

    Näenkähön eläessäni ”Imperiumin vastaiskua” vai muuttuuko maailma entistä hullummaksi.

     

     

  • Tomperi

    Keskustelun aloittajalle, niinhän se on kuin ihmiselämä, kun tulet vanhaksi ja sairaaksi ja haluaisit vain kuolla kun et muuhun kykene, silloin saat elämäsi parhainta hoitoa ja lääkärit kilpailevat kuka saa täallaisen  ns kasvin kauimmin elämää  hönkivänä säilymään…

    Gla Gla

    Rane: ”Ylipäätään onko mitään järkeä ennallistaa.Luonto hakee itse ajan kanssa tasapainotilan mikä sille sopii.Yksi esimerkki on tällä kylällä (itsekin harrastamani)maiseman avoinna-pitäminen.50-luvulla otetuista valokuvista näkee että kylämaisema oli täysin avoin,koko kylän näki periaatteessa yhdestä paikasta.Nyt maisema on nutistunut ja kasvanut umpeen.”

    Olen samaa mieltä ennallisasetuksen perusteiden kestämättömyydestä.

    Kylien ja kaupunkien maisemassa puuston määrän lisääntyminen taitaa olla yhteinen piirre. Se tosin ei ole luonnon reaktio hakkuisiin ja rakentamiseen, vaan ihmisten halu säästää puita. Mutta karttaa katsomalla huomaa muutoksia metsämaassakin, esim. ojitusten määrässä. Ihminen siis on muokannut luontoa, johon luonto sopeutuu tavalla tai toisella. Yksi on lajiston määrä ja suhteet. Onko hirvieläinten lisääntyminen hyvä vai huono asia tai esim. järvissä särkikalojen määrän kasvu, ahventen kitukasvuisuus yms. asiat.

    Koska metsätalous aiheuttaa paljon ongelmia luonnolle, ei niitä pidä kiistää. Toisaalta poliittisissa ratkaisuissa täytyy myös muistaa vaihtoehdot eli raaka-aineen saatavuus ja vaihtoehtojen seuraukset. Silloin metsän ennallistaminen ei välttämättä olekaan paras ratkaisu.

    mehänpoika

    Viime vuosikymmeninä harjoitettu hirvenlihan tuotanto metsissä on aiheuttanut paljon ongelmia metsäluonnolle ja sitä tietä myös metsätaloudelle.

    Metsätalous ilman hirvieläimiä lisäisi luonnon monimuotoisuutta jo muutamien vuosikymmenten aikana merkittävästi. Myös lisäkasvu ja hiilensidonta lisääntyisivät, lukuunottamatta kivennäismaan metsiä, joita on ehditty pilata jatkuvan kasvatuksen hakkuilla. Metsätalous ei ongelmia aiheuta!

    Metsuri motokuski

    No niin …..hirvihän se onkin ongelma. Kukahan ne ruoka-apajat ovat sinne luontoon rakentanut. Minusta luonnon ennallistamiset ovat hieno asia vaikka vähä tuottoisille soille. Saadaan tänne etelä ja keski- suomeen hyvät lakka suot takaisin. Samoin saadaan kadonnut linnusto takaisin. Valitettavasti ojituksilla pilatut järvet eivät ennallistu koskaan.

    Gla Gla

    On se nyt vähän liioittelua sanoa, ettei metsätalous ongelmia aiheuta. Tietysti jos vertailukohtana on Helsingin keskusta tai Hollannin peltomaisema, talousmetsäluonto menee täysin luontaisesta luonnosta. Suomalainen ei silti näin voi ajatella.

    Hirvistä ei pidä puhua, vaan hirvieläimistä.

    mehänpoika

    Nykymuotoinen metsätalous, jota on jouduttu toteuttamaan hirvimiesten ehdoilla, aiheuttaa kasvavia ongelmia luonnolle, monimuotoisuudelle ja puuntuotannolle. Hyvälaatuisten koivikoiden ja sekametsien aikaansaaminen on ollut vaikeaa jo pitkään. Koivun ja männyn jalostushyöty on pääosin jo menetetty.

    Metsät kuusettuvat edelleen, metsätuhot lisääntyvät jo lähitulevaisuudessa, lisäkasvu ja hiilinielut hiipuu, sekä lajikato lisääntyy entisestään. Uhkakuvia olisi hyvin paljon.

    Harrastuksen etua ajava ministeriö (MMM) on jo ajanut Suomen metsätalouden ja kansantalouden tuhon tielle.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Saippuaoooppera ”Kauniit vai Rohkeat” jatkuu: tutkija Halme kantelee virkamiehestä oikeuskanslerille! Kantelijan mielestä virkamies ei tunne asiantuntemuksensa rajoja. Toisaalta myös tutkijan pitää tuntea roolinsa: hän ei kirjoita lakeja. Lakeja laadittaessa pyritään ottamaan huomioon tuorein tutkimustieto, mutta toisaalta myös muut seikat kuin ekologiset, eli lisäksi taloudelliset ja sosiaaliset.

    https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1f68ab89-5699-45da-8306-a81adfe211f2

    Timppa

    Tuon voi uskoa Jyväskylän ”viheryliopiston” opettajalta.  Tuskin teki ilman Janne Kotiahon yllytystä.

Esillä 8 vastausta, 21 - 28 (kaikkiaan 28)