› Keskustelut › Metsänomistus › Kuolinpesän ihanuudet ja kurjuudet

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 100)
1 2 3 4 … 8 9 10

  • Kuolinpesän ihanuudet ja kurjuudet

    Sent on: 26.12.2021, 10:48

    Kyseessä on kuolinpesä jossa neljä osakasta . Metsää on noin 20 hehtaaria ja aika heikkolaatuista suurin osa . Yhdellä osakkaalla ollut koko ajan edunvalvoja josta ei ole ollut kuin harmia .  Yksi osakas on hoitanut omat raha-asiat siihen malliin että  nyt koitetaan ulosmitata jos on jotain mitä mittailla .

    Nyt ollaan ehkä siinä tilanteessa että ollaan ostamassa ulos näitä kahta joista ei ole kuin harmia . Sitten metsänhoitoyhdistys heittänyt jostain sellaisen arvion että tila olisi  60 000 euron arvoinen . Itse katselen vaan sivusta touhua ja  en ikinä maksaisi tuosta tilasta kuin puolet arvioidusta.

    Tuleeko kenelläkään mieleen hyvää ratkaisua  tai onko kokemusta vastaavanlaisesta tilanteesta .  En todellakaan ymmärrä millaisiiin tuotto-odotuksiin tämä arvio tilan arvosta perustuu . Nyt jos 70 + ikäinen ihminen maksaa 15 000 euroa pääosin kitukasvuisesta metsästä niin pääsee toiseksi omistajaksi veljensä kanssa niin onko järkeä vai ei ?

     

    Tekijä
    petep
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Tolopainen 26.12.2021, 14:06

    Niin tässä oli ongelmana, että osakkaat haluavat maksaa tilasta vähemmän kuin siitä saisi yleisessä myynnissä. Oli kerran vastaava tilanne yhden asunto-osakkeen myynnissä. Yksi halusi myydä halvemmalla kuin välittäjän hintapyyntö, että toiset saisivat vähemmän rahaa.

    Itämaan ihme 26.12.2021, 14:15

    Ei sitten ole mahdollista lohkoa rakennuksen ympäristöstä vaikka 0.5ha länttiä, ja loput myyntiin? Nykymarkkinoilla saisi arvion mukaisen hinnan.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 26.12.2021, 14:23

    Näinhän se tuppaa menemään, että ne jotka ovat ostamassa pitävät tilaa vähempiarvoisena, kuin sitä myyvät osakkaat. Sitten kun kysyy myyviltä osakkailta paljonko ovat valmiita maksamaa, niin onkin hinta paljon vähemmän.

    Tilan ositus/ halkomisen hinta riippuu siitä, vaatiiko joku , kuten aikoinaan täällä eräs osakas, että jokainen puu laskettava erikseen oikeudenmukaisen lopputuloksen saamiseksi. Kyllä siinä satasen tuntitaksalla laskua alkaa syntyä.

    Metsänmies 26.12.2021, 14:50

    Jos kuolinpesän yksikin osakas vaatii osuuttaan, jako on silloin tehtävä. Jos yksikin osakas jotuu ulosottoon, voi ulosottoviranomainen vaatia pesänjakoa, saadakseen saataviaan. (Lueskelin lakimiehen vastauksia.)

    Jos tila on vähäarvoinen, kannattaa se myydä ulkopuoliselle kokonaisena. Jokainen saa osansa ja on yksi huoli vähemmän. Tietysti jos sovitaan keskenään hinnasta, voihan sen ostaa joku, tai jotkut pesän osakkaat toisilta osakkailta. Ei vaan siltä vaikuta. Pirstomaan ei kannata ruveta, kulut lisääntyvät, ja olemattomista tilkuista ei paljon käteen jää.

    Metsänkävijä 26.12.2021, 15:32

    Osaako joku opastaa toimimaan oikein, että mahdolliselle osuuden lunastavalle kuolinpesän jäsenelle varmasti muodostuu metsävähennys oikeus, kts oheinen lainaus?Ja onko niin, jos kuolinpesä myy koko tilan esim. huutokaupassa, niin ostajalle muodostuu automaattisesti metsävähennys oikeutta?

    ”Metsänomistajan käyttämätön osuus metsävähennyspohjasta siirtyy uudelle metsänomistajalle, kun kiinteistön omistusoikeus siirtyy vastikkeettomalla saannolla. Tällainen tilanne on käsillä myös, kun vainajan metsäomaisuus siirtyy kuolinpesälle. Metsää omistavan jakamattoman kuolinpesän sisällä tapahtuvat osakkaiden osuuksien kaupat eivät muodosta kuolinpesälle metsävähennyspohjaa, sillä kuolinpesäosuus on irtainta omaisuutta.”

    Timppa 26.12.2021, 16:44

    Jos kuolinpesä jaetaan tässä tapauksessa siten, että kukin osakas saa esim 1/4-määräosan tilasta ja myy sitten tuon määräosuutensa, niin silloin syntyy ostajalle metsävähennyspohja.

    Mhy oli tehnyt kolmesta tilasta metsäarvion perinnönjakoa varten. Sovittiin, että se otetaan jaossa lähtökohdaksi.  Tiloilla oli ollut eri omistajat, mikä piti ottaa huomioon.  Pesässä oli 7 osakasta myös jonkin verran rahaa.  Pesässä oli osakkaita, joilla oli erilainen omistusosuus, koska olin antanut  äidiltäni perimäni osuuteni kahdelle lapselleni.   Kolme osakasta halusi luopua osuuksistaan.  Tein laskelman miten systeemi pitää ensiksi osittaa kuolinpesien välillä ja sitten jakaa.  Siinä kaikki tilat piti jakaa määräosiin ja tehdä kauppoja noista määräosuuksista, jotka olivat aika epämääräisiä. Tehtiin samalla sopimuskirjalla ensiksi vanhempieni perikuntien välillä ositus.   Sitten jaettiin nämä tilat määräosiin  tähdäten lopulliseen tilanteeseen ja tasoittaen tilannetta rahalla että kukin osakas sai sen osuuden, mikä hänelle kuului kuolinpesistä.  Lopuksi tehtiin kaupat niin, että ne kolme luopujaa saivat sen osan kuolinpesän varallisuudesta mikä heille kuului.  Tiloja jäi omistamaan 4, koska yksi tila jaetiin.  Kaikille näille syntyi jaossa metsävähennyspohjaa.  Oman olen jo käyttänyt.  Kaikki tämä yhdellä sopimuksella ja allekirjoituksella.

    Tämä oli aika konstikas jako, mutta onnistui hyvin, kun emme olleet riitaisia.  Ja metsävähennyspohjaa syntyi kaikille.

    Tolopainen 26.12.2021, 18:02

    Miten tilojen tarkka-arvo määriteltiin. Sehän tästä tarinasta puuttuu.

    Timppa 26.12.2021, 18:15

    Arvioinnin teki MHY.  Arvioi puumäärän ja sitten summa-arviomenetelmällä laski kunkin tilan arvon.

    aegolius 26.12.2021, 21:16

    Paljon on ketjussa tietoa, mutta virheitäkin on. Kysyjän tilanteeseen suosittelen avointa myyntiä. En ainakaan itse näe miten kauppaan voisi päästä osakkaiden välillä, kun edunvalvoja on mukana eikä palstan arvosta ole yhteistä näkemystä. Hieman oudolta tuntui tuo petep:n näkemys 30 k€ arvosta 20 hehtaarista. Kyllähän ”risukko” MT-pohjalla maksaa muutaman tonnin per hehtaari nykyisin.

    >Koko palsta on yhteisessä omistuksessa ja päätökset, joita tehdään vaatii kaikkien hyväksynnän.

    Pitää paikkansa muuten (aina tarvitaan valtakirja), mutta jakamisen voi vaatia yksikin osakas yksin. Jos jakamisesta ei ole yksimielisyyttä, jaon suorittaa pesänjakaja, mikä maksaa. Lisäksi jaossa syntyy määräaloja, joista seuraa kiinteistönmuodostuskustannukset. Kokonaisuutena kustannus on nelinumeroinen, eikä ensimmäinen numero ole 1, ei varmaan edes 2.

    >Jossain vaiheessa kuolinpesä muuttuu kiinteistöksi

    Kuolinpesää ei tarvitse välttämättä purkaa koskaan eikä se itsekseen purkaannu.

    >Tiloja jäi omistamaan 4, koska yksi tila jaetiin. Kaikille näille syntyi jaossa metsävähennyspohjaa. Oman olen jo käyttänyt.

    Metsävähennyspohja on y-tunnuskohtainen. Jos usea omistaja omistaa palstaa yhtymänä (yksi y-tunnus), kenellään ei ole ”omaa” metsävähennyspohjaa.

    >Osaako joku opastaa toimimaan oikein, että mahdolliselle osuuden lunastavalle kuolinpesän jäsenelle varmasti muodostuu metsävähennys oikeus

    Ensin on tehtävä perinnönjakosopimus, jolloin muodostuu yhtymä. Ellei tätä tee ja tekee ensin kauppakirjan, kaupassa vaihtaa omistajaa kuolinpesän osuudet, jotka katsotaan irtaimeksi omaisuudeksi. Silloin ei muodostu metsävähennyspohjaa. Ensin siis perinnönjakosopimus ja sen jälkeen muodostuneen yhtymän osuuksista voi tehdä kauppakirjan. Tällöin saa metsävähennysoikeuden se y-tunnus, joka omistaa palstan vuoden lopussa.

    >Metsänhoitoyhdistyksen laskelmat katsoo varmaan vähän kauemmas kuin viiden vuoden päähän.

    Jos siitä on tehty tila-arvio, niin ei se mihinkään katso. Se on senhetkinen arvo. Onko sitten tehty arvonmäärityksessä virheitä, on eri asia.

    >Kaksi osakkaista on ottanut polttopuut ”metsänhoidollisilla ” töillä ja sekin tuntuu olevan rikos edunvalvojan mielestä.

    Niinhän se onkin ellei asiasta ole osakkaiden kesken sovittu.

    Teufelin Zumi 26.12.2021, 21:36

    Pöllö luulee että vähennys ilmaantuu tyhjästä, kenties metsätonttun tuomana muodostuu?
    Tässä ulottuvuudessa olevana voin kertoa että vähennys on rahalla ostettu ja se raha on sitten jostakin muusta pois.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 100)
1 2 3 4 … 8 9 10