› Keskustelut › Puukauppa › Kustannuksista

  • Tämä aihe sisältää 16 vastausta, 9 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 4 vuotta, sitten AvatarSulli toimesta.
Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
1 2

  • Kustannuksista

    Sent on: 25.2.2020, 07:50

    Tällä keskustelupalstalla on monella huoli Suomen korkeasta palkkatasosta ja muista työntekijöiden aiheuttamista kustannuksista.  Suurinta huolta noista kuluista ja teollisuuden kannattavuudesta kantavat Tolopainen ja Kurki. Laitan tähän muistutukseksi, että kannattavuutta osataan heikentää korkeallakin tasolla. Lainaukset ovat Wikipediasta:”Jukka Härmälä oli Stora Enson toimitusjohtajana myös Suomen suurimpia palkansaajia. Syyskuussa 2007 suomalaisessa lehdistössä kritisoitiin suuresti Jukka Härmälän johtamista, koska Stora Enson epäonnistunut Amerikan valloitus johti viiden miljardin euron tappioon.”

    ”Jukka Härmälän työhistoriaan sisältyy Consolidated Papers osto vuonna 2000. Se oli yksi Suomen taloushistorian suurimmista ja epäonnistuneimmista yrityskaupoista. Yhtiön ostohinta vuonna 2000 oli 5 mrd. € ja myyntihinta v. 2007 NewPage-paperiyhtiölle 1,8 mrd. €. DI-työ (2010) arvioi tappioiksi 2-2,7 mrd. €.”…. Noilla summilla Stora Enso  olisi voinut kehittää kotimaista teollisuutta. Jatkajan , Jouko Karvisen ei olisi tarvinnut saneerata yhtiötä niin voimakkaasti, kuin teki. Tuossa Karvisen paniikkisaneerauksessa meni myös joku kannattavakin laitos(Ainakin Kemijärvi) ja moni muu oli vaarassa(mm. Uimaharju ja Varkaus, jota saneerattiin voimakkaasti ja josta Karvinen sanoi, että vain ihme voi sen pelastaa.). Tuosta Härmälän tärväämästä summasta olisi voinut aikoinaan jopa laittaa osan suomalaiseen raakapuun hintaan, ja maltillisiin palkankorotuksiin. Lopulta Härmälälle tarjottiin ovea, mutta ei tyhjin käsin. Hänestä tuli Suomen suurimman eläkkeen nauttija, unohtamatta kultaista kädenpuristusta.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    Tekijä
    Metsänmies
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Kurki 26.2.2020, 12:07

    Suomi liittyi euroon 1999 matalalla markan kurssilla dollarin ollessa vahvimmillaan 0,85 euroon nähden, mistä heikkeni 1,6 vuoteen 2008 mennessä. Samaan aikaan alkoi Suomen palkkatason nousu kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksila paperiliiton repiessä aina enemmän kuin muut. Vuonna 2005 metsäteollisuus yritti hillitä alan palkkakustannnusten nousua työsululla ja hävisi sen taiston. Silloinhan vielä Sora Enso korjaili USA:sta ostamiaan tehtaanromuja toivorikkaana. Maailman talous oli kovassa vedossa aina huippuvuoteen 2008 asti ja metsäteollisuustuotteidenkin hintaso oli nousussa kompensoiden laskutusvaluutta dollarin jatkuvan heikkenemisen. Suomessa palkkataso nousi 2008 8% (viimeinen repäisy) luokkaa maailmatalouden hyvän suhdanteen huipentuessa vuonna 2008.

    Kun finanssikriisi reuraavana vuonna 2009 rommautti puujalosteiden hinnat maailman  markkinoilla yhdessä halventuneen dollarin kanssa, Suomen metsäteollisuus (kaikki kome suurta) oli konkurssikypsä.

    Kilpaijamailla palkkakustannukset olivat muiden kilpailijamaiden tasolla paitsi Suomen, joten siellä ei oltu konkurssissa. Saksassa 2000-luvulla tehtiin kikyä.

    Saneerauksissa sitten Suomessa menetettiin 22 000 metsäteollisuuden työpaikkaa.

     

     

     

     

    Puuki 28.2.2020, 07:59

    Jos palkoissa huonona aikana joustettaisiin, nousisivatko ne hyvän tuotannon aikaan tasolle, johon ne silloin kuuluisivat? Jos tuo edellinen toimisi ilman vääntöjä, joustot voitaisiin hyväksyä. Mutta jo  työajan pitennyssopimus(KIKY) oli ongelma. Sitä myytiin työntekijöille väliaikaisena ratkaisuna, mutta, kun se saatiin aikaan, työnantajapuoli ”ymmärsi”, että oltiin sovittu pysyvästä työaikojen pitennyksestä.

    Jospa se meni niin, että kun nousukausi ei vielä ehtinyt täällä kunnolla alkaa vaikuttaa niin siitä syystä ei olisi oikein varaa lisätä työkustannuksia. Sitten tulikin jo seuraava laskukausi. (Viime vuoden alusta lähtien).    Puun hinnoissahan se näkyi selvästi, kun esim. tukin hinta laski ~ 15 % .

    Kurki 28.2.2020, 11:39

    Tämä viimeinen metsäteollisuuden nousukausi mentiin kyllä tuurilla, kun samaan aikaan tehtiin Sipilän KIKYä, eikä ay-liike päässyt repimään 10 palkankorotuksia. Tosin päästiin taas työtömiä tehtaileen Sipilän kikyä haukkumalla ja lakkoilu sitten alkoi alkuvuonna, kun metsäteollisuus ajautui muutenkin syvään laskusuhdanteeseen. Voidaan vain arvailla millaisessa kriisisä metsäteollisuus nyt olisi ilman Sipilän KIKYä. Metsäliitto konsernin tulos loka-joulukuussa 2019 oli ennen veroja 18 milj, kun vuosi aiemmin oli 193 milj. Ohjeistus alkuvuodelle on, että tulos tipuu siitäkin. Sellu oli enää 9 milj.(172,1 milj/2018) voitolla ja alkuvuonna mennään todennäköisesti tappiolle lakkoilun vuoksi.

    Tolopainen 28.2.2020, 12:19

    Tämä korona ei ole mikään influenssa, jos Kiinassa on teollisuuslaitoksia ajettu alas sen takia, sitä ei todellakaan tehtäisi kevein perustein. Siellä ei yksilöllä ole mitään arvoa, eli tauti uhkaa todella suuren joukon henkeä. Etelä-Koressa Hyndai sulki autotehtaan, kun yksi työntekijä sairastui koronaan. Mitä tekee hölmö Suomi antaa lentojen jatkua esm. tautipesäksi todetusta pohjois-Italiasta. Täällä viranomaiset toimivat aivan edesvastuuttomasti, kyse on taudista, joka tuhoaa elimistön tärkeitä osia, ei mikään influenssa. Kiinassa on taatusti tehty laskelmat todennäköisistä uhreista, ja niitä täytyy olla useita miljoonia, muuten tehtaita ei olisi suljettu.

    Puuki 28.2.2020, 12:31

    Tuo  on varmaan noin.  Mutta eilen oli juttua, että nyt olisi jo enemmän siitä taudista paranevia kuin uusia tartuntoja.

    Sulli 3.3.2020, 13:43

    ”Suomen valtio, eli veronmaksajat taitavat vieläkin olla Stora Enson toiseksi suurin osakkeenomistaja.”

    Jos puhutaan ”sijoitus” osakkeista, tuosta voi jokainen veronmaksaja arvioida omaa osuuttaan:

    Stora Enson suurimmat osakkeenomistajat helmikuussa 2020 olivat:

    1. Solidium: 10,7 % osakkeista (Suomen valtion omistama yhtiö)
    2. Foundation Asset Management: 10,2 % osakkeista (Wallenberg-säätiöiden omistama yhtiö)
    3. Kansaneläkelaitos: 3,1 % osakkeista
    4. Varma 1,2%
    5. MP Bolagen i Vetlanda AB 0,8 %
    6. Ilmarinen 2,8%

    lähde: Wikipedia

Esillä 6 vastausta, 11 - 16 (kaikkiaan 16)
1 2