Kivikkojen voimakas muokkaus on tietysti turha toimenpide. Sama kuin aikoinaan auraus oli kivikoissa turha ja vääränlainen. Jotka kauhistelette vanhoja voimakkaasti muokattuja alueita joita näkee esim. GP:n videoissa ( siellä on ollut joskus talvinen suokin avohakkuualue mallina), käykää katsomassa joskus saman muokkaustavan jälkeä metsittyneillä hienojakoisilla maillakin. Suurin osa rehevien maiden muokauksista tehdään nykyään laikku-ja kääntömätästyksenä. Varsinkaan kääntömätästys ei muuta maisemaa yhtään. Eikä maaperää muokata kuin pieneltä alalta laikkumätästyksessäkään.
Joskus istuteltiin pottiputkella ku-täydennystaimia sammaleikkoon johon taimi hävisi kokonaan näkyvistä. Hyvä metsä sinne on tullut . Samoin istutettiin 70-luvulla avojuurisia männyntaimia suolle. Kuokan jälki tuli vettä täyteen (ei olis ollut tarvetta istuttaa ollenkaan märälle rämeelle) , kun taimelle teki istutuskuopan. Hyvä männikkö kasvaa sielläkin ja kasvaisi varmaan ilman istutustakin.
Muokkaus on myös melkoista bisnestä niin Mhy:llä ,kuin firmoillakin ,vaikka jotkut saavatkin muokkauksen ”ilmaiseksi”,siksi kaikki haluavat ketjuunsa jokaisen pläntin,josta myös maksat oli kivinen tai kivetön -tarpeellinen tai tarpeeton.Jos on muokkaustarve kannattaa ottaa naapurinsälli töihin ja neuvoa miten maa käsitellään mäenpäältä ja notkosta ,silloin saat karkaavan rahan isännälle tai emännälle kretonkiin.
Olen raakaan maahan tosiaan putkella istuttanut.Joskus aikoinaan kuokalla raapinut koivuakin onnistui hyvin.kuusia putken läpi onnistui .Jopa putkenläpi kylvänytkin.Heinää tallaan tai voi eliminoida vaikka käsi-sahan terällä hutkien.
Isommat alat helpottuu hommat tietysti laikuttain tai mätästäen.Kyllä heinä ympärille pukkaa lopulta.Mitä sinne jotain tassuja lisäämään kustannuksia.Pieniltä aloilta homma hoituu eikä tarvitse kuntoiluun lähteä rakennettuja portaita ylös,alas liikuntaa harrastamaan.Nostojakin tulee monen kahvakuulan edestä.Ohessa mielenvirkeyttä ja linnunlaulua.Oudostaan voi jäseniä kolottaa vaan siitä se lähtee.
Tassut estää heinän kasvua riittävästi, jos ei ole oikein rehevää kasvustoa tulossa. Ei ne niin kovin kalliita liene nykyäänkään. Itsellä on varastossa nippu vanhoja taimitassuja. Saattavat ehkäistä myös tukkimiehentäin tuhoja.
Olin reilu kolmekymmentä vuotta sitten istuttamassa kaverille kuusentaimia alueelle, jossa kasvoi polttopuun vahvuista leppää. Taimet siis istutettiin muokkaamattomaan maahan lepikon alle. Kaveri oli poistanut ensin osan puustosta, mutta paikalla oli vielä täysi metsä. Muutaman vuoden kuluttua lepät hakattiin pois. Kuuset olivat kasvaneet kohtuullisesti, eikä heinä haitannut lepikon alla. Nyt alueella kasvaa toista harvennusta odottava hyvä kuusimetsä. Kävin tänään katselemassa omia tilojani. Huomasin pari muutaman kymmenen aarin plänttiä, johon päätin kokeilla tuota vanhaa konstia. Siis kuusentaimia lepikon sekaan.
Näkyy olevan kappalehinta taimitassulle 46 snt, isommilla määrillä tietty halvempi. Jos verrataan vaikka kaksi kertaa kesässä heinääminen, vaikkapa vain kahtena kesänä, eli neljä kertaa, tuntuu, että itse käyttäisin tassuja.
Ainakin itseni tuntien, olen jokseenkin varma, että ei tulisi rampattua päiväkausia aukoissa hyttysten syöttinä.
Luin jostakin, että Amerikan länsirannikolla Oregonissa suositellaan sikäläisten kuusien istuttamista punalepän joukkoon. Siellä hakkuualueen valtaa usein punaleppä (red alder) ja vadelmantapainen salmon berry. Usein vanhoihin lepikoihin kehittyy hyvä kuusimetsä, lepät typen sitojina lannoittavat metsää.
Istutus verhopuuston alle lepikkoon oli aikanaan normihomma avojuuriset kuusentaimet kuokkalaituksella maahan .Polttopuuta oli otettu ennakkoon pois.Sama systeemi palvelee vieläkin hyvin,ylisuuret kuusentaimet kannattaa hankkia istutukseen.
Nyky metsätoimihenkilöt ovat ”pihalla”tämmöisestä uudistamisesta,tosin lepikotkin on vähentyneet siitä ,kun me aikoinaan ne istutimme.
Ei aina tarvitse maita möyriä koneella ja taimimateriaali on mennyt pieneksi bisnesmaailman myötä.
muutama vuosi sitten istutin 2-vuotisia kuusen taimia kuokalla lepikkoon oli oikein rehevää maata muutamana vuotena reikäperkasin aluetta ja parivuotta sitten poistin lepät taimien ympäriltä polttopuuksi moottorikelkka oli näppärä pujotella taimien välistä niitä ajettaessa
Muistan lukeneeni,että lepänjuuristonystyrät olisi maanparannus aine.Oisko ollut typpeä.Lepässä viipyy myöhäiseen syksyyn vihreät lehdet tuo olisi se lannoite.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.