Keskustelut Metsänhoito Kuusen ja koivun yhteensovittaminen, koivun pituuskasvun rajoittaminen

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)
  • Kuusen ja koivun yhteensovittaminen, koivun pituuskasvun rajoittaminen

    Merkitty: 

    Tuli omistukseen hoitamatonta OMT-pohjan 8-vuotiasta taimikkoa. Aikoinaan entinen omistaja on ilmeisesti teettänyt laikkumätästyksen ja kuusentaimien istutukset jollain metsäfirmalla ja uudistustyö on varmaan tehty ihan laadukkaasti. Tämän jälkeen ei sitten olekaan tehty mitään. Jossain kohden kuusentaimet ovat päässeet kasvamaan lehtipuiden edellä ja ovat 4-5 metrisiä. Joissakin kohden taas lehtipuu on ottanut vallan ja kuusen taimet ovat 1-2 metrisiä. Sinänsä näyttäisi, etteivät lehtipuut kuitenkaan ole ihmeemmin vaurioittaneet kuusentaimia missään kohdin. Mitenkähän näitä ongelmallisempia kohtia kannattaisi käsitellä? Paikoin kuusentaimet olivat totaalisesti lehtipuuston ”sisällä”; olisikohan olosuhdemuutos liian raju jos kerralla poistaa kaiken lehtipuun? Tuli myös mieleen sellainen käsittelymalli, että poistaisi tietenkin kuusia lähimmät ja välittömästi uhkaavat lehtipuut, mutta jos vaan on kohta, jossa hyvärunkoinen koivu sinänsä mahtuisi kasvamaan, niin jättäisi koivun ja karsisi siitä reippaalla kädellä tuoreitakin oksia pyrkimyksenä hillitä koivun pituuskasvua ja tietenkin samalla antaa valoa kuusille. Parhaassa tapauksessa kuusi ottaisi koivun kiinni ja koivut voisi poistaa vasta ensiharvennuksessa. Kai koivuja voisi periaatteessa latvoakin kasvun hillitsemiseksi, mutta ehkä se kuulostaisi enemmän puutarhatouhulta.

  • Metsuri motokuski

    Pikkutukki: Sori en lukenut aloittajan tekstiä tarpeeksi tarkasti. Emme tosiaankaan tee tuon ikäiseen metsään mitään motohakkuita. Aloittajan kuvaama metsä on puhdas taimikko johonka sopii raivaussaha työ ja hoito nykyisillä metsänhoito-ohjeilla.

    Meidän tapaus josta kirjoitin on nuorenmetsänkunnostus joka oli aikoinaan istutettu muokaamattomaan maahan avojuuritaimila. Siellä kuusikko on hyvin erikokoista ja erirakenteista. Osa alueesta on hyvin taimettunut ja osaan alueesen on tullut luontainen kuusentaimikko myöhässä. Päällä on vahva koivikko jota nyt sitten hakataan ja annetaan kuusille mahdollisuus järeytyä. Mutta kuitenkin annetaan hyville koivuille tilaa kasvaa tukkimittoihin.

    Puuki

    Jos jätetään tuottavin puunmyynti eli joulupuut ja klapintekokin pois laskuista,  ja verrataan koivun ja kuusen välillä, niin koivu kasvaa (jopa hies) myyntipuukokoon ajassa, jossa kuusi vasta aloittelee kunnollista kasvuaan. Kun koivuakin saa myytyä kuitupuuksi ja hinta on tällä hetkellä n. 20 % alle havupuun, niin se n. 15-20 vuotta kuusta aikaisempi myyntiaika kompensoi myyntitappion reippaasti.

    Kotimaisen koivun käyttö ei ole loppumassa, koska sitä käytetään uusissa/uudistetuissa sellutehtaissakin. Lisäksi Venäjältä tuotavan koivutukin tulo saattaa tyrehtyä kokonaan jo lähitulevaisuudessa V:n vientirajoitusten vuoksi.

    savo’ttamies

    ”Kyllä se rahanteko on joillekin helppoa, kun on aikaa värkätä.”

    Missä se Tolopaisen aika kuluu, kun ei edes rahantekoon riitä aikaa….

    Jätkä

    Koivulla pystyy kyllä joku tekemään kunnon tiliäkin. Jo kolmimetriselläkin koivusahatavaralla on osoite, josta on mahdollista saada kunnon työpalkat ja jopa voittoakin. Pöllin ei tarvitse olla vallan järeä, kun siitä sahataan kaksi 38 millistä lautaa, leveys hieman pöllin vahvuudesta kiinni. Esim 80 mm x 38 mm lautoja saa kaksi kpl 11 senttisestä pyöreästä puusta Jos kuorelle varataan sentti, niin kaksi täysisärmäistä tulee. Kun laudat kuivataan ja höylätään, on niiden hinta lattialautana vähintään 70 € / neliömetri. neliöö kuluu lautaa vajaa 15 jm, eli metrihinnaksi tulisi n 4,6 €. Noita hintoja voi pitää jopa verollisina, pelivaraa on.

    Kun yhdestä kolmimetrisestä pöllistä tulee kuusi metriä lattiaponttia, niin työllekin voi laskea jonkinlaisen palkan.

    Isommasta pöllistä voi tietenkin sahata useampia – taikka leveämpiä lautoja, leveämmillä yleensä neliöhinta on korkeampi.

    Kaikkea kalustoa ei tarvitse hankkia, niitä saa myös palveluna heiltä, joilla jo on.

    vajaakantti

    Ja kun tekee hammastikuiksi saa 115 000 € kuutiolta, apteekin hinta.

    reservuaari-indeksi

    Kanttivajaa alkaa hokata. ja ikäänkuin se 115 000 onkin jo puun myyneen rahaa. Jep. Niinhän täällä rohkeimmat hourailee.

    vajaakantti tietää, mutta iso osa eliitistä ei tiedä. Kun koivukuitu muuttuu viilutukiksi ja taimen ja tukin kasvussa ei aikaa kulu kuin pari vuotta. Jos sitäkään.

    yt Gyrtryyd von Gesselhof

    Anton Chigurh

    Hakkaraisen saha viitasaarella sahaa ja höylää ne hammastikkuaihiot.

    mehtäukko

    Aloituksen pohdinnoissa on tullut kallistuttua sille kannalle, ettei puiden kasvun hillinnälle oikein mieli taivu (ainoastaan haapa männikössä kyllä).

    Monenmoiset kokeet ja mallit puolustavat kaksijakoista kasvatusta ehdolla, että on tiedostettuna mihin pyritään.Jos siihen ei ole viitseliäisyyttä, jäljelle jää puhtaan kuusikon kasvatus.

    Tolopainen

    MG osti metsäkolmion joka aiemmin osti koivutukit Hakkaraisen sahalle.  MG ei hinnoittele lainkaan koivutukkia, jos niitä ei ole rekkakuormaa leimikossa eli kuituna menee tukkikoivutkin  ja tietenkin lajittelevat parhaat kuidunhinnalla sahattavaksi.

    Gla

    Joulukuusiksi en tavallista istutuskuusikkoa laittaisi, kelvollisia yksilöitä löytyy vain muutama. Tämän tietää jokainen itselleen kuusta hakenut. Klapikauppaankaan tuskin kannattaa raivaussahalla kaadettavien runkojen kanssa ryhtyä. Palataan siis normaaliin metsän kasvatukseen ja siinä paikkaa näkemättä oma näkemykseni on se, että hyvin kasvaneista paikoista koivut lähes kokonaan pois (jokunen raudus monimuotoisuuspuuksi kannattaa jättää) ja muualla jätetään kasvatettavia runkoja enemmän. Onko luku Antonin mainitsema 100 vai ehkä 400, se täytyy paikan päällä katsoa. Seuraavassa koneellisessa harvennuksessa sitten päätetään koivujen jatkosta. Tuollainen määrä koivua kuusen päällä antaa mukavasti kuuselle tilaa kasvaa ja vaihtoehtoja myöhempää kasvatusta varten.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 36)