Keskustelut Metsänhoito Kuusen kasvatus

  • Tämä aihe sisältää 37 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarPerko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)
  • Kuusen kasvatus

    Sahalan kartanon mallin mukaan ajattelin et tarvitaan keskustelua kuusen kasvatusmalleista.

    Meillä on kuusikot istutettu tiheään, parhaimmillaan (pahimmillaan? ) 2000-2500 /ha. Istutus heti avohakkuun jälkeen, raivaus tarpeen mukaan 1-2 kertaa.

    Ensiharvennukset tähän mennessä useimmiten metsurihakkuuna, noin 17-20 v iässä. Kertymä yleensä noin 40-60 mottia / ha.  Runkoluku n. 1400 jäljellä

    Toinen harvennus tulee todella nopeasti vastaan, viimeistään 5-8v ensihatvennuksesta. Tämä on yleensä ollut motohakkuu. Kertymä yleensä 60 mottia. Kolmas harvennus on yleensä kuusikon ollessa n 35-40v, silloin keskiläpimitta yleensä 25cm ja pituus 20-22m. Kertymä on yleensä 100  mottia. Toisen harvennuksen jälkeen pystyssä on 900 runkoa ja kolmannen jälkeen 600 kpl.

    Meillä on tavoitteena päätehakkuu viimeistään 50v iässä, jolloin puut ovat keskimäärin kuution kokoisia ja hehtaarilla on vähintään 400 mottia.

    Syy kolmen harvennuksen taktiikkaan on erittäin rehevät mat ( omt , lehto) , omatoimisuus sekä tarve välttää tuuli – ja kirjanpainajatuhot, joista molemmista ikvävä kyllä on huonot kokemukset.

    Millaiset muiden kuusen kasvatus ohjeet on?

  • Tomperi

    Kun metsän uudistaa tuolla tavoin kuin Panu selosti,  eikö sillon vois alkaa mietttiä tuon pitkän kiertoajan kasvatusta, 30 vuodessa investoinnin pääoma tulee takaisin, seuraavat 20 vuotta investoinnin orot ja mahdollinen voitto,  ja sitten … miten seuraavan sadan vuoden ajan tulon arvottaisi?  Saksassa se on helppoa, mitä paksumpi puu sitä arvokkaampi, kapitalistinen monopolo markkinatalous tekee sen että 50 cm paksuinen puu ja puun osa on roskapuun arvoista elikkä ei tahdo kelvata edes kuitupuuksi.

    Kyllä se näillä kantohinnoilla investointi sillä tavoin uuden metsänkasvatukseen on vähän sama asia etä kun niiin tekee joku muu siitä hyötyy kuin metsäomistaja, noh saashan metsänomistja tietysti arvostusta ja hyminää esimerkillisestä toiminnasta.

    Tomperi

    Hynönen Tenho selvitti aikoinaan miten pellot kannattaa metsittää, taisi väitellä ko aiheesta, kannattaa lukea  hänen tutkimuksensa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tutkijoiden laatimat Tapion metsänhoitosuositusten runkoluvut perustuvat siihen, että alueen puuntuottokyky on täysin käytössä. Puuntuottajat näyttävät suosivan pienempiä määriä ja lisäksi he monesti lannoittavat metsiään; kiertoaika lyhenee ja tuotto paranee.

    Kuusella siis esimerkiksi (runkolukuja): 1500 > 1000 > 500 tai 1800 > 1200 > 600. Rehevälle enemmän kuin karulle. Koivulla ja lehtikuusella vastaavasti 1200 > 600 > 300. Männyllä kylväen 2500 – 3000 > Metka-tuella 1500 > enska 1000 > 500. Istutuksessa männyn runkoluku esim. 2000.

    Huom. jos hoitaa taimikonhoidon Metka-tuella, siinä jää enintään 1500 runkoa, eli voi joutua kaatamaan istutettuja puita.

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi

    ”voi joutua kaatamaan istutettuja puita.”

    Juu. Monta kertaa olen joutunut eikä ole kirpaissut yhtään. Istuttaessa ei aina tiedä etukäteen lähteekö taimi varmasti kasvamaan kunnolla vai jääkö syystä tai toisesta pahastikin muista jälkeen.

    Lauri

    Visakallo Visakallo

    Olen tässä vähän arponut, minkä verran nyt istuttaisin kuusentaimia ravinteikkaalle turvekorpipohjalle. Alueelta on kannot nostettu, joten parhaat istutuskohdat ovat vapaasti valittavissa. Mitä määrää arvon raati ehdottaisi?

    Perko

    Tulevaisuuden sukupolville sijoitus on hienoteko.  Nyt on hankala saada sopimusta ostajan kanssa miten sijoitus saadaan takaisin.  Voi laskea vaikka päivänkurssilla niin varmatieto  4,5 % 1500 € sijoitus (myynnistä 500 m3 )  on sitten 70 vuodenperästä  sillä 4, 5 % korolla tuottanut ( pitäis olla) 32 k€ . Myynti kun bruttona on 33 K €  hyöty  1000 €  , no ne verot jää maksamatta puutulosta.   Onhan parilla ikäpolvella syntynyt muita tuloja ja säästöjä joilla  yhteiskunta toimii.   ”Näin on ollut ja tulee aina olemaan”  Mika Waltari.

    Visakallo Visakallo

    Laskelmia voidaan aina tehdä, mutta ne täytyy toki tehdä paikallisten olosuhteiden mukaan. Täälläpäin kuusen kiertoaika on 50-60 vuotta, ja kiertoaikainen myyntipuumäärä 700 M3, sisältäen 2-3 harvennusta. Tuon uudistamisen hinnoittelu on hieman ongelmallinen, kun taimet tulee bonuksilla ja muokkaus jäi reilusti plussalle, kun myin latvusmassat kannot hyvään hintaan.

    Panu Panu

    Missä haarukassa olet arponut? Tällä hetkellä laittaisin 1500-1600/ha.

    Visakallo Visakallo

    Aivan samaa olen mielessäni pyöritellyt, eli kahdella harvennuksella mentäisiin loppukasvatusasentoon.

    Timppa

    Sama juttu 1600 tainta istutetaan.  Harvemmassa saa helpommin isompia runkoja, jolloin ensiharvennus onnistuu paremmin.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 37)