Keskustelut Metsänhoito Kuusen kasvatus

  • Tämä aihe sisältää 37 vastausta, 17 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarPerko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)
  • Kuusen kasvatus

    Sahalan kartanon mallin mukaan ajattelin et tarvitaan keskustelua kuusen kasvatusmalleista.

    Meillä on kuusikot istutettu tiheään, parhaimmillaan (pahimmillaan? ) 2000-2500 /ha. Istutus heti avohakkuun jälkeen, raivaus tarpeen mukaan 1-2 kertaa.

    Ensiharvennukset tähän mennessä useimmiten metsurihakkuuna, noin 17-20 v iässä. Kertymä yleensä noin 40-60 mottia / ha.  Runkoluku n. 1400 jäljellä

    Toinen harvennus tulee todella nopeasti vastaan, viimeistään 5-8v ensihatvennuksesta. Tämä on yleensä ollut motohakkuu. Kertymä yleensä 60 mottia. Kolmas harvennus on yleensä kuusikon ollessa n 35-40v, silloin keskiläpimitta yleensä 25cm ja pituus 20-22m. Kertymä on yleensä 100  mottia. Toisen harvennuksen jälkeen pystyssä on 900 runkoa ja kolmannen jälkeen 600 kpl.

    Meillä on tavoitteena päätehakkuu viimeistään 50v iässä, jolloin puut ovat keskimäärin kuution kokoisia ja hehtaarilla on vähintään 400 mottia.

    Syy kolmen harvennuksen taktiikkaan on erittäin rehevät mat ( omt , lehto) , omatoimisuus sekä tarve välttää tuuli – ja kirjanpainajatuhot, joista molemmista ikvävä kyllä on huonot kokemukset.

    Millaiset muiden kuusen kasvatus ohjeet on?

  • Tomperi

    jos ajatellaan että ois 300 runkoa kuusta hehtaarilla noin 50 60 vuotiaita, rungon keskiläpimitta rinnankorkeudelta lähes 40 cm, kasvuprosentti vaikkapa 4, kannattaako semmonen metsä uudistaa vai jatkaa kasvua?

    sehän kasvaisi metsätraktori kuormallisen puuta, 700 euroa per hehtaari per vuosi.

    Jos sen uudistaisi ja investoisi uuden metsän kasvatukseen tonnista pariin per hehtaari.

    Monenko vuoden kuluttua se uudistettu metsä tuottaisi saman arvon.

    Monellako on vara  sijoittaa mutama kymmenen tuhatta tavalla että tuottaisi saman?

    Voihan sitä harvennella jos siltä tuntuu ja jos uudistuu koivulle tai kuuselle niin edetään jatkuvan kasvatuksen suuntaan. Suurin virhe ovast nämä edulliset kaivinkonekuskit muokkauksen tekihöinä. Metsäasiantuntijoilla pitäisi olla munaa sanoa että tässä ei  kaiinkonetta tarvita, se ei le jokapaikan ratkaisu, siitä ei hyödy metsänomistajat.

     

     

    Timppa

    Älä Tomperi ala harventelemaan varttunutta kuusikkoa.  Siinä voi käydä huonosti.

    Eikä kannata edetä lehtomaisilla kankailla jatkuvan kasvatuksen suuntaan.  Saa lisätyötä eikä tuloa.

    Perko

    Visakallon  mahtavasti kasvavat  puut ovat hyvä business  valtiolle.

    Puunmyyjän  tulo kasvaa 50 -90 vuoden keskiarvolla mutta valtion osuus 34 % repäistään  vuoden myynnistä.  Riskisijoitukset ovat olleet vuosikymmenet.      Tulon jakosuhde on räikeä. Alle  5% tuotoksesta  34 %. !

    Timppa

    Sinulla Perko on omalaatuinen verosuunnittelu.  Uudiskuluista saa vähentää 100 % verotuksessa, kun ne tehdään.  Siitä saatavasta tulosta maksetaan veroja vasta, kun puuta myydään.  Yleensä tuotosta joutuu maksamaan veroa joka vuosi.   Metsätaloudessa tuo verotuksen myöhentäminen on merkittävä etu.

    Olen aina juputtanut, että viisainta olisi pyrkiä kasvattamaan mahdollisimman paljon puuta.  Nyt on mukava katsella, kun se suuri kasvu tuottaa hyvillä myyntihinnoilla todella hyvin.

    Visakallo Visakallo

    Timppa kiteytti hyvin Perkon omintakeisen veroajattelun. Tuli jo mieleen, että eikös jk-metsien hakkuista sitten veroja peritäkään? Unohtuiko Perkolta jälleen jaksollisen metsän 2-3 harvennuskerran myyntitulot? Jos hakkuukertoja verrataan eri menetelmissä aikajanalla, niin kyllähän molemmissa menetelmissä hakkuita tehdään samalla kuviolla 10-20 vuoden välein. Riskejä on kaikessa toiminnassa, niin puunkasvatuksessakin, mutta ihan kelvollisesti olen mielestäni kuitenkin pärjännyt nämä 40 vuotta ja siitä on nuorempien hyvä jatkaa, kun puuta on nyt enemmän hehtaarilla kuin minun aloittaessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsävähennyksellä verot vähenevät edelleen – etenkin jos tekee hankintakauppaa tai käyttää mhy:n korjuupalvelua joissa korjuun kulutkin tulevat vähennettäviksi.

    Tomperin 300 kuusta per ha kuulostaa jo päätehakkuuta vaativalta metsältä. Ellei alikasvosta jo ole jätettäväksi ja kasvu alkaa hiipua (kairaamalla selviää) niin voisi alkaa miettiä uudistamista avohakkuun kautta. Puuston arvo on korkea ja tulee iso vahinko jos sen kaataa tuuli tai kaarnakuoriaiset.

    Perko

    Korjaan hieman edellistä selitystäni.  Visakallon metsäjuttu on toinen juttu vaikka hänelläkin verot ja sijoitukset  toimii tässä ajassa melko samoin.

    Ajatteluun ovat syöpyneet konemyyjien verovähennysmarkkinointi.   Niillä houkuteltiin ( edelleen)  kaupantekoon kuin oston verovähennys olisi  ostajalle tuloa. ” Tilinpäätökset  ” ovat  sekoittuneet ja sijoitukset eivät kohdistu   oikeaan myyntiin.  ( Simuloinnin voi tehdä vaikka kaalin siemenillä. Ostaa siemenet keväällä ja katsoo  syksyllä tuloksen).   Nuo ovat sellaisia perusasioita!

    Asia ei liity  erikseen  jk:n  tai peitteisenmetsän puidenmyyntiin, kotitalousvähennyskin  on  samaa laatua kun ostaa  aurinkokeräimiä.    No kuitenkin piinaviikot ovat takana, nyt ollaan NATO:ssa.

    Tolopainen

    Minusta on parempi, että saan sijoituksistani tuloa joka kuukausi tai vuosittain kuin 50v päästä. Metsä ei sijoituskohteena ole kovin kilpailukykyinen, jos on tarkoitus saada tuottoa omalle pääomalle omana elinaikana. Metsä voi olla yksi sijoituskohde portfoliossa mutta ei ainut.

    mehtäukko

    Tolopaisen vain yhden kuvion tuoton odottelu 50vuotta on toimintamalli jo sinänsä. Entä jos metsätalousyrittämisessä niitä eri kl kuvioita on vaikkapa 300 ?

    Visakallo Visakallo

    Se on juuri näin kuin mehtäukko totesi. Noita yhden metsäkuvion kasvattajia tuntuu aina vain täällä palstalla riittävän. Metsätalouden kanssa ei sellaisella ole mitään tekemistä. Korkeintaan vain ajankulumetsänhoitoa, jossa harhautetaan puoliso luulemaan, että on tekemässä jotain työksi luokiteltavaa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)