Keskustelut Metsänhoito Kuusentaimet haavikossa

  • This topic has 54 vastausta, 17 kirjoittajaa, and was last updated , sitten by AvatarNormandy.
Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)
  • Kuusentaimet haavikossa

    Merkitty: 

    Moi,

    Mitenkäs studiojoukkue auttaisi kuusentaimia tiheässä juurivesahaavikossa.

    Talvella syksyllä 2018 hakattiin metsä, yhdessä hyvin rehevässä kohdassa oli paljon haapoja. Keväällä 2019 mättäisiin istutettiin kuusentaimet. Alue on kanta-hämettä, metsäpeuroja ja hirviä niin paljon, että viime talvena oli vadelman versotkin syöty.

    Nyt kesällä 2020 paikalla on paitsi nuo kuusentaimet, mittaa 40-60 cm, myös metrinen heinikko ja kaksimetrinen tiheä haavikko.

    Metsä on mulle harrastus eli aikaa saa palaa. Mitä te tekisitte ja koska? Heinien polkeminen on suunnitelmissa syyskuussa. Kannattaako haavat kaataa summassa n. 60 cm mittaan nyt ja talvella sitten juuresta vai käydä vain talvella? Jos teen vain reikäperkauksen, niin riski nelijalkaisten pesiytymisestä lienee aika iso?

    Kiitos jo etukäteen teidän kokeneempien vastauksista. Ja tämä on sitten kiusausvapaa keskustelu. Jos olette eri mieltä jonkin vastaajan kanssa, niin perustelkaa omassa vastauksessa faktoilla, ei millään puolivillaisilla letkautuksilla toisen persoonasta.

     

  • Timppa

    Tapion vuosikirjassa 1914 neuvottiin, että vesakko kannattaisi kitkeä.  Silloin se ei enää uusiutuisi.  Paras ajankohta on kirjan mukaan sateiden jälkeen, jolloin juuret irtoavat helposti.  Kokeilepa ainakin pieneen osaan, että onko vanha konsti parempi kuin pussillinen uusia.

    Minä en kyllä reikäperkaisi koska silloin jätetyt vesat kasvavat ja kehittävät juuriaan entistä vahvemmiksi.

    Minulla oli vähän samanlainen tapaus, kun hakamaalla kasvanut lepikko kaadettiin ja tilalle istutettiin koivuja.  Kyllä sai monta kertaa kaataa leppävesat ennen kuin ne sitten lopulta hävisivät.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kitkeminen auttaa siemensyntyisiin, mutta ei niinkään juurivesoihin, joita syntyy niin kauan kuin alkuperäiset kannot ovat hengissä. Niiden ruiskuttaminen vesakontorjunta-aineella olisi nopein apu. Kaukaa viisas kaulaa haavat muutamaa vuotta ennen kaatoa.

    Puuki

    Vähänkään isompaa haavan juurivesaa ei saa kitkemällä ainakaan käsivoimin edes maasta irti, jos vesa kasvaa paksusta juuresta.  Kantokoukulla kantojen ja paksujuurien nostaminen ylös voisi olla hyvä alku metsityskohteessa kun vaihdetaan puulajia.     Usein toistettu niitto hävittää vesat  mutta uutta pukkaa heti kohta tilalle toisesta kohtaa.  Hyvä pioneeripuulaji metsittämättömillä kohteilla .  Leppää hankalampi hävittää, jos se on tarpeen.   Leppä ei muutenkaan  haittaa yleensä niin paljon alikasvoshavupuiden kasvatusta kuin haapavesakko. Eikä houkuttele hirviä paikalle.

    Sopivalla kasvupaikalla käypiä joulukuusia saa kasvatettua ilman leikkauksiakin. Lannoittaa ei ainakaan tarvitse; ne kasvaa lannotettuna liian nopeasti ja jää harvoiksi oksistoltaan.

    Kurki

    Mitäs vikaa minun ”kulttuurissani” lienee?

    Ei nyt liene viisasta lyödä kuusen taimia maahan, kun ovat vaivalla istutettujakin.

    protokone

    Etsii ne haavan kannot sieltä, potkitaan juurenniskat esille sammaleesta. Taskutus niskoihin moottorisahalla ja glyfosaatti. Ei siinä muu auta.

    protokone

    Unohtui, glyfon ostamiseen tarvittavan tutkinnon voi suorittaa online palveluissa ja maksaa viisikymppiä.

    Koivunkaataja2

    Raivasin noin neljän aarin metsäsaarekeen pelloksi toissakeväänä.Saarekeessa kasvoi kymmenkunta isoa haapaa joiden kannot revein irti samaten kuin juuret.Alue kynnettiin ja äestettiin ja on nyt nurmella ja vesoja nousee.

    Minulla on samanmoinen alue kuin aloittajalla joka on keväällä istutettu kuuselle.Onkohan haavanvesakosta hallasuojaksi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tutkimusta hallasta on vähänlaisesti mutta kyllä vesakosta on apua, jos tiheys on riittävä. Osaako joku sanoa mikä on riittävä runkoluku?

    Visakallo Visakallo

    Runkoluku riippuu tietysti verhopuuston koosta. Latvusten on oltava kiinni toisissaan. Harvasta verhopuustosta ei hallan torjunnassa apua ole.

    Puuki

    70%:n latvuspeittävyys riittää hallan torjunnassa.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 54)