› Keskustelut › Metsänhoito › Kuusentaimet haavikossa

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6

  • Kuusentaimet haavikossa

    Sent on: 15.7.2020, 12:02

    Merkitty: 

    Moi,

    Mitenkäs studiojoukkue auttaisi kuusentaimia tiheässä juurivesahaavikossa.

    Talvella syksyllä 2018 hakattiin metsä, yhdessä hyvin rehevässä kohdassa oli paljon haapoja. Keväällä 2019 mättäisiin istutettiin kuusentaimet. Alue on kanta-hämettä, metsäpeuroja ja hirviä niin paljon, että viime talvena oli vadelman versotkin syöty.

    Nyt kesällä 2020 paikalla on paitsi nuo kuusentaimet, mittaa 40-60 cm, myös metrinen heinikko ja kaksimetrinen tiheä haavikko.

    Metsä on mulle harrastus eli aikaa saa palaa. Mitä te tekisitte ja koska? Heinien polkeminen on suunnitelmissa syyskuussa. Kannattaako haavat kaataa summassa n. 60 cm mittaan nyt ja talvella sitten juuresta vai käydä vain talvella? Jos teen vain reikäperkauksen, niin riski nelijalkaisten pesiytymisestä lienee aika iso?

    Kiitos jo etukäteen teidän kokeneempien vastauksista. Ja tämä on sitten kiusausvapaa keskustelu. Jos olette eri mieltä jonkin vastaajan kanssa, niin perustelkaa omassa vastauksessa faktoilla, ei millään puolivillaisilla letkautuksilla toisen persoonasta.

     

    Tekijä
    Normandy
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 22.7.2020, 09:09

    Pohjanmaalla on joka toinen naapuri mulkku. Eikä heidän maalleen saa astua oikeastaan ilman kysymistä. Mitään ei voi edes lainata,

    Kyllä haapa tunkee juurensa joka paikkaan siinä kuin muutkin puutkin. Kosteutta ja ravintoa etsiessään täyttää juuristolla salaojat. Sen takia monin paikoin pelloillakin oltava salaojaputkien ympärillä aikamoinen kerros tavaraa, ettei juuristo pääse putkiin.

    jees h-valta 22.7.2020, 09:26

    Nykyajan muoviputket ovat reikämalliltaan hankalia juurille. Terävä muovin reuna ei anna armoa vaan juuri alkaa isontumisen myötä rikkoontua ja kuolee. Eikä liukas sisäpinta anna mahdollisuutta tarrautua joten tukkeutumistakaan ei tiilisalaojan tapaan enää tapahdu. Että kyllä se muovi hyvä materia on ja korvaamaton monessa paikassa.

    Puuki 22.7.2020, 11:25

    ^ Tuohan on mielenkiintoista, että muovisalaojaputket ei tukkeudukaan juurista.  Keksitkö itse vai onko tieto jostain tutkimuksesta/mainoksesta saatua ? Jos toimisi noin , niin voisi salaojittaa turvemaametsissäkin ja laittaa sillä kasvihuonekaasupäästöt aisoihin  ja puun kasvut mallilleen.

    jees h-valta 22.7.2020, 19:46

    Käytännön tuntemusta joka on aiheuttanut maalaisjärjelle sopivan päättelyn. Mieti Puuki itse, ei siihen mitään yliopistodosentteja tarvita. Mutta se että salaojitettaisiin metsää? En aivan ymmärrä mitä hyötyä ajat takaa?

    Jätkä 22.7.2020, 21:24

    Puukin ajatus on aika hyvä Jeessinkään ei tarvitseisi kontata ojia pitkin, kun ne olisivat ”salassa”.

    Joskun koneiden yleistyessä tehtiin jossain määrin ilmeisesti ”myyrä”- salaojia metsiin. siis kohtalaisen vankka vaturi veti puukkoa maan sisällä ja siellä oli ”torpedo, joka pusersi tunnelin siihen syvyyteen, johon laite ylettyi. Joskus kuljin sellaisen alueen poikki, jossa toisinaan kuului veden lorinaa maan sisältä. Kun ihmettelin sitä, huomasin maanpinnalla selvän juovan, jonka kasvillisuus oli erilainen ja seuratessani sitä, löytyi paikkoja, joissa oli pienehkö reikä, jossa vesi virtasi. Ojituksesta oli kulunut jo useampi vuosi, mutta ainakin jotkut ojat toimivat jotenkin. Puu kasvoi kyllä ihan mallikkaasti.

    jees h-valta 22.7.2020, 21:50

    Vaatii kyllä aika sopivan maaperän. Ei sovi niille jotka tarvitsevat hyvän ojituksen eli nimenomaan märät turvemaat. Itseasiassa hyvät avo-ojatkaan ei auta jos navero-ojia ei ole todella runsaasti.

    Jätkä 22.7.2020, 21:59

    Tuollaiset Myyrä-ojat voi vetää ihan hyvin vaikka viiden metrin välein. Pillari kulki kävelyvauhtia, eli reilu kymmenen kilometriä päivässä, eikä muita kustannuksia.

    Kuivatusteho oli varsin riittävä aikalailla kosteillekin paikoille.

    Puuki 23.7.2020, 09:08

    En ihan mututuntumalla pääteltynä usko, että muovisalaojaputket estäisi juurten tunkeutumisen.  Puiden juuret menee betonin läpikin hiushalkeamista.  Kaivoihin samoin ihan pienistä raoista, jos vettä ei ole muualla riittävästi.  Ei ne juuret mitään erityisiä tarttumapintoja tarvi putken sisällä ; siellähän on vettä ja reikiä pienjuurten haarojen tarttua maahan putken ympärillä.       Pottujakin kasvatetaan ilmajuurisina. Juuret roikkuu ilmassa, niitä  suihkutetaan vesi-ravinne seoksella ja tuottaa enemmän perunaa kuin perinteisessä kasvatuksessa.

    Metsän salaojituksella voisi saada märän turvemaan pohjaveden pinnan oikealle tasolle ilman avo-ojitusta.  Veden puhdistaminen helpottuu , kun salojaputken päälle ajetaan suodatushiekkaa.   Suon ennallistamiskustannus on hiilipörssin mukaan n. 800 € /ha. Sillä rahalla värkkäisi jo jonkinlaisen salaojankin turvemaalle ilman lisäpäästöjä (ravinne +kiintoaine) aiheuttavaa kaivinkoneella kaivelua . Lisäetuna mahdollisen puun kasvun paranemisen ohella , että kasvihuonekaasut pysyisi oikeasti aisoissa, kun myös metaanipäästöt vähenisi.

    Jätkä 23.7.2020, 10:27

    Jeessin jutut ovat täysin katteettomia. Pelloillakin esim pajut tukkivat muovisalaojia siinä kuin tiiliputkisiakin.

    Putkikauppiaalla on mennyt pasmat sekaisin ja teoria on sumentanut lopunkin järjen valosta.

    jees h-valta 23.7.2020, 10:44

    Voi hellanjestas Jätkä sun löpinöitäs. Pelloilla ei varmasti pajut kasva salaojaputkien päällä. Kun ei ole mitään ojaa ei ole pajupuskiakaan. Pitäsi kai mennä onkeen. En ole nähnyt pajua kasvatettavan salaojapelloilla e-puuksikaan joten aivan yhtä oman pään tuotantoa suollat. Enkä edelleenkään käsitä mitä etua on soita salaojittaa vaikka sinne laitettaisiinkin metsää kasvamaan. Kun se metsä kasvaa parhaiten aina kohollaan olevissa töyräissä kuten ojanpenkat. Ja pienikin mätäs ja taas kasvaa. Ei ne kyllä tarvii puut mitään laakeaa tasamaan kenttää.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 54)
1 2 3 4 5 6