Keskustelut Metsänhoito Kuusikoiden kasvu yllättää

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 166)
  • Kuusikoiden kasvu yllättää

    Eteläsuomalaiset kuusikot yllättävät nykyään kasvullaan.

    Omia kuvioita tälta talvelta:

    37 vuotiaan kuusikon kolmas harvennus, poistuma harvennuksissa 180 mottia ja pystyssä noin 250 mottia. Päätehakkuu todennäköisesti noin kymmenen vuoden kuluttua jolloin kuviolla puuta reilu 400 mottia. Kuvion maapohja on lehto (entinen pelto)

    45 vuotiaan kuusikon päätehakkuu, Omt, tuulituhojen takia. Puuta lähtenyt harvennuksen kanssa yhteensä 420 mottia hehtaarilla, myös entinen pelto.

    Oma mielipiteeni on että kuusi kyllä kasvaa eteläsuomessa päätehakkukokoon noin 45-50 vuoden iässä kuhan hoidosta huolehditaan kunnolla. Istutus, taimikonhoito ajoissa, ensiharvennus riittävän ajoissa (noin 20 vuoden iässä ), toinen harvennus noin 30v iässä.

    Mitäs mieltä raati on kuusen tehokasvatuksesta eteläsuomessa?

  • Gla Gla

    Itsellänikin on sen verran hyväkasvuisia kuusikoita, että allekirjoitan aloittajan näkemyksen. Silti pyrin kasvattamaan sekametsää. Etenkin peltokohteessa sen merkitys korostuu, koska entisen pellon maaperän pieneliöstö- ja sienikanta on oletettavasti yksipuolisempi kuin metsässä. 2-3 puulajia toisi maaperään monimuotoisuutta, jolla parannetaan metsän vastustuskykyä. Lisäksi täystuhon riski vähenee, jos yksi puulaji kärsii. Todennäköisesti tämä on syy, miksi pellonmetsityskohteissa on riski juurikäävällekin koholla. Maalaisjärjellä voisi olettaa päinvastaista, koska kuusen kasvatus aloitetaan puhtaalta pöydältä.

    Ennustettujen sään ääri-ilmiöiden takia kuusen kasvatuksessa on hankala yhtälö. Pitäisi olla kosteutta eli käytännössä kangasmailla hienojakoinen maaperä. Siellä taas tuuli kaataa kuusia herkästi, kun juuristo jää aivan pintaan, eikä märkänä löysä maa pidä juurista kiinni.

    jees h-valta

    Aika hurjaa tuo kolmen harvennuksen taktiikka. Mitä sillä voittaa kuusikossa? Häviää varmasti metsän terveydentilassa mutta sehän onkin sitten jo jälkipolville lahja. Tuo kehuskelu 45-50 vuoden päätehakkuuiästä on tottakai mahdollista koska mitään rajaa ei ole olemassakaan. Mutta, mutta, kuusen kasvu on edelleen myös ylöspäin suuntautuvaa ja saattaa se neljäs tukki jäädä saamatta ja kolmessakin voi joskus olla ongelmaa. Olen edelleen sitä mieltä että kuusi kasvaa nimenomaan parhaiten sekametsässä juuri kuten Glakin suosii.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Metsäkupsa on kuusiuskovainen ja kuusikot ovat tilin antaneet. Kolmella harvennuksella on menty ja lahoprosentti 1-2 % pääosin joitakin kumpareita lukuun ottamatta. 34 vuotta olen  omissa reheväpohjaisissa metsissä touhunnut ja se on opettanut kantapäänkautta monta asiaa. Kuusikot ovat olleet positiivinen yllätys taloudellisessa mielessä, sitä vastoin koivikot iso pettymys. Mäntyjenkin kanssa laatuongelmia, vain karuimmilla mailla laatu hyvää sahapuuta.

    jees h-valta

    Kolmenkymmenenseitsemän vuoden kasvatuskuviolla voin tehdä välitilinpäätöksen kunhan se nyt toteutuu joko tulevana tai seuraavana kesänä. Mutta jo silmämääräisesti voin sanoa että kuusi on vasta kolmas siinä kisassa. Yllätys on että mänty on selkeä ykkönen (siis istutettu muokkaamattomaan maahan) ja antaa tukkia jo tässä hakkuussa selkeästi eniten. Laatuongelmaa toki on mutta suurin tekijä niissä hirvet. Kuusesta juuri kauheasti tukkia ei tule.

    mehtäukko

    Jees.”Aika hurjaa tuo kolmen harvennuksen taktiikka. Mitä sillä voittaa kuusikossa? Häviää varmasti metsän terveydentilassa..”

    Eikös se nyt ollu tiedossa, että porkkanapenkin tuotokset eivät kasva syötäviksi porkkanoiksi kuin kitkemällä ja harventamalla? Sillä voittaa laatuharventaen tukkia runsaasti lyhyellä kierto-ajalla. Ja kun kierto-aika on ihmisiälle ja puuston terveydelle siedettävä, kuusipora ei kerkeä osille. Korjuu-olosuhteiden valinta ja työn toteuttajista riippuu onnistuminen. Varmasti häviäjästä metsän terveydentilasta on kyllä liioteltua maalailla.

    Itämaan ihme

    Eihän tuo 40-50 vuotias päätehakkuu kuusikko mikään ihme ole rehevillä paikoilla.

    Monesti siihen ei päästä, kun taimikon VP&hoito molemmat tehdään useita vuosia myöhässä. Samoin enskat jää tekemättä ajoissa. Alusta loppuun ajoissa hoidettu metsä voi yllättää ällikällä.

    Petkeles Petkeles

    Motti on aina vähän juntti termi, suosittelisin kiinnoista puhumista, mutta mennään nyt näillä.

    Menneenä kesänä monokuusikoissa raportoitiin tavallista enemmän tähtikirjaajan tuhoja. Isommissa sitten saattaa kirjurikin tulla vastaan, ei toki hanakimmin 40-vuotiaisiin kuusikoihin jos ovat elinvoimaisia ellei mennä epidemiatasolle.

    oksapuu

    Meneppä istuttamaan rauduskoivua tai männyntaimia niin sitten kyllä saa raportoida tuhoja…

    Pakko kyllä sanoa että kuusikoiden kasvu jaksaa yllättää. Noihin itse istuttamiin kuusikoihin pitää alkaa tekemään harvennuksia…

    Puuki

    On sitä jalostus-& siirtohyötyä olemassa kuusella (ja koivulla) varsinkin sitkeistä vastaväittämistä huolimatta (jk professorit).    Seur.kesän jälkeen yksi ist. kuusikko on kasvanut 13 v. Se on sama aika joka ennen näillä main oli yl. kuusen rk.pit:n ylittämisikä esim. kasvun laskennassa.    Nyt kuuset on kasvaneet n. 6 m keskipit. siinä ajassa.  Eikä se parantunut kasvu lopu taimivaiheeseen; siitä on kertonut mm. HS:n kommenteissa esimerkkejä joku MH:a .

    ”Monokuusikko ” viitaako se johonkin hiihtoon liittyvään.  Melko yksioikoinen nimitys kuitenkin.  Parempi olisi käyttää jotain ammattimaisempaa termiä .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Monokuusikko, puupelto, tämä se varmaankin on, jos siinä on vain yhtä puulajia, kuusta. Nyt tehtävissä peltojen kuten muissakin metsityksissä toivoisi kuitenkin pääosin suosittavan sekapuustoisuutta tuhoriskien estämiseksi ja monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 166)