Harvennus-, ja kasvatusmallit perustuvat nimenomaan Metlan pitkä-aikaisiin tutkimuksiin kenttäkokeineen. Onhan oltava jotkut pohjat.Lähtö-, ja kehitysarvoilla homma etenee lopulta pääsadon korjuuseen. Kullakin kasvupaikalla on omat kehitystä lisäävät tai miinustavat tekijät ja tulosta on mielenkiintoista seurata suunnitelmassa. Itsellä se on Metsään.fi, jota joutuu tietysti päivittämään.Tarkkuus kuitenkin riittää.
Jesse ei näytä sitten millään uskovan hyvin hoidettujen kuusikkojen kasvuihin. Onko siellä Harjavallan suunnalla oikeasti niissä maapohjissa ja/tai metsien hoidossa jotain vikaa, kun haapojenkin kasvu näyttää jäävän odotettua vaatimattomammaksi? Eihän haapojen kasvatuksesta hyötyä ole, jos niiden kiertoaika venyy venymistään.
Kenellähän tässä haavan kiertoaika on johonkin venynyt? Aika on tasan kaksikymmentä vuotta tuolla ensimmäisellä peltoheitolla nyt ja juuri. Ja minä kyllä lasken vasta ensivuoden kahdenkymmenen kasvatusvuoden paaluksi. Kyllä siellä puuta on mutta miksi kiirehtäisin koska kasvua on rajusti edelleen? Kun laadun tuskin on väliä jos jalostusarvo on energiapuutasolla. On aivan järkevää mielestäni kyttäillä parempaa jalostussuuntaa ja sellainenhan on suosituskin. Eihän tässä kauaakaan ole kuin taisi juuri Metsälehtikin mainita ettei nyt kannata h-haavikon myynnillä hosua. Tai sitten se oli Maaseudun Tulevaisuus. E-puukisakin alkaa vasta kunnon rytinää lähestyä että senpuoleen ei kiire. Toisekseen kunhan saisi nyt valmiita kauppojakin alta pois. Mutta laadusta sanoisin ettei se onnistunut mutta määrä kyllä on kuosissaan. Se taas ei ole maaperästä kiinni vaan lähinnä mustakoro, yksi raju hallatuho ja hirvien vikuutukset tässä ekassa joka sai aidat vasta liian myöhään ympärilleen.
riippumaton ajattelija sen sanoi ,VOI tulla 100 mottia mutta ne palstat voi olla harvassa vaatii täydelliset olosuhteet ja lähinnä ovat etelä-suomessa . lisäksi tuohon määrään pääseminen voi vaatia ohjearvoa suurempaa poistumaa kuusikossa ja sitäkin kyllä tapahtuu
Mo saa katsoa syyllistä peilistä, jos ohje-arvoihin ei kiinnitä ajoissa huomiota. Se lähtee jos uudistamistiheyksistä, perkauksien huolehtimisista ja taimikkojen kasvukunnosta. Ahnehtiminen harvennuksissa jo vähistä rungoista pilaa kierto-ajan tuotoksen.
Puukauppakirjaanhan voi sopia jäävän puuston tiheyden ym.
Tollo. Oletko mulloinkaan nähnyt OM-kuusikkoa, joka olisi perustettu rotutaimilla ja jonka kehitystä on ohjattu esim perkauksen ja raivauksen keinoin?
Ei siellä Keski-Pohjanmaalla ole ainuttakaan sellaista kuusikkoa sellaisella hollilla, että sen pääsisit näkemään jaloittelualueeltasi, puhumattakaan peräkammarin ikkunasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.