Keskustelut Metsänhoito Kuusituhot Saksassa, koska sama meillä?

  • Tämä aihe sisältää 84 vastausta, 31 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta sitten AvatarFortuna toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 84)
  • EP

    Osaisiko joku sanoa, mihin Saksa käyttää näitä myrskytuho puita? Eräs tuttu näytti tässä kuvia alueilta. Lahoa, puolesta välin katkennutta ja pystyyn kuivaa tavaraa oli kuulemma niin paljon, että urakoitsijat ei niitä saa tehtyä. Minkälaiset mitta- ja laatuvaatimukset lienee näille puille?

    Apli

    Niitä on tuotu jopa suomeen polttoon muutamille rannikon suurille voimalaitoksille esim Alholm Kraft pietarsaari yms.. Toki myös muualle polttoon ne mitkä ei kuiduksi kelpaa sellutehtaalle.

    Per Ä Reikäs

    Die Freiheit, Wälder zu besitzen und Holz anzubauen

    In Finnland

    Gla Gla

    Luke: ”Tämänhetkiset suuret hirvieläinkannat haittaavat metsätalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen.”

    http://www.epressi.com/tiedotteet/tiede-ja-tutkimus/puulajiston-kirjo-kayttoon-yksipuolinen-kuusen-suosiminen-on-riski-ilmaston-muuttuessa.html

    Puuki

    Zumteufeln -Wer mein ausgehtscheinishe komment  invalizieren hat ? Und warum?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Onko jollain vastausta kysymykseen ovatko suojelualueet tuholaispesäkkeitä? Jaoin tuon Luken puulajikatsauksen Metsäasiantuntijat-ryhmään FaceBookissa ja siellä väitetään että nimenomaan suojelualueet tuottavat hyönteistuhoja. Sen riskin tunnistan, että jos tuulenkaatoja tulee ja niitä ei voida rauhoitussääntöjen mukaan suojelualueelta korjata, silloin lisääntyy kirjanpainajan ja ytimennävertäjien kanta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken puulajiraportissa (linkki edellä) suositellaan hybridihaapaa, lehtikuusta ja douglaskuusta vain reheville kasvupaikoille. Näitä ja tavallista haapaa voisi ymmärtääkseni käyttää kuitenkin myös tuoreille mustikkatyypin kankaille – etenkin jos halutaan eroon juurikäävästä.

    Timppa

    Onko jollain vastausta kysymykseen ovatko suojelualueet tuholaispesäkkeitä? 

    Luken Lapinjärven pitkään kasvatetussa kuusikossa on hyvä esimerkkki tuhosta.

    Timppa

    Luken puulajiraportissa (linkki edellä) suositellaan hybridihaapaa, lehtikuusta ja douglaskuusta vain reheville kasvupaikoille.

    Kerran istutettiin  lehtikuusta paikkaan, jossa kuusen uudistus oli onnistunut huonosti.  Hirvet söivät ne.

    Kerran istutettiin hybridihaapaa entisen koivikon tilalle.  Joku jyrsijä tai hirvi söi ne.

    Olen istuttanut muutaman doglaskuusenkin.  Niitä ei kukaan syönyt, mutta kasvu oli mielestäni aika heikkoa, vaikkei ravinteista ollut puutetta, koska kyseessä oli entinen lypsypaikka.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Suojelualueita pitäisi verrata kattavasti talousmetsiin, jotta tietäisi ovatko ne meillä tuhoherkempiä. Metsähallitus voisi osata vastata tuohon kysymykseen.

    Meillä molemmat lehtikuusen viljelykokeilut onnistuivat Konnevedellä hyvin.

    Päivän paras metsäkeskustelu olikin tällä kertaa Hesarin pääkirjoituksen kommenttikentässä: kolme tohtoria peräkkäin ja lopuksi Timppa. Yritin toisessa ketjussa (S. Vuokon mielipide) opettaa kuusen erikoispiirteitä T. Amnellille mutta huonolla menestyksellä. Piti lopuksi antaa se jokaiseen tilanteeseen sopiva vakio-ohje: lue Tapion metsänhoitosuositukset!

    http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000008639950.html

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 84)