Tästä on ollut puhetta ennenkin, mutta edelleen pääosa istutuksista on kuusta Suomessa. Mitä mieltä raati on siitä, tuleeko sama ongelma meille ja meneekö siihen 50v vai vähemmän/enemmän aikaa?
Tapion metsänhoito suositukset tulee päivittää nykyaikaan. Suosituksissa on ummehtuneita tarinoita Venäjän vallan ja Neuvostoliiton painostuksen ajalta.
Jälleen kerran aivan erinomaista kommenttia Hesarissa AJ & co. Voin vain ihmetellä, ettei mene perille. Syynä täytyy olla jokin muu agenda kuin huoli luonnosta.
Kirje”Ystävämme” TA on ehkä idealisti. Lukenut liikaa Y-järjestöjen sivustoja. Periaatetasolla minäkin ymmärrän ja hyväksyn ajattelun jossa ekologinen kestävyys on ensisijainen ja perusta muulle toiminnalle. Ongelmana on tarpeiden määrällistäminen eli muuttaminen numeroiksi.
Komissio ja Suomen Luontopaneeli ovat nyt esittäneet määristä oman näkemyksensä. Se menee vielä poliittisen mankelin läpi ja voi siinä muuttua ennen kuin se saa ainakaan julkista rahaa. Bd-strategian toteutukseen liittyvät ennallistamispinta-alat ovat valtavan suuria, joten olisi ehkä päästävä ennemminkin täsmätoimien kautta samaa tavoitetta kohti.
Seppo Vuokko kirjoitti että kiireisin tarve korjausliikkeille olisi muualla kuin Suomessa. Ehkä jopa pääosin muualla kuin EU:ssa. Silti tänne luodaan nyt komission voimin maailman tiukimmat ympäristönormit.
Räsäsellä on raamattu kainalossa -,Viikarila on hömppäkirja kainalossa-, palsta-aktiiveilla on Tapion kirja kainalossa kun perustellaan viimeisimmät houreet.
Teukka: ”Suosituksissa on ummehtuneita tarinoita Venäjän vallan ja Neuvostoliiton painostuksen ajalta.”
Mikähän yhtymäkohta noilla asioilla mahtaisi olla? Kyllähän metsänhoitosuositusten tietopohja perustuvat puhtaasti Suomen, Ruotsin ja Saksan metsätutkimuksiin. Mitkä asiat suosituksista ovat itänaapurista peräisin?
AJ: ”Seppo Vuokko kirjoitti että kiireisin tarve korjausliikkeille olisi muualla kuin Suomessa. Ehkä jopa pääosin muualla kuin EU:ssa. Silti tänne luodaan nyt komission voimin maailman tiukimmat ympäristönormit.”
Kyse taitaa olla samasta ongelmasta, josta mainitsit eli tarpeiden määrällistämisestä ja muuttamisesta numeroiksi. Onhan 30% mahtava luku. Toisille vaan riittää se, että ei kaadeta kaupungista puita tai vaarallisen lahoina kaadettujen tilalle istutetaan uusia. Tai vaihtoehtoisesti jatketaan peltoviljelyä kuten ennenkin ilman, että asfaltoidaan koko peltoa, kun on ensin tuhottu metsät. Ehjä joku pusikko pitää pellonkulmaan kerättyyn raivauskivikasaan jättää. Meillä se metsävaltaisuuden takia tarkoittaa ihan jotain muuta. Kaikella tällä EU saa paukutella henkseleitään valtavasta satsauksesta suojeluun ilman, että suuren osan aluetta ja väestöpohjaa eli missä kuormitus on suurinta, tarvitsee juuri mitään asialle tehdä, vaikka alkuperäisestä luonnosta ei olisi muruakaan jäljellä.
Toni on oikeassa siinä, että luonnontilaisessa metsikössä esim. hyönteistuho ei ole metsätuho. Se on luonnollinen tapahtuma ja metsä aikanaan uudistuu, ei siis tuhoudu kokonaan. Mutta kuten yleensä luonnonmetsän ja talousmetsän vertailussa, tässäkin kaveri kompastuu vääriin vertailukohtiin. Kirjoitus käsittelee sitä, miten talousmetsissä on väärän hoidon takia riski hyönteistuhoille. Luonnonmetsistä voimme päätellä, mikä altistaa talousmetsiä tuhoille, vaikka tapahtumaa ei luonnonmetsissä tuhoksi nimitettäisikään.
Tonille jatkuvan kasvatuksen kehityskulun ymmärtämisen vaikeus on ihan omaa luokkaansa, korkeakoulutettu kaveri sentään on kyseessä. Jos hänen mielestään kuusia pitäisi vesoa(?), jottei metsä muuttuisi kuusivaltaiseksi, miten hänen mielestään metsä mahtaisi kasvuaan harvennusten jälkeen jatkaa. Käsitykseni vahvistuu, että monille nykytilanne on itsestäänselvyys, vaikka nykytila on saavutettu asioilla, joita nämä vastustavat. Sairasta.
Tässäkin yhteydessä harmittaa, että ihmisen vaikutuksesta puhuminen sisältää oletuksen, että talousmetsät nähdään vain omistajilleen rahaa tuottavina tehtaina ilman muuta merkitystä. Toninkin pitäisi ymmärtää, että meistä jokainen kuluttaa energiaa ja materiaaleja. Ainoa kestävä tapa tuottaa niitä on käyttää uusiutuvia lähteitä. Puu on sellainen ja kun nyt sekä ennallistamisen, että jatkuvasti peitteisenä säilytettävien metsien kautta tätä tuotantoa halutaan vähentää, millä tämä kokonaisuus ratkaistaan tilanteessa, jossa on valtava määrä uusiutumattomia korvattavana. Pelkkä säästeliäämpi elämäntapa ei riitä muutokseen. Ja mistä Toni ottaa rahat, joilla metsänomistajien ennallistettavat metsät korvataan: ”metsänomistajienkin tulee saada oikeudenmukaiset korvaukset, mutta ei niin että ennallistavoitteista ruvettaisiin tinkimään.” Meillä metsän keskihinta on pyöreästi 5000 €/ha, joten tuon kun kertoo esitetyn pinta-alatavoitteen määrällä, oikeudenmukainen hintalappu selviää. Toivottavasti valtio alkaa maksaa veroja. Tai EU.
Minulla ei ole mitään vastaan ennallistamistavoitteille, kunhan tämän yhtälön toimiva ratkaisu ensin esitetään tilanteessa, jossa valtio velkaantuu 7 mrd € vuosivauhdilla.
Toni: ”Esimerkiksi Suomessa ollaan vielä kaukana tästä. Jos kaikki maailmassa eläisivät kuten suomalaiset, tarvittaisiin melkein neljä maapalloa. Eli kulutuksemme pitää saada neljännekseen nykyisestä.”
Väestön määrästä puhuivat. Jos kaikki eläisivät kuten suomalaiset, maailmassa olisi n. 2,5 mrd ihmistä. Tuo joukko ei heittäisi muoviroskaa valtamereen muodostamaan käsittämätöntä roskalauttaa, eikä valuttaisi puhdistamattomia jätevesiäkään sinne. Sen sijaan tuo joukko olisi tuplannut maailman puuston määrän alle sadassa vuodessa merkittäväksi hiilinieluksi ja käyttäisi uusiutuvaa ja päästötöntä energiaa yli puolet, lisäksi fossiilisen määrän käyttö olisi laskussa.
Juurikin näin. Voimme edetä rauhassa pienin askelin sen verran mihin on varaa. Asiat ovat hieman eri asennossa nyt kaikin puolin kuin kolme viikkoa sitten. Talous otti osumaa ensin koronasta ja nyt sodasta jonka vaikutukset lienevät pitkäaikaiset. En usko että muissakaan EU-maissa tullaan etenemään ennallistamisessa ihan komission toivomassa tahdissa ja olen samaa mieltä siitä että olemme tehneet jo paljon.
Kuulemma puolisuojeltua aluetta on maassamme vähän mutta toisaalta käytämme luonnovarojamme jo monin tavoin kestävästi mikä voidaan lukea puoliksi suojelemiseksi.
Mittään 30-60 m levyisiä suojelualueita vesistöjen varsille en ala ainakaan henk. koht. toteuttaa vaikka tulisikin joku sellaista esittämään. Ei toimi tarkoitustaan vastaavasti semmoset säännöt. (tutkitusti paras rantavesien suojelumenetelmä metsätaloudessa on erilainen. Puistometsät taajamissa ja kaupungeissa on erikseen) Kannattaa käyttää omaa harkintaa ja kokemusta koska päätökset (direktiivit)on tod. näk. virastopäätöksiä joilla ei ole kovin paljon yhtymäkohtia todellisuuteen metsissä.
Kaikkien vanhojen metsien suojelu on myös esityksissä. 10 % pinta-alasta pitäisi olla kokonaan suojeltua. Muutama %-yksikkö suojelua lisää ,niin se on kasassa Pohjois-Suomessa mutta ei muualla . Vanhat metsät on puustoisia joten niiden täyssuojelu on erityisen kallista. Esim. 5-10 mrd niihin suojelukorvauksiin . Ei taida olla mahdollista ellei Eu kustanna sitä itse kokonaan. Voisi onnistua jos metsänsä jo aiemmin pääosin hävittäneet maksaisi kompensaatiokorvausta Suomelle.
Meillä molemmat lehtikuusen viljelykokeilut onnistuivat Konnevedellä hyvin.
Hyvin kasvavat lehtikuuset meilläkin sellaisessa paikassa, jossa hirvet eivät oleile talvella.
Suojeltavan metsän hinnan perään pitää lisätä 0, koska niin paljon se metsän arvo kertaantuu kansantaloudessa ja vielä lisäkerroin siitä, että maaseutu autioitumiskehitys kiihtyisi ja maaseudun ihmisille pitäisi rakentaa kaikki mahdollinen asutuskeskuksiin.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.