uusia tehdashankkeita on vireillä ympäri Suomea. Mutta millä konstilla sais puun liikkumaan?.aktiiviset metsänomistajat ”vähemmistönä”varmaankin hoitavat metsässä ajallaan.mutta enemmistö vaan odottaa ja odottaa,mitä lieneekin.
Yksi vaihtoehto olisi suojeltujen metsien palautus takaisin talousmetsiksi.. Mutta yleisesti pelko on turha kyllä suomessa puuta riittää ihan kaikkiin hankkeisiin..
Eihän meillä ole muuta mahdollisuutta ku tehostaa puun tuottamista. En usko reaalihintojen nousuun. Hehtaarilta on vaan saatava enemmän tuottoa. Onneksi meillä täällä pohjoisessa on vielä kunnon talvet ja juuri täällä on ojitusalueilla vara moninkertaistaa kasvu….siihen minä ramaan.
Uskon kyllä kaiken puun menekkiin omalla kohdallani…..pitkät sopimukset…
Se vaan hämmästyttää että puhutaan hyvästä puun liikkuvuudesta ja ennätyksistä. Kuitenkin metsälehden julkaisemien hintalistojen mukaan Lapin kohdalla on lakanan valkoista. Liian pienet määrät tilastoitavaksi.
Rekkaralli ainakin käy ja valtion ja yhteismetsien puu liikkuu vilkkaasti. Onko tuo kauppa tilastoinnin ulkopuolella jotenkin mustanpörssin kauppana.
”Mitä painavampi kone, sitä leveämmät telat. Miksi 15 000 kiloa painavan ajokoneen pitää tuoda 10 tonnin kuorma pehmeiköltä ? ja samaa uraa sitten ajetaan useita kertoja, koska uran leveysvaatimus nousee 5 metriin.
Noilla pienillä kombikoneilla hakkuu pienessä metsässä on lähes yhtä nopeaa kuin isollakin. Kuormaa tulee muutama kuutio kerrallaan, mutta ne voi ajaa eri ajouria, jos on kovin pehmeää.”
Joo, samaa mieltä. Olisi huomattavasti parempi metsien kehityksen kannalta käyttää pienempiä koneita. Leveät ajourat heikentää harvennuksen jälkeen metsän tuottoa . Mutta jos ei sopivaa koneketjua ole saatavilla, niin sitten seuraavaksi sopivin on se leveätelainen jos muuten välttämätön e-harvennus jäisi kokonaan tekemättä.
Noissa konehommissa usein unohtuu että se pintapaine on kuitenkin se ratkaisevin tekijä. Välttämättä asia ei ole niin että pienemmellä koneella olisi pienin pintapaine / cm2. Olemme usein huomanneet töissä että jos ajokoneiden pintapaineet ovat lähellä toisiaan niin ajokertojen määrä ratakaisee eniten. Siten isokin kone jossa on hyvin kantavat telat voi tuoda isonkin määrä puita ilman pahoja vaurioita.
Motoissa varsinkin uskotellaan että pienet nelipyöräiset koneet ovat metsälle edullisia työkoneita. Usein niissä kuitenkin on suolaliuos renkaissa vakauden lisäämiseksi. Silloin voi renkaan alla oleva pintapaine kohota hyvinkin suureksi ja painumia tulee jo moton alla. Nyt uusimmat suuret motot ovat 8 pyöräisiä ja kantavilla teloilla joten painavakin kone saadaan rakennettua hyvinkin alhaiselle pintapaineelle.
Noinhan se juurikin on, kerran kestää kulkea. Yhtenä syksynä ajokone upposi tosi syvälle kivennäismaan kokoojauralle, josta joutui kulkemaan 5 kertaa, mutta ajoi täyden kuorman raskasta 5 metristä turvemaan mäntykuitua ojitetulta suolta ilman painaumia, kuski sanoikin että kyllä se turvekangas kestää, jos mahtuu puut yhdellä kerralla.
Turvemaiden hakkuissa pitäisi pyrkiä siihen, että ajouria ei tarvitsisi ajaa kuin kerran.
Ajouraverkosto pitäisi suunnitella aina niin,että on varsinainen ”valtatie”, jota pitkin ajetaan varastolle ja keruu-urat, joita ajetaan vain kerran tai kaksi. Valtatie tehdään kantavimpaan kohtaan ja havutetaan jopa ajon aikana. Karilaisen tekemä telakone kulkee jälkiä jättämättä.
Ensiharvennusten kertymät on yleensä sen verran vähäisiä, että ajo kerran tai pari keruu-uraa kohti onnistuu pienemmälläkin koneella. Pinta-paine / cm² vaikuttaa eniten siihen painumiseen mutta myös suuri pistekuormitus voi aiheuttaa myöhemmin ilmitulevia juuristovaurioita. Isot ajokoneethan ne suurimmat painumat yleensä aiheuttaa.
Parhaimpia koneita 1.harvennuksille olisi Harverin tyyppiset kevyet ja kapeat hakkuukoneet, joille uravälit voidaan tehdä norm. paljonkin leveämmiksi ja kokoojaurat kantavimmille kohdille leimikkoa.
Kuinka yleisiä nuo harverit ovat? Metsuri joutuu kuitenkin kärvistelemään sään armoilla. Tuntuisi hytillisen koneen puikoissa olo mukavammalta. Tuleehan harverillekin hintaa ja tarvitaan erikseen ajokone, joka vie kasat lanssiin.
Tuntuu monelta unohtuvan , että keskimääräinen suomalainen metsätila on kooltaan pieni . Korjattavat kuviotkin ovat samaa sarjaa . Tämä tarkoittaa
sitä , että erikoiskoneiden käyttäminen olisi monessa tapauksessa taloudellinen mahdottomuus . Vaikka kantohinnan käyttäisi kokonaisuudessaan pienehkön kuvion erikoiskoneella tapahtuvan puunkorjuun kustannuksiin , olisi korjuutyö tappiollista . Toiminnan jatkuvuuden kannalta työn on oltava kannattavaa .
Tänä päivänä puut korjataan kalustolla , jolla on mahdollista tehdä koko paketti harvennuksesta avohakkuuseen . Silti haasteeksi jäävät vielä eri vuodenaikoina korjattavat kohteet .
Kun metsä on hoidettu asianmukaisesti alusta alkaen , korjuun voi toteuttaa isommallakin kalustolla . Sopivassa tiheydessä kasvaneet puut ovat järeytyneet tasaisesti . Kookkaampien runkojen kannot parantavat ajourien kantavuutta yhdessä hakkuusta kertyvän runsaan latvusmassan kanssa . Riukuuntuneen(=hoitamaton metsä) harvennuksen tilanne on täysin päinvastainen . Urien kantavuutta ei pystytä parantamaan riittävästi hakkuutähteillä ja olemattomista kannoistakaan ei ole apua .
Mikäli olen ymmärtänyt oikein , suurin osa kirjoittelijoista toivoo saavansa puusta parempaa hintaa . Hintatasoa on tiputettava roimasti , jos puunkorjuuseen vaaditaan pienempiä ja tehottomampia laitteita , joiden käyttöalue on suppea , kohteet pieniä ja nekin hajallaan pitkin maakuntaa .
Jokaisella puunostajalla on myös luonnollisesti oltava ”omat ” erikokoiset korjuuketjunsa . Työmaiden ketjuttaminen järkeviksi kokonaisuuksiksi on näinollen varsin haastavaa .
Puuntuottajien olisi parasta keskittyä kasvattamaan metsää nykyisten korjuumenetelmien edellyttämällä tavalla .
Se , millä puut korjataan , kannattaa jättää korjuuammattilaisten huoleksi .
Onhan tietty niin ettemme saa kiusata koneurakoijia ostamaan monipuolisia koneita vaan kun se yksi kallis rakkine on saatu irti sillä pitää polkea ja vaurastua kuten nyt onkin käynyt. Mitäs sitä turhaan ammattia kehittämään kun juuri ja juuri pärjätään sillä yhdellä tykkikoollakin. Ja kun kuskitkin on oppineet vain sitä käyttämään on monipuolistus myrkkyä. Hitto, siinähän oman AMG-Mersumasturin joutuisi ehkä pitämään vuoden kauemmin ennen vaihtoa. Turha uhrata, näinkin se menee, mitäs niitten kurjien puunlahjoittajien nupinoista hirveästä jäljestä, muka!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.