Keskustelut Metsänhoito Laatuharvennus

  • Tämä aihe sisältää 25 vastausta, 14 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Puuki toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)
  • Laatuharvennus

    – Alkaa jo taimikonhoidossa, jossa kannattaa kiinnittää huomiota rungon pystyasentoon, suoruuteen ja Muutenkin muotoon. Oksien paksuus on nähtävissä myös nuorissa puissa, joten poistoon, jos on varaa.
    Yksi seikka jää usein huomioimatta, vaikka onkin laadun kannalta aika merkittävä – eli oksakulma.

    Paras oksakulma on kohtisuoraan rungosta tulevalla oksalla. Jos mennään sahatavaraan ja sen jalostukseen, huomataan, että hyvin pystynomainen oksa on usein jemmannut yläpuolelleen puunkuorta, joka pilaa laadun.
    Samoin oksaa, joka on hyvin pystymallinen, on lankussa ja laudassa paljon enemmän kuin kohtisuoraan lähtevää oksaa.

    RS:n kanssa taimikossa kaahiessa on todella helppo huomata oksakulma ja mahdollisuuksien mukaan toimia laadun eduksi.

  • Visakallo

    Se on juurikin näin kuten Jätkä tuossa edellä kirjoitti.
    Puut ja me ihmiset muistutamme hämmästyttävän paljon toisiamme.
    Molemmista kun löytyy jopa aivan samalta kasvualustalta pitkää ja pätkää, hoikkaa ja pönäkkää, suoraa ja lenkoa.
    Viisaammat ovat tutkineet, että puolet ominaisuuksista tulee geeneistä ja toinen puoli kasvuympäristöstä, ja näiden yhdistelmistä syntyy vielä lukuisia eri variaatioita.

    Timppa

    On todella kummallista kuinka suuria laatuvaihteluja nimenomaan mäntytaimissa on. Perkaajan pitää olla tarkkana ja armotta kaataa huonojen puiden aihiot.

    Burl

    Ihan hyvä huomio Jätkältä. Kun asiaa omalla kohdalla mietin, niin kyllä ne jyrkän oksakulman omaavat puut on herkemmin lähtenyt nurin niin taimikossa kun harvennushakkuullakin, vaikka sahatavaran laatu ei tekohetkellä kirkkaana mielessä olekaan ollut.

    Aika näyttää, vaikuttaako oksakulma tukin hintaan aikanaan. Tällä hetkellä ei. Röntgenkuvistahan se näkyy selkeästi puun tehdasmittauksessa, mutta eri asia on, onko mitään perustetta tarkentaa hinnoittelua näin pienipiirteiseksi koskaan.

    kiipiä

    Taimikonhoito ja ensiharvennus männyllä ovat avaimet myöhempään laatumetsään. Th:ssa etukasvuiset ja muut laatupoikkeamat surutta pois. Itse jätin koemielessä yhden yksilön jonka oksakulma on kuin rippikoulupojalla. Latvus on todella symmetrinen ja tuuhea rk.mitta luokkaa 20 cm. pituus ~ 12m. Alue pystykarsittu kuuteen metriin.

    harrastelija

    Oksainen puu kehittää massaa, mutta ottaa kasvutilaa ympäriltään. Se, että missä vaiheessa tällainen kannattaa hävittää, on toinen juttu.
    Kasvaessaan muita isommaksi oksainen puu samalla peittää viereisiä puita, jotka joutuvat keskittymään pituuden kasvamiseen pärjätäkseen kilpailussa valon kanssa.

    Olisiko tällainen massaa voimakkaasti kasvava puu otettava vasta harvennuksen yhteydessä, jolloin kuitupuuna kuutioita tulee siitä enemmän?
    Jäljelle jääneet sukeat puut kasvavat sitten hyväksi ja arvokkaaksi sahapuuksi.

    pihkatappi

    Harrastelijan kanssa samoilla linjoilla, taimikonhoidon yksi tarkoitus on tuottaa kunnollinen ensiharvennus tili. Jos vain tavoiteltaisiin parasta laatua, olisi ensiharvennuksessa 4000 runkoinen 20 litrainen puusto, jollle ei ainakaan tällähetkellä ole markkinoita. Susipuiden poisto taimikonhoidossa ei ole välttämättä taloudellisesti järkevää, niiden avulla ensiharvennuksen runkotilavuus saadaan sinne 70 litran paremmalle puolelle ja jos enskan jälkeen jätetään kuitenkin vain 800 runkoa kasvamaan, ei noiden poistaminen ensiharvennuksen yhteydessä aiheuta taimikoon isoja aukkoja. Myös etukasvuiset kuuset VT-pohjalla kannattaa tapauskohtaisesti kasvattaa kuiduksi ensiharvennukseen, etukasvuiset koivut on usein poistettava, mutta esim kosteikko kohtiin voi olla viisain jättääkin suorat etukasvuiset koivut huonosti kasvavien mäntyjen sijaan.

    Jätkä

    Pihkatappi ja Harrastelija haluavat siis tuottaa ensisijaisesti kuitumäntyä ja sen jälkeen vajaatuottoisessa metsässä sekä että.

    Iso-oksaisia susipuita kannattaa kasvattaa, kun männikkö on perustettu liian hyvälle pohjalle, eikä se todellisuudessa tule koskaan tuottamaan sahapuuta merkittäviä määriä.

    Kun totuus on se, että hehtaarin pinta-ala kasvaa aina saman määrän puuta runkoluvusta riippumatta, niin susipuun syödessä ”eväät” ympäriltään 6 – 10 :ltä rungolta, niin poistamalla susi, sen käyttöön varastetut ravinteet ohjautuvat ympärillä oleville puille.

    Yhden järeän kuitupuurungon sijaan metsä kasvaa sillä kohdalla neljää laadukasta tukkirunkoa.

    Näin siis männikössä. Tuskin muut jättäisivät enää männyn istutusalueelle satunnaisia luonnontaimia, jotka ovat uudistusvaiheessa parimetrisiä ja hyväkasvuisia = tulevia susipuita.

    Metsuri motokuski

    Kyllä myö ne susipuut sitten kaadetaan viimeistään ensiharvennuksessa. Tuskin sillä on kovinkaan suurta merkitystä poistetaanko ne jo taimikonhoitovaiheessa. Usein ne ovat paikkansa ottaneet eikä sen jälkeen niihin aukkoihin uutta synny. Sama vaikka niitä sitten kasvattelee siellä joukossa jos niitä ei ihan mahdottomasti ole.

    Jätkä

    Outoja ajatuksia.mutta kun männyntaimet ovat metrin korkuisia ja susipuu kolmimetrinen, niin susi ei ole vielä ottanut tilaansa niin, että siihen jäisi ammottava aukko, kun sen ottaa pois.

    Männikkö on paraimmillaan suurinpiirtein tasapituisena. Harvennuksessa luetaan aluspuiksi kaikki ne, jotka ovat noin kolme metriä päävaltapuita lyhempiä, eli niitä ei kasvatella, koska ne ovat jo osoittautuneet huonommiksi kasvajiksi.
    Ne taas, jotka ovat olleet jo taimikkovaiheessa etukasvuisia, ovat rosvonneet ympärillään olevilta puilta kasvuvoiman ja tehneet metsään jopa kymmenmetrisen aukon ja sellaisen koko on jo 1 aari, eli siinä pitäisi ensiharvennuksen jälkeen olla 10 – 11 puuta.
    Onhan se hienoa, jos saa puoli kuutiota mäntykuitua, vaikka voisi kohta saada kaksikymmentä viisikin tukkipölkkyä!

    Puuki

    Männiköissä etukasvuiset puut pitäisi kyllä poistaa jo ennen
    ensiharvennusta, jos haittaavat ympärillä olevia. Mänty kärsii
    varjostuksesta paljon enemmän kuin kuusi.
    Hontelot männyt eh:n jälkeen ei kestä lumikuormaa eikä kasvu
    muutenkaan palaudu kovin nopeasti.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 25)