› Keskustelut › Metsänhoito › Laatuharvennus

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)
1 2 3

  • Laatuharvennus

    Sent on: 30.10.2016, 18:39

    – Alkaa jo taimikonhoidossa, jossa kannattaa kiinnittää huomiota rungon pystyasentoon, suoruuteen ja Muutenkin muotoon. Oksien paksuus on nähtävissä myös nuorissa puissa, joten poistoon, jos on varaa.
    Yksi seikka jää usein huomioimatta, vaikka onkin laadun kannalta aika merkittävä – eli oksakulma.

    Paras oksakulma on kohtisuoraan rungosta tulevalla oksalla. Jos mennään sahatavaraan ja sen jalostukseen, huomataan, että hyvin pystynomainen oksa on usein jemmannut yläpuolelleen puunkuorta, joka pilaa laadun.
    Samoin oksaa, joka on hyvin pystymallinen, on lankussa ja laudassa paljon enemmän kuin kohtisuoraan lähtevää oksaa.

    RS:n kanssa taimikossa kaahiessa on todella helppo huomata oksakulma ja mahdollisuuksien mukaan toimia laadun eduksi.

    Tekijä
    Jätkä
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • harrastelija harrastelija 3.11.2016, 05:32

    Tuossa ylempänä on tosi hyvä juuri kokemukseen perustuva esimerkki !
    Tosin joku entinen laidunalue lienee hyvin vaikea uudistuskohde.

    Puuki 3.11.2016, 09:22

    Melko huonollakin odotettavalla tukkiprosentilla kannattaa jatkokasvattaa oksikkaaksi kasvanutta männikköäkin.
    Hintaero/motti on kuitenkin esim. 50 /50 tilanteessa n. kolminkertainen verrattuna pelkkään kuitupuun myyntiin.
    Pidentynyt kasvatusaika ei lisää ennenaikaisen kuitupuun
    hakkuun edullisuutta tarpeeksi.

    Laatuharvennukseen tuo liittyy siten, että männikkö voi näyttää laadultaan ala-arvoiselta eh-vaiheessa, mutta jos tähteelle (kasvamaan) jää esim.10- 15 % alkuperäisestä runkoluvusta tukkiaihioksi sopivaa, niin metsää kannattaa yleensä jo jatkokasvattaa eikä uudistaa etuajassa.

    Joskus vuosikymmeniä sitten jätin lehtomaisen kankaan osittain luontaisesti syntyneeseen kuusikkoon muutaman koivun kasvamaan etukasvuisena tarkoituksena ottaa ne myöhemmin polttopuiksi. Jäivät kuitenkin eh:een asti pystyyn.
    Parin koivun ympärille oli kasvanut tiheä kuusikko, jonka
    latvuskorkeus kasvoi tasaisesti 0.5 m :stä —> 7 m :iin
    n. 15 m halkaisijaltaan olevassa ympyrässä, jossa koivu oli
    keskipisteessä.

    Jätkä 3.11.2016, 09:35

    Voi hyvänen aika! Olette päästäneet jo susipuunne tukin – tai ainakin pikkutukin – kokoon.

    Kyllä se pitää aloittaa varhaisperkauksessa, jatkaa taimikonharvennuksessa ja vielä täydentää enskassa.

    Kun oikein raastaa sielua ison etukasvuisen kohdalla, niin siihen kannattaa tehdä ajoura.

    Tuntuu joidenkin kommenteista, että ei ole tullut kuljettua muualla kuin ensikuokkaisissa taimikoissa ja -harvennusmetsissä, mikäli on pikitieltä poikettu.

    Jätkä 3.11.2016, 11:09

    Jos tukkimännyssä on ylisuuria oksia, niin sitä ei mikään muuta kelvolliseksi tukkipuuksi.

    Kuusikossa ei varsinaisesti pituuseroilla ole juurikaan merkitystä, ellei taimikon perustamisvaiheessa ole jo yli viisimetrisiä puita siellä täällä.
    Koivikko on luku sinänsä, siellä ei kokoerot juuri haittaa, kunhan väljyyttä on riittävästi.
    Männikössä susi syö ympärillään olevilta puilta sekä tilaa, että ravinteita. Kun se vielä tuottaa vain kuitua, sen kasvattamisessa ei ole vähääkään mieltä. Suden ottamat ravinteet menevät jäljelle jääneiden hyödyksi.
    Uskokaa huviksenne, että hehtaari tuottaa puuta aina yhtä paljon, on siinä tavoiterunkoluku, taikka 5000 runkoa. 5000 runkoa tuottaa vain riukua, mutta 1500 runkoa tuottaa myyntikelpoista puuta.

    Tämä on fakta.

    Puuki 3.11.2016, 14:16

    Kokonaan hoitamaton *metsä tuottaa tavallisilla kiertoajoilla eniten puuta/ha, mutta siitä menee hukkaan n. 1/3 -osa.

    Paksuoksaisissakin männiköissä saattaa olla pienehkö määrä
    runkoja, jotka vielä kelpaa laatunsa puolesta lopulta tukkipuiksi, kun ne vain valitaan oikein ensiharvennuksilla tai mieluummin jo sitä ennen.

    Lisäys : *kun lähtökohtana on vakiintunut taimikko

Esillä 5 vastausta, 21 - 25 (kaikkiaan 25)
1 2 3