› Keskustelut › Metsänhoito › Laatuharvennus

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3

  • Laatuharvennus

    Sent on: 30.10.2016, 18:39

    – Alkaa jo taimikonhoidossa, jossa kannattaa kiinnittää huomiota rungon pystyasentoon, suoruuteen ja Muutenkin muotoon. Oksien paksuus on nähtävissä myös nuorissa puissa, joten poistoon, jos on varaa.
    Yksi seikka jää usein huomioimatta, vaikka onkin laadun kannalta aika merkittävä – eli oksakulma.

    Paras oksakulma on kohtisuoraan rungosta tulevalla oksalla. Jos mennään sahatavaraan ja sen jalostukseen, huomataan, että hyvin pystynomainen oksa on usein jemmannut yläpuolelleen puunkuorta, joka pilaa laadun.
    Samoin oksaa, joka on hyvin pystymallinen, on lankussa ja laudassa paljon enemmän kuin kohtisuoraan lähtevää oksaa.

    RS:n kanssa taimikossa kaahiessa on todella helppo huomata oksakulma ja mahdollisuuksien mukaan toimia laadun eduksi.

    Tekijä
    Jätkä
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jätkä 1.11.2016, 15:53

    Männyn uudistusalalta pitää poistaa ihan kaikki viisi senttiä korkeammat puut siinä vaiheessa kun alueen yli kävellään RS:n kanssa.

    Mänty on todella kranttu ylispuille. Meillä on aivan riittävästi varsinkin luontaisesti syntyneitä nuoria metsiä, jotka ovat epätasaisuutensa takia vajaatuottoisia.

    Vain täydellinen männikkö antaa täydellisen tuloksen ja se on parasta, mitä männylle sopivalta kasvualustalta voi odottaa ja vaatia.

    Tapion kasvatusohjeet ovat aivan paikallaan, eikä palstan uusnerot ole keksineet mitään hyvää menetelmää – eivätkä keksi.
    Parasta vaan pysytellä Tapion metsienkäsittelyohjeissa.

    pihkatappi 1.11.2016, 16:54

    Varhaisperkauksessa ei pitäisi jättää mitään epämääräisiä puita, eikä lehtipuita ollenkaan. Käytin väärin termiä ”susipuu”, tarkoitin kyllä paksuoksaista ja kovemmin kasvavaa puuta, mutta varsinaiset susipuut pitää poistaa jo varhaisperkauksessa, jolloin taimikonhoitovaiheessa on suht tasainen puusto ja mahdolliset paksuoksaiset taimet eivät varsinaisia susipuita ole. Tärkeintä olisi tietysti se, että suoria puita olisi mistä valita.

    jees h-valta 1.11.2016, 18:58

    Vai on niitä ”epämääräisiäkin” puita?
    Minulle kaikki ostoon kelpaavat puut ovat kyllä vain puita ja niitä kasvatellaan aivan tarpeen mukaan joko sekana tai vyöhykkeittäin maaperän mukaan. Saattaa olla samalla alalla puhdasta männikköä ja taas jossain rehevämmässä sekana koivua ja kuusta. Ei minulla tarvitse eikä pidäkkään olla monometsää koska se on tuhoepämääräinen riski ja minä kasvatan vain talousmetsää.

    Jätkä 1.11.2016, 20:33

    Vai on niitä ”epämääräisiäkin” puita?
    Minulle kaikki ostoon kelpaavat puut ovat kyllä vain puita ja niitä kasvatellaan aivan tarpeen mukaan joko sekana tai vyöhykkeittäin maaperän mukaan. Saattaa olla samalla alalla puhdasta männikköä ja taas jossain rehevämmässä sekana koivua ja kuusta. Ei minulla tarvitse eikä pidäkkään olla monometsää koska se on tuhoepämääräinen riski ja minä kasvatan vain talousmetsää.
    Lähetetty: 1 h, 21 min sitten
    Lähettäjä: jees h-valta

    Epämääräisten puiden kasvattelu on vähän niin ja näin.
    Mänty on ehdottomasti aivan eri puulaji kuin jokin pajun sukulainen. Monessakin ketjussa on vakuuteltu, että mäntykuitua ei kannata kasvattaa, eikä varsinkaan kuitupuuksi istuttaa.

    Jos joku maanviljelijä kylvää peltoonsa vehnää, niin toki hän haluaa siitä vehnää puidakin.

    Jeessi nyt vetoaa erilaisiin kasvupohjiinsa ja hyvä niin. Maaperän mukaan voi ja pitääkin rajata kuvioita jopa vain muutaman kymmenen aarin kokoisiksi.

    Nyt on kaikilla konemiehillä omat kuljetusautonsa, eikä enää tarvitse teloja riisua siirtojen ajaksi, joten välttämättä ei leimikonkaan tarvitse olla tuhansia kuutioita.

    harrastelija 2.11.2016, 04:27

    Puun kasvatus riippuu myös siitä, että onko kyseessä massatuotantoon pyrkiminen vai toimiiko metsässään ”harrastelijana”.
    Tapion ohjeet ja aika paljon seuraamani UPM toimivat juuri puun kasvatuksessa massatuotantoon pyrkimiseen.
    Kokonaisuuden kannalta se on tietysti oikein.

    Omat silmäni sairastavat kyllä, kun hyvät rankapuut lyödään maahan liian aikaisin. Mäntykin ei kasvata liikaa oksia tiheässä taimikossa.
    Jo ennen ensiharvennusta saa omatoiminen mo rankapuuta, jonka k-kuutioarvo on tukkipuun luokkaa.

    Työtähän siinä on jonniin verran, mutta samalla harrastajalle kovin mieluista hyötyliikuntaa. Kuviolta saa tuottoakin useammin kuin pari kertaa kiertoajalla.

    Gla 2.11.2016, 04:55

    Minusta on väärin sanoa, että etukasvuisen männyn poisto taimikonhoidossa on oikein tai väärin. Samoin on täysin väärin sanoa, ettei kuitupuita pitäisi kasvattaa. Meistä jokainen ensiharvennuksen tekijä kasvattaa runsaasti kuitupuita ja halvasta kantohinnasta huolimatta niillä on oma tärkeä roolinsa. Eikä taloudellinenkaan merkitys kiertoajan kokonaisuudesta puhuttaessa ole mitätön. Aika paikkaa tehokkaasti kantohintaa varsinkin isommilla koroilla laskettaessa. Kuten toisessa keskustelussa totesin, minulla ainakaan ei ole tiedossa keinoa kompensoida kuitupuun osuutta kannattavuudesta puhuttaessa. Jos jollain, jonka mielestä kuitupuuta ei kannata kasvattaa tällainen tieto on, mielelläni sen kuulisin.

    On selvää, että jos jokin runko on päässyt pahasti etukasvuiseksi ja lähelä on hyviä runkoja, etukasvuinen kannattaa poistaa. Mutta jos vieressä olevat rungot ei ole pahasti etukasvuisia tai muusta syystä ympärillä on tilaa, voi ihan hyvin poistaa tämän vasta ensiharvennuksessa. Sama pätee lehtipuusekoitukseen, jota pitäisi mahdollisuuksien mukaan suosia monimuotoisuudenkin takia. Suoraviivaiset ohjeet etukasvuisten puiden poistamisesta ei minusta toimi kovin hyvin ja varsinkin väite 6-10 rungon kasvutilan varastamisesta voi olla pahasti liioiteltua.

    Puuki 2.11.2016, 05:38

    Tilanteen mukaan niitä etukasvuisia tietysti pitäisi poistaa.
    Paras tilanne on jos on mahdollista rankapuuksi harventaa jo ennen ensiharvennuskokoa.

    Joillakin metsureillakin on tapana jättää esim. pitkä hieskoivu keskelle mäntyryhmää. Jos sitä koivua ei poisteta ennen ensiharvennusta, niin eihän niistä männyistä yleensä kunnon tukkipuita enää tule, tai ainakin kasvu hidastuu liiaksi.

    pikkutukki 2.11.2016, 06:20

    Kasvun arvosta puhuttaessa matemaattisesti , laskisin hoidetussa taimikossa enskaan asti noin neljäsosalle tukin mukaan , niistähän tulee tukkia . Hoitamattomassa kaikkien odotusarvo siinä vaiheessa piiiitkästi alle kuidun !

    hikoileva torso 2.11.2016, 18:42

    Jätkän viimeisin viesti on naseva yhteenveto.
    Huinolaatuiset on syytä poistaa jokaisella kierroksella jos suinkin tiheys riittää. Glan näkemys huonolaatuisen poistamisesta vasta ensiharvennuksessa on teoriassa oikea, mutta käytännössä se vaatisi yksin puin leimauksen ennen hakkuuta.

    kuusessa ollaan 2.11.2016, 19:24

    Jos susipuita on pari hehtaarilla-tyylisesti, eivätkä haittaa merkittävästi muiden puiden kasvua, jätän kasvamaan. Ovat tulevaisuuden järeitä jättöpuita.

    Omilla tiluksilla kokemusta susipuiden jättämisestä hakamaalle syntyneeseen männyntaimikkoon. Vielä 60-luvulla avoimeen lammashakaan syntyi laidunnuksen lopetuksen jälkeen männikkö, jossa oli lampaiden jäljiltä jääneitä terveitä susipuita. Susipuut poistettiin 80-luvun puolivälissä, ensiharvennusvaiheessa. Silloin varsinainen taimikko niin pientä, että vain ajourilta kaadettiin muita kuin näitä susipuita, joista tuli neljäkin kaksmetristä rankaa. Ne olivat saaneen lannoituksen lampaiden ja lehmien avustuksella, kasvoivat todella hurjasti.

    Ensiharvennus tehtiin sitten valmiin ajouraverkon kattaneelle kuviolle 90-luvun puolivälissä ja nyt alkaa olla varsinainen väljennys edessä. Puuston laatu melko hyvä ja rungoista tulee jo kolmekin lyhyempää tukkia…mutta susipuiden paikat näkyvät edelleen kuviolla. Lisäksi susipuiden jättämien aukkojen reunapuiden oksat toispuoleisia, mikä aiheutti kahtena talvena isot lumituhot ja aukot suurenivat entisestään. Lopputulos on melko aukkoinen, tosin kokonaispuumäärä on hyvää luokkaa.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 25)
1 2 3