Keskustelut Harrastukset Lähes päivittäin uusia biohankkeita….

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)
  • Lähes päivittäin uusia biohankkeita….

    Vaikutus metsätaloutemme kehitykseen?
    Itse oletan että alkaa mennä aika mukavaan suuntaan. Kotimaan lankkutavaran tarve ei ole enää ongelma koska saamme antaa tukit kohta samalla hintamössöllä (kuitu hiukan nousee ja tukki jatkaa laskuaan) ja kokorunkohinnoitteluahan jo suositellaankin nopeasti laajennettavaksi. Kaikki tähtää vain bioalttarille. Ostajaahan enenevissä määrin alkaa kiinnostaa vain massa ja sen jatkojalostus.
    Mänty vain pitäisi saada varjeltua hirviltä tehokkaaseen massan kasvuun. Laadun muuten niin väliä. Kuusikin siinä sivussa selluksi ja lehtisellu nielee kotimaan lehtipuuston. Tuontiakaan ei paljon tarvita. Sekin tosin hirvien armoilla myös.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Demokratia on siitä jännä systeemi, että niistä asioista, joita monet kannattavat, voi tulla myöhemmin normi tai suositus. Kuten vaikka alhaisemmasta hirvikannasta.

    suorittava porras suorittava porras

    ..jep jep…

    otteita väitöskirjan(/Osmo Mattila) tueksi tehdystä
    kyselytutkimuksesta :

    Lähes 600:lle metsänomistajalle tehdyn kyselyn mukaan metsätulot ovat tärkein tavoite maaseudulla asuville , vähän kouluteuille sekä miespuolisille metsänomistajille .Akateemisesti koulutetut ja naiset sekä yli 20 000 hengen taajamissa asuvat eivät pidä metsätuloja metsänomistuksensa päätavoitteena . Näille metsämaiseman vaaliminen ja suojelu oli ylvoimaisesti yleisin metsätaloudelle asetettu tavoite .

    —–

    Tätä taustaa vasten demokratia voi toimia täysin talouden lainalasuuksista poiketen . Monimuotoinen metsämaisema ja runsaat riistakannat voivatkin olla yllättäen enemmistön kannattama vaihtoeho . Näihin kuvioihin hirvikin sopii mainiosti ja jopa nykyistä runsaslukuisempana .

    jees h-valta

    Enpä kyseistä tutkimusta tiedä mutta oletan ettei tuo porukka kuitenkaan ole enemmistönä metsänomistajaköörissä siellä keupungeissa. Ja demokratiaan tietty kuuluu myös enemmistökannan painavuus. Ja vaikka se monimuotoisuus onkin päätavoite ei ainakaan runsas hirvikanta tue sitä ollenkaan. Monimuotoisuutta on uhrattu jo liikaakin ahneille metsästäjille.

    Visakallo Visakallo

    Tämän palstan innokkaimmille hirvenkasvattajille ei ole tainnut vielä oikein valjeta tapahtunut metsäpolitiikan suunnan muutos.
    Hallitus on käynnistänyt metsätilojen sukupolvenvaihdoksia ja tilakoon suurentamista koskevan verouudistuksen, jolla tähdätään nykyistä huomattavasti ammattimaisempaan puuntuotantoon Suomessa.
    Tämä taas johtuu siitä, että tuleva puuntarve sitä vaatii.
    Tässä kuviossa hirvenkasvatus joutuu sopeutumaan uusiin olosuhteisiin.
    Puuntuotantoa harjoittaville tullaan takaamaan järkevät puuntuotanto-olosuhteet.
    Hirvivahingot joudutaan nykykäytännöstä poiketen korvaamaan täysimääräisinä myös odotusarvo huomioiden.
    Tämä taas johtaa siihen, että nykyinen hirvimäärä pudotetaan nykyistä huomattavasti pienemmäksi.
    Näin sitä mennään kun talouselämä sanelee ehdot.
    Siinä ei paljon mielipiteitä kysellä metsästäjiltä eikä kyllä metsänomistajiltakaan.

    Metsuri motokuski

    Empä usko että hirvikannalle käy puuntakusen esittämällä tavalla. Nykyinen hirvikanta on yleisesti hyväksytty linjaus ja varmaan metsänkäsittelyn suurimmat lobbarit metsäyhtiötkin ovat tämän hyväksyneen. Sen ainakin osoittaa ne lukuisat edustusjahdit joita ne nyt järjestävät maillaan, Vieraita juoksee ympäri maailmaa ja ”ruuti on kuivaa”.

    mehänpoika

    Nimimerkki Puun takaa voi olla väärässä hallituksen metsätilojen suurentamiseen tähtäävissä pyrkimyksissä. Voi nimittäin olla, että ko. toimenpiteellä taataan nykykäytännön jatkuminen myös tulevaisuudessa. MMM vie ja hallitus vikisee.

    Tilakoon kasvattamisella pyritään ehkä siihen, että esim. osakeyhtiömuotoiset metsätilat rajataan kokonaan korvauskäytännön ulkopuolelle, kuten yhteismetsät jo nykyään. Vähempien suurien tilojen kanssa on helpompi tehdä sopimuksia ammattimaisten hirvestysjahtien sallimisesta metsissä. Heille valituille tulisi korvauksia haitoista mutta pikkutilat, jotka eivät hyväksy järjestelmää, saisivat nuolla näppejään.

    Onneksi valtion varat ovat vähissä, joten rahaa ei ole paljoa jaossa. Nämä voivat sisältyä hallituksen kärkihankkeisiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Aika moni kaupungissa asuva on metsänomistaja, jos heitä on tosiaan 700 tuhatta henkilöä kuten toisaalla arveltiin. Mutta ehkä etämetsänomistajat eivät tajua hirven merkitystä omaisuudelleen ja siksi heille on aivan sama metsästetäänkö niitä ja kuinka paljon.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen (lisäksi pisteenä iin päällä aivoton myyräkannansäätelyjärjestemän manipulointi) vaikutus tehokkaaseen (johon tulee pyrkiä ja joka on helposti saavutettavissa) ja ennenkaikkea ekologisesti kestävään puuntuotantoon on vähintään 100 miljoonaa kiintokuutiometriä.

    Sorkkaeläinlaidunnuksen hinta on vähintään kaksinkertainen nykyiseen metsäsektorin tuottoon verrattuna.

    Tärkein biohanke on poistaa sorkkaeläimet (hirvi, poro, metsäkauris, valkohäntäpeura) tämän maan kamaralta (puuntuotantoalueelta). Ainoa meikäläisiin metsiin kuuluva sorkkaeläinlaji on täältä aikoinaan sukupuuttoon tapettu metsäpeura, joka ei aiheuta haittaa puuntuotannolle.

    Niko

    Anton laskeskelee (virhemarginaali 6% suuntaansa):

    ”Sorkkaeläinlaidunnuksen hinta on vähintään kaksinkertainen nykyiseen metsäsektorin tuottoon verrattuna.”

    Saattaa tarkoittaa BKT:ta, jonka kokonaispotti on n. 180 miljardia. Siitä 5% metsäklusteria (9 miljardia). Sorkakeläinlaidunnuksen hinta siis Antonin laskelmien mukaan 18 miljardia.

    Viennin osuus metsäklusterilla on n. 10 miljardia. Joten samassa linjassa ollaan, sorkkaeläinlaidunnus maksaa n. 20 miljardia.

    Siis vuositasolla.

    Kannattaisikohan tässä vaiheessa tarkentaa vähän laskelmia, ennen kuin heittelee mitä tahansa tuubaa. Selvittää vaikka ensiksi mitä miljardi tarkoittaa, siinäkin saattaa olla näköjään tekemistä ihan pidemmäksi aikaa.

    ylimääräinen ”joka” pois

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Korholan palstalaisten tapaamisessa (2013) sahalan kartanon parooni velijussijalkanen (joka hallitsee todistettavasti numerot riittävällä tarkkuudella) sanoi, että hänen metodeillaan (kertoi harjoittavansa metsätalouttaan vasemmalla kädellä) tässä maassa pystyttäisiin tuottamaan puuta helposti 180 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.
    Seurauksena olisi ennennäkemätön vauraus.

    Minun metodeillani päästäisiin helposti reilusti yli 200 miljoonan kiintokuutiometrin.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 37)