Keskustelut Metsänhoito Lepän kasvatus

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 63)
  • Lepän kasvatus

    ”Metsänvartija” sivusi lepän kasvatusta ketjussa ”Metsän ravinnetalous” Olen samaa mieltä hänen kanssaan. Tarvittaisiin neuvoja lepän viljelyyn.

  • Aukusti

    Olen jo pidemmän aikaa pohtinut lepän kasvattamista enrgiapuuksi ja parantamaan metsämaan viljavuutta.

    Aukusti

    Mutta ohjeita lepän kasvatukseen en ole löytänyt, enkä itsekään ole sitä kokeillut, muuten kuin muutaman tervalepän taimen istuttamista rantamaille. Tervaleppä ei kuulu tälle alueelle ja ovatkin kasvaneet pensasmaiseksi.Toisessa paikassa jänikset söivät taimet, toisessa taasen ovat säilyneet. Harmaaleppää eivät eläimet ole syöneet.

    Kysymykseen tulisi siis harmaaleppä, joka kasvaa täällä pohjoisessa hyvin, siellä missä sitä luontaisesti on olemassa.Tiedän, että sen siemen on tuleentunutta syystalvesta ja ilmeisesti varisee lumelle talvella.

    Milloin ja miten siemenet tulisi kerätä, karistaa ja käsitellä? Kun siemen varisee lumelle, niin vaatiiko kerätty siemen kylmäkäsittelyn ja jos niin kuinka pitkän? Sienen kastuu lumen sulattua, joten pitääkö siemen sekoittaa kosteaan hiekkaan ja säilyttää kylmässä? Näin matkittaisiin siemenen saamaa käsittelyä luonnossa.

    Onko asiaa tutkittu ja jos on niin saisiko tietoja esimerkiksi Metsälehteen artikkelin muodossa?

    metsänvartija

    Leppä kyllä uudistuu luontaisesti helposti jos vain lepikoita on lähellä. Tarvitaan vain äestys ja lopputulos on taattu. Lepän lenninsiivet ovat pienet, joten ne ei leviä pitkälle tuulen mukana.

    Lepän siemennorkot kerätään marraskuussa ja ne aukeavat helposti lämpimässä. Säkkejä, joissa ne säilytetään kannattaa piestä kepillä jolloin siemenet irtautuvat erilleen.

    Niistä voi kasvattaa taimia tai sitten kylvää suoraan äestys jälkeen.

    Itse olen uudistanut aukkoja lepälle helposti ja halvasti. Metsäkeskus tietenkin on puuttunut asiaan, mutta lepikkona pysyy 30-vuotiaaksi.

    Aukusti

    Siinähän sitä ensiapua kysymyksiini jo tulikin. Kiitoksia paljon!

    metsänvartija

    Tutkittua tietoa:

    L.Miettinen. 1932 Tutkimuksia harmaalepikon kasvusta.

    Saatavuus voi olla huono.

    Kalela. 1936: Tutkimuksia Itä-Suomen kuusi-harmaaleppä-sekametsiköiden kehityksestä.

    Löytyygooglella, helda, helsingin yliopisto.

    metsänvartija

    Paras systeemi voisi olla 500 kuusen kasvattaminen lepikon seassa. Kuusille tehdään vain jatkettua reikäperkausta.

    Lepikon päätehakkuussa kuuset jätetään lihomaan hyvälle kasvualustalle.

    1960-luvun mera-projektien lopputuloksena on hoitovastuualueellani runsasti lepikon alle istutettuja kuusikoita. Lepikon poiston jälkeen kasvut ovat erinomaiset. 90-luvun laman aikana lepistä tehtiin leppähalkoja ja kauppa kävi. Ainut ongelma oli puunkorjuu. Kuusikot olivat sen verran tiheitä että rankoja/1metrin pöllejä joutui kantamaan kymmeniä metriä.

    Uudistualoille tulee usein luontaisestikin nuo 500 kuusta, ja ylikin. Jos ei tule, niin istutus.

    Kysyin tälläisen kasvatusketjun mahdollisuutta metsäkeskukselta, ja vastaus oli kielteinen.

    En ole sen jälkeen soitellut ko. insanssiin.

    Leppäklapin hinta polttopuuyrittäjällä tuore; 44 i-m3 ja kuiva 50 i-m3
    Keskiarvona 117 ecua kiinto. Jos hehtaarilta lähtisi 150m3 se on 17550 ecua ha. Polttopuu on talven työllistäjä. Leppä kuivuu lisäksi hyvin, joten syksyllä saa panna jo myyntiin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kiitos tästä aloituksesta! Tässä taasen esimerkki siitä että ns. vähäarvoisella sivupuulajillakin voi tehdä tiliä. Lisäksi lepällä on pari kiistatonta etua: hirvi ei siihen ole mieltynyt, ja sillä energiapuukierrolla saa olennaisesti vähennettyä kuusen tyvilahosientä kasvupaikalta. Nämä seikat riittänevät perusteluiksi metsäkeskukselle lepän kasvatuksen.

    jees h-valta

    Juuri tuli tyvilahon tuhoamaa kuusikkoa harvenneltua. Jo kuitukokoinen niin paskalahoa ettei ole kuin kuoret normaalipuun tavaraa. Joku aina joukkoon tervekkin mutta kyllä ainut valopilkku siinä valoisaassa etelä-mäkirinteessä oli että harmaaleppä oli aktiivinen soluttautuja joukkoon. Ja saa kyllä kasvaa siellä joukossa ja kun kuusikko edes jonkinsortin tukkimetsää lähtee päältä pois.

    Jani

    Ja huonompaan asemaan jääneitten havupuiden kannalta leppien karsinta on mielestäni ensiarvoisen tärkeää. Sekä lepän että alla olevien havupuiden kasvuun on karsinnalla melkomoinen vaikutus. Lepät kasvaa karsittuna nopeammin pituutta ja pysyvät ehkä hiukan kapeampana (siis latvustoltaan). Lepät tullu hieman laikuittain niille alueille jossa oli ison metän aikaan leppä/leppiä kasvamassa. Eräs laikku jäi jostain syystä kaheks vuotta karsimatta, jossa alla olevat kuusen taimet oli jo näin lyhyessä ajassa hieman ”riukuuntuneet”.

    Leppien vuosikasvut on ollu pitkälti toistametriä nyt kolmen vuoden ajan. Lepät karsittu hieman puolenvälin yli ja harvenneltu n. metrin taimiväliin. Alla olevat kuusentaimet kasvavat kutakuinkin samaa tahtia kuin ne jotka kasvavat lepättömällä alueella

    Tarkoitus antaa kasvaa vuoden tai pari tuossa tiheydessä ja harventaa sitten tuas vähäsen ja ottaa samalla polttopuita niistä. Ja karsintaa tietysti tiedossa vuosittain 😉

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mihin aikaan vuodesta karsit leppää ja tuleeko niihin kohtiin lahoa? Tiliä voisi ehkä vielä parantaa jättämällä parhaat leppäyksilöt lihomaan puusepälle kelpaaviin mittoihin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 63)