Satunpa asumaan tontilla, joka sijaitsi saksalaisten puolustuslinjalla. Sitä tulittivat suomalaiset kranaateilla ja tykistöllä senverran, että puissa on sirpaleita. Sahapuiksi viedyissä ei ollut metallia, mutta haloiksi myöhemmin tehdyssä järeässä männyssä oli sahauskohalla yksi sirpale, joka viilautti ketjun ennenkuin pääsi sahaamaan uudelleen. Naapurin sahapuissa oli ollut muutamia haloiksi joutuneita.
Uskoisin että ne kaksi leppää riittää haavikon (5500kpl) reunassa joka rajoittuu juuri kyseiseen nousevaan kuusirinteeseen. Voit Leevi olla varma ettei ne kuuset näe enää montaa vuotta (paskalahoja osa) mutta lepät jää ja ne muutama sata lepän tainta jotka siellä kuusten alla sinnittelee vähällä valolla. Varoin niitä nytkin tarkkaan. En piperryksen vaan lehtipuun kunnioituksen ja järkevän uudispuun kasvatukseksi.
Eihän se kaikki metalli välttämättä aina metsästä asti tule. Tehtaillakin irtoilee ja putoilee taikka remonteissa unohtuu kaikennäköistä metallitavaraa, mikä sitten päätyy sinne minne ei pitäisi. Itsekkin on aikoinaan hiomakoneen kuskina tullut ajettua levyn pintaan puristimessa painunut jakoavain hiomakoneen läpi. Oli kieltämättä aika totinen olo kun tulta ja kipinöitä suihkuaa joka raosta. Lopuksi sitten räjähti vielä pölyasema katolla. Huoltomiehen onneksi nimikirjaimet hävisivät avaimesta, muuten olisi todennäköisesti ollut työpaikka katkolla.
Pahoittelut että sotkin tämän keskusteluketjun tarkertumalla karkoitenauhan materiaaliin…
Moderointi vois siirtää pari viimeistä sivua vaikka jonkun toisen otsikon alle ja tässä jos jatkuisi mielenkiintoinen keskustelu lepän kasvatuksesta kun aihe nyt karkasi ihan jonnekin muualle…
Tylsyy se selluhakunkin terä metallista.
Metallin paljastimet sijoitetaan ennen hakkua hihnan alle. Metallinpaljastin viritetään niin että sen on huomattava hihnalla kulkevan puukasan päällä olevaan puuhun kiinnitetty 60 mm rautanaula.
Kranaattipuut ja hakamaiden piikkilankapuut ovat ne pahimmat metallin suhteen.
Oma lukunsa ovat sitten kivensirut, niitä ei paljasta mikään etukäteen. 40-luvulla kun räjähdysaineita oli sodan jäljeltä yllin kyllin, tehtiin oikein Tapionkin toimesta metsäojitusta räjäyttämällä.
Kuinka pitkä on se leppä jonka ympäri ei kädet yllä? Olisiko tämä tilavuudeltaan Suomen suurin tunnettu harmaaleppä?
Tuossa lähipuistossa katselin puronvarren kasvurytmejä. Ei ihan verrannollinen kasvupaikka kaikilla, eikä varmaan aivan sama ikäkään, mutta suuntaa antava. Ylempänä rinteessä suurimpina hallitsevat männyt ja raudukset, niiden seurana tammi. Puron varressa isoimpana kasvavat haapa ja raudus sekä harmaaleppä ihan kannoilla. Pienimpiä ovat raita, vaahtera ja tuomi.
A.J. en kyllä yhtään katsonut sitä pituutta sillä silmällä mutta kokoisekseen se hämmästytti kun se oli vieläkin niin elinvoimaisen näköinen. Ei yhtään vielä ränstynyt. Alarungosta oli muutama sivuverso lähtenyt ylös. Toisia pienempiä kaadellessa vain yhdessä oli musta ydinpuu. Nekin tukkikokoa mutta mutkaisia kun valoaukkoja haeskelleet. Ilmeisesti erittäin suotuisa kasvupaikka.
Tuntuvat viihtyvän erittäin hyvin.
Leppä on muutenkin kovasti ”erilainen nuori” kuin pelkästään tuossa typen tuotossa.
Kaadoin tässä toissa kesänä laskuojan pohjalla kasvaneen 7 metriä pitkän harmaalepän roikaleen. Oja oli perattu 4 vuotta aiemmin. Leppä kasvoi keskellä ojaa olevassa pienessä ”hiekkasärkässä”, joka kyllä oli taatusti ollut suurimman osan kesästä aina veden alla.
Kyllähän lepän kasvu hurjaa on, mutta tämä oli kyllä jonkinlainen erikoisuus. Tuli jopa mieleen että jätänkö kasvamaan ja katson kuin suuri siitä tulee. Oli kuitenkin rajaoja ja naapurilla pelto siinä, niin olisihan se ollut pakko kuitenkin kaataa kesken ”tutkimuksen”.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.