Keskustelut Metsänhoito Lesket tuhoavat metsänkasvatuksen

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)
  • Lesket tuhoavat metsänkasvatuksen

    Niin kauan kuin muistan niin miehet ovat pitäneet huolta tulevaisuuden maista ja niiden rakenteesta. Nainen on kasvattanut lapset ja siirtänyt sen oman tiedon myös lapsilleen.

    Tämä kierto on ollut ja mukaillut ihmiselämän normaalia kieroa, eli ihmisen kiertoa. Kuvitelma n. 25 vuoden kierrosta.

    Minun kohdalla se ei toimi. Anoppi haluaa pitää kiinni koko hallintaoikeudestaan ja nyt 82 vuotiaana päättää miehensä metsistä.
    Lapset ostavat käytettyjä polkypyöriä ja miettivät miksei joku ymmärrä antaa elämän jatkua

  • jees h-valta

    Valitettavasti S.J. se enemmistö päättää tuossakin yhtymässä.
    Se on sitä demokratiaa. Siihen pitää vain sopeutua ja syödä kiltisti ”lootansa”. Hienoahan se jos joku sisaruksista haluaa kunnioittaa kotiaan. Onko tuo sitten museointia se on makuasia.
    Minulla tuppaa aivan päinvastaisia kokemuksia.
    Kukin taaplaa mieltymyksiensä viemänä ja joku aina jää metsän reunaan ruikuttamaan.

    LMP LMP

    Kaikissa polvissa riittää kummajaisia. Tässä taannoin seurasin riittävän kaukaa sivusta erään suvun toimia.

    Vaihe 1: vanha isäntä ei halunnut myydä puuta, koska kaikki menee kuitenkin veroihin. Siksi oli myös aikoinaan valittu myyntiverotus pinta-alaveron sijasta.

    Vaihe 2: isännän kuoltua perikunta teki isot pystykaupat ja osti myös istutustyön mhy:ltä. Sen jälkeen kukaan ei tehnyt mitään, koska kaikki kuitenkin maksaa.

    Vaihe 3: perikunta muutettiin yhtymäksi. Sinänsä fiksua, mutta edelleenkään kukaan ei tehnyt mitään. Sivumennen sanoen myöskään mhy ei sen istutuksen (v. 1999) jälkeen ole kuulemma kertaakaan ottanut yhteyttä.

    Vaihe 4: yhtymää oltiin jakamassa pinta-alaosuuksiksi osakkaille. Kaksi heistä oli sitä mieltä, ettei jakoa pysty tekemään oikeudenmukaisesti, koska kaikki kuitenkin haluavat sen 10-20 aarin suikaleen, jonka läpi kulkee puro! (Onneksi osa sentään hoksasi, että purosta nauttimiseen voi toki käyttää jokamiehenoikeutta, mutta hakkuuoikeutta kymppipykäläkohteelle ei ole…)

    6 m3 6 m3

    Jos metsää omistaa yhtymänä niin yhteisomistuslaki ei tunne enemmistö päätöksiä. Kaikkien päätösten on oltava yksimielisiä.

    Ja jokaisella metsää omistavalla on oma oikeutensa tehdä päätökset omistuksestaan.
    ”Saavan” osapuolen tulee kunnioittaa tuota päätöstä.

    Tuo Tanelin mainitsema ”hallintaoikeus ja sen pidättäminen” on pahimpia kirouksia mitä metsä omaisuuden siirrossa voi tehdä.
    Onneksi sitä ei enää ainakaan täälläpäin toitoteta veroseuraamusten keventäjänä suunnitelmallisessa sukupolven vaihdoksessa.

    putte

    En ymmärrä lainkaan Suden jäljen ongelmaa. Hallintaoikeutta on kolmea lajia:

    Jos SJ tarkoittaa perintökaaren 3.luvun 1a§ mukaista lesken hallintaoikeutta, niin sehän päättyy kun perilliset tekevät jakovaatimuksen. Avaimet ovat kokonaan perillisten käsissä, eikä siinä tarvitse leskeä syyllistää lainkaan. Ei muuta kuin jakovaatimus leskelle niin hallinta päättyy samalla hetkellä.

    Jos SJ tarkoittaa, että perittävä on testamentilla määrännyt leskelle hallintaoikeuden, niin so what? Testamenttejahan tehdään juuri sen vuoksi, että halutaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä. Sanoisin, että kohtalaisen röyhkeää mennä tallustelemaan perittävän viimeisen tahdon päälle. Jos perittävä on testamentilla hallintaoikeuden leskelle määrännyt, niin mikä oikeuttaa perillisen kiukuttelemaan sitä tahdonilmaisua vastaan? Olisiko peiliin katsomisen paikka!

    hemputtaja

    Oisko tuo jotenkin parempi tilanne, jos muori luopuisi. Haiskahtaa jo lähtöön perinteisen ”sopuisalta” perikunnalta oli muori hengissä eli ei.

    Perinnönjakokin tehtäisiin ehkä moottorisahalla. Sillä saa kaappikellonkin kahteen tai useampaan tasaosaan ihan nätisti.

    6 m3 6 m3

    Mitenkäs putte on seuraava teoreettinen tapaus:

    Jos leski on saanut testamentilla hallintaoikeuden siihen vainajalta jääneeseen puolikkaaseen, niin mites käy kun omaisuus jaetaan, seuraako hallintaoikeus vainajalta jääneeseen perillisille kuuluvaan puolikkaaseen.

    Lahjoitus tapauksessa jakaminen ei poista tuota hallintaoikeutta mikäli lahjoittaja (elossa oleva) ei siitä halua luopua.

    Tarkoitan tapausta jossa hallintaoikeus on pidätetty eliniäksi.

    putte

    6m3:
    >>Jos leski on saanut testamentilla hallintaoikeuden siihen vainajalta jääneeseen puolikkaaseen…<<

    Vainajalta jää vainajan koko jäämistö, ei puolikasta.
    Vainajan jäämistö perityy lapsille lapsille kokonaan, ellei perittävä testamentilla muuta määrää, mutta tätä pakkaa sekoittaa kaksi asiaa:

    Ennen perinnönjakoa on tehtävä ositus, mikäli perittävä eli aviossa. Jos perittävä oli varakkaampi, hänen pesästä luovutetaan tasinkoa leskelle. Perilliset päättävät mitä omaisuutta he luovuttavat leskelle tasinkona. Jos leski onkin varakkaampi, mitään tasinkoa ei luovuteta.

    Toinen pakan sekoittaja liittyy perittävän oikeuteen tehdä testamentti. Sitä rajoittaa lasten lakiosaoikeus. Lapsilla on oikeus saada puolet perintöosastaan heti hallintaansa, mutta vain mikäli he sitä vaativat. Tämän osan ylimenevästä jäämistöstä voi täysin vapaasti määrätä testamentilla.

    6 m3 6 m3

    Huomaan muotoilleeni kysymyksen putelle hieman väärin, mutta vastaus oli tyhjentävä.

    Reilu vuosi sitten tuli hyvä TV-ohjelma perinnönjaosta.
    Paras neuvo siinä oli että perunkirjoituksessa ja perinnönjaossa ne vävyt ja miniät ajetaan Shellin baariin kahville.
    Kun nuo instanssit eivät ole paikalla omine mielipiteineen, sopu asioistakin löytyy helpommin.

    Mosku

    Van voe riethan nahkat senthään. Tuommosen vävyvväekylän mie jätän näppijjään nuolemmaan. Moani minä annan tyären kläpeille, tyärelle jätän hallintaoekeuven. Sevverta oon kattonu ku vävyllä o hyvä toemi maalikyläsä ja tallissa mersut, kelekat ja mönkijät jotta soapi tulle toemeen omillaan ku Iso-Pekka.
    Pejalle annan metät ja tyären tyärelle tämän talon ja kartanon. Ite asun täsä kartanolla ja hoejan metät niinkauvan ko tuppi heiluu.
    Semmoset paperit tien. Pankisa oli semmonen kläppi joka neuvo assiessa. Minä sitä uskon.
    Rahala kuittoan ne mitä mitä erova ommaisuuven arvosa heittää.
    Tyär ja se miäs o elämäsä muulla tehny, kesälä on käöneet ja ja vävy on jakamisesta puhunu, kelekala on talavela taemikot lahmonu puita laskiessaan. Polttopuita ei oo ruvennu tekemmään.
    Kläpi o ukin ja ämmin luona ollessaan näöttäny tapasa ja kiinnostuksesa, niille minä tämän jätän.
    Hallinta oekeuven jätän tyärelle sen takija jotta kläpit soavat opiskelut loppuun ja kun perettä perustavat nii o sitten jottain ommoakin eikä voan tuulen huuhtoma takapuoli.

Esillä 9 vastausta, 11 - 19 (kaikkiaan 19)