Keskustelut Metsänomistus Lopullinen finaaliottelu MHY:n tarpeellisuudesta!

  • Tämä aihe sisältää 71 vastausta, 27 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 71)
  • Lopullinen finaaliottelu MHY:n tarpeellisuudesta!

    Taneli on sitä mieltä että MHY on Suomen metsätalouden selkäranka.

    Metsänhoitomaksun voisi panna seteliperiaatteelle, että sillä rahalla voi hankkia palveluja jostain muualtakin.
    Voisi kai sen poistaakkin, vähenisi ainakin pyrokratia.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    https://www.mhy.fi/blogi/mita-mhyn-puukauppapalvelut-antaa-metsanomistajalle?

    Mhy:n tulee tarjota palveluja kaikille asiakkailleen, myös niille, jotka ovat kiinnostuneita hiilensidontamarkkinoista, jatkuvasta kasvatuksesta ja luonnonsuojelusta.

    Sulli

    Mikä estää takomasta taimet muokkaamattomaan maahan? Tai vaikka jättää luonnon hoidettavaksi, nykyään kun myös hieskoivu kelpaa kasvatettavaksi puulajiksi. Lukijoiden kuvista voi tutustua erääseen kohteeseen.

    Panu Panu

    Mikään ei estä, kannattaa kokeilla. Taimien hengissäselviämisen ja kasvuunlähdön kannalta nopea alku olisi toivottavaa etteivät jää heinikon ja vesakon alle. Muokkaus auttaa siinä.

    Luontokin hoitaa jollain tavalla jollain aikavälillä, kannattaa kokeilla sitäkin.

    Nostokoukku

    Puuntuotantoalueille on tarkoituksenmukaista kasvattaa puita tehokkaasti. Jos saisin valita taimien istuttamisen muokkaamattomaan maahan tai hyvän muokkauksen, niin valitsisin muokkauksen ja jättäisin taimet ostamatta. Hyvin muokattuun maahan luonto hoitaa kyllä kaikenlaista taimiainesta nopeasti, muokkaamattomaan maahan taotut taimet tahtovat nuukahtaa ja luonnollakin on useimmiten vaikeuksia saada riittävän tasaista taimistoa aikaiseksi. Muokkaamatta jättäminen on vähän kuin talon kivijalkaa muurattaessa joka toinen betoniharkko korvattaisiin heinäpaalilla.

    Metät kunnossa!

    Täysin samaa mieltä. Minäkin jätin aikanaan aukon muokkaamatta ja se oli ensimmäinen ja samalla viimeinen kerta. Myöhemmin paikkaushommissa ei tahdo laikutus eikä mätästyskään riittää, koska metrinen heinä estää valon taimelle – useampi heinäys kesässä tarvitaan useana vuonna. Kustannus muokkaukseen varmasti tupla tai tripla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kaikki avohakatut alat ja siemenpuustot kannattaa muokata, ellei ole niin karu kasvupaikka että jo metsäkoneilla ajelu on rikkonut kunttaa tarpeeksi.

    Metsänhoidon suositukset; Tapio Maastotaulukot. Meille kellä suositukset eivät tule selkäytimestä. Sivu 18: ”Hieskoivu on kasvatuskelpoinen puulaji turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiivillä savi- ja hiesuvaltaisilla mailla”.

    Metsuri motokuski

    Tuo oli hyvä huomio. Uudistamiskelpoiseksi puulajiksi hieskoivua ei kelputeta kuin em maapohjilla.

    Nostokoukku

    Mitenkäs se oli hirvivahinko arvioissa? Kelpuutetaanko siellä kuivilla ja kuivahkoilla kankailla hies kasvatettavaksi puulajiksi. Ei ainakaan pitäisi, jos kerran on vastoin metsänhoitosuosituksia.

    jees h-valta

    Nostokoukku oikeassa, kyllä se muokkaus on itseasiassa tärkeämpi kuin taimetus. Niihin muokattuihin kohtiin tulee aina luontaisia taimia useita vaikka ei istuttaisi lainkaan. Ainakin Satakunnassa näin on varmasti.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Nostokoukku: ”Mitenkäs se oli hirvivahinko arvioissa? Kelpuutetaanko siellä kuivilla ja kuivahkoilla kankailla hies kasvatettavaksi puulajiksi. Ei ainakaan pitäisi, jos kerran on vastoin metsänhoitosuosituksia.”

    Jos on kunnon hirvivahinko, niin kyllä sieltä sitten on hieskoivukin syöty kasvatuskelvottomaksi. Vaikka hieskoivu ei toki ole niin mieluinen kuin raudus hirvelle. Koivua hirvi syö halukkaasti kesälläkin, tosin sille kyllä kepaa toki kesällä mäntykin, vaikka virallinen totuus muuta väittääkin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 71)