Keskustelut Harrastukset Luonnontilainen metsä ei houkuttele

  • Tämä aihe sisältää 18 vastausta, 10 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten AvatarKurki toimesta.
Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)
  • Luonnontilainen metsä ei houkuttele

    Metsäuutisten kuva luonnontilaisesta metsästä kertoo karua kieltään.
    Luonnontilainen metsä ei ole houkutteleva suurimmalle osalle ihmisistä.
    Kyselyjen mukaan hyvin hoidetut talousmetsät ovat miellyttävimpiä silmälle, niissä on helppo liikkua, ja niistä on marjoja, sieniä ja eläimiä.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luehan sinähi Puuntakunen se kirja ”Puukansan tarina”.

    6 m3 6 m3

    Jahans. Tuota metsäuutisten kuvaa katsoessa minullekin tuli mieleen tuo tulen uudistava voima.
    Sen jälkeen voitaisi puhua luonnontilaisesta metsästä.

    Puun takaa

    Jahka tässä ehdin, niin otan kuvia suojelualueelta tästä läheltä.
    Katsotaan sitten yhdessä mitä mieltä olette.
    Se metsä on hyvin toisenlaista kuin tuo Linkolan metsä.
    Mitä taas Linkolaan itseensä tulee, ei hänkään ole elänyt niin kuin opettaa.
    Oli aikoinaan naimisissa, ja hänestä tuli kahden tyttären isä.
    Silti hän kannattaa kiinalaista yhden lapsen politiikkaa.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Pentti nuoruuden innossaan poltti pohjaan pari kertaa. Se kai voidaan hyväksyä?
    Hyvin harva elää niin askeettista elämää kuin Linkola. Kannattaa kokeilla. Omat ”askeettiset” vuoteni ovat olleet hyviä aikoja.
    Tälläkin hetkellä on kovasti mielessä tehdä ”linkolat”.

    jees h-valta

    Mistä meinaat leevi ottaa peeseehen virran?
    Ei pelitä ilman sähköä nämä rakkineet. Joten ilmoitathan ainakin meille sinusta huolestuneille tovereille hyvissä ajoin ennen kuin maadut sinne kuusen juurelle vanhaan karhun pesäkoloon.
    Voimme perustaa sinulle sosialistiseen mediaaniin viherpiipertäjien kunniamuistolehdon. Osallistun yhden h-haavan hinnalla perustamiskusteihin.

    Pinsiön vaari

    Metsäthän on melkoista tilkkutäkkiä. Ja muuttuvat koko ajan. Olen keskustellut metsistä monen kanssa ja jokaisella on oma näkemyksensä. Täysin samanlaista jonkun muun kanssa ei taida ollakkaan.

    Ja joskus näkemys voi olla myös tietämättömyyttä asioista. Eräs ”vihreä” ylisti luonnonsuojelualueen metsää että se on luonnontilainen. No aika puskalta se tieltä näytti kun tien laidassa on kymmenkunta metriä tuoretta kankasta. Mutta kun menee sata metriä metsän sisään kuivalle kankaalle huomaa että puut on suorissa riveissä ja määrävälein. Maire myrsky lakaisi alueen sileäksi ja 1962 armeijan pojat istutti sen. Nyt jo kuollut kaverini oli joukossa alikersanttina. Kertoi että heillä oli kova määräys että rivit tulee suoriksi ja välit myös pysyy samana. Yhtiö ehti harventaa alueen ennen kun ”viherpesuna” siirsivät sen luonnonsuojeluun. Jokunen aluskasvoskuusi ja hirvien kalvama lehtipuupuska kuitenkin hämää montaa katsojaa pitämään sitä luonnontilaisena Seuraavan 50 vuoden aikana muuttuu varmasti yhä enemmän luonnonmetsän suuntaan. Kvartaalit metsässä on pitempiä kuin lyhyt muisti.

    Puun takaa

    Pinsiön vaari on oikeassa.
    Hyvin usein luullaan metsiä luonnontilaisiksi, vaikka niillä on talousmetsähistoria.
    Suomen metsiä on hoidettu jo tsaarin ajoista lähtien jokseenkin samoilla opeilla kuin nykyisinkin.
    On toki ollut alueellisia eroja, määrämittahakkuita, tai suoranaista hoitamattomuutta, mutta lähes kaikki Suomen nykymetsät ovat läpikäyneet jonkintasoisia talosmetsään liittyviä hoitotoimenpiteitä.

    Kurki

    Totta että melkein kaikki Suomen metsät on kerran hakattu Etelä-Lappia myöten.
    Sen lisäksi Etelä-ja Keski-Suomen metsiä on kaskettu ainakin 500 vuotta.
    Kainuun asutuksen muistomerkki löytyy Paltamon Kiehimävaaralta ja vuosiluku on 1551, kun ensimmäiset siirtolaiset Savosta tulivat kaskeamaam metsiä Oulujärven rannoille ja erämaahan.
    Kaskeaminen on parantanut huomattavasti metsämaapohjia polttamalla huonosti kasvavaa turvetta pois ja lepikkovaihe on sitten antanut harvinaista typpeä maapohjaan.
    Ikimetsissä metsäpalo tuhoaa typen kuten käy kulotuksessakin ja palon jälkeen typpeä on vain vähän tarjolla uudelle puusukupolvelle.
    Katselen harva se päivä liikkuessani tässä lähellä tien varressa 1950 luvlla hoyryveturin sytyttämää metsäpaloa, kuinka kituliaasti mänty kasvanut sorakankaalla 60 vuodessa. Pituutta on vähän yli 10m.
    Typpi puuttuu.
    Ei tullut lepikko eikä vesakkovaihetta, vaan kauan oli paljaana ja lähimetsän männyt siementivät sitten paloaukon.
    Metsähallitus on täälläpäin myös lannoittanut 1950-ja 60-luvun kulotuksen jälkeen uudistettuja mänyntaimikoitaan huonon kasvun parantamiseksi.

Esillä 8 vastausta, 11 - 18 (kaikkiaan 18)