Keskustelut Luonto Luontokato?

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 51)
  • Luontokato?

    Mitä tarkoittaa luontokato? Valistakaa tällaista yksinkertaista metsäekologia ja metsien ympäristönsuojelun pioneeria, mitä tarkoittaa luontokato? Onko se vaan joku hämyinen korvike sille, kun Suomessa ei voida panikoida metsäkadosta, josta ilmastokokouksessa päätettiin, niin pitäähän meillä olla joku kato, ettei olla muita huonompia.

    Onko luontokadolle mitään kunnollisia määritelmiä? Vai tarkoittaako se vain sitä, että kun ikkunasta ei näy sama näkymä kuin 50 vuotta sitten, niin luonto on kadonnut? Tämähän on se ”luonnonsuojelijoiden” agenda – kaikki pitää pysyä hinnalla millä tahansa muuttumattomana.

  • r.ritva r.ritva

    On se kadonnut kun valtavia moottoritie ja rataväyliä rakennettu.Asfatointia ja betonoituja alueita kaupunkien ja pienempienkin sityjen tiivistämiseksi rakennettu.Jopa merenrantoja.jne..Eikö se lisää juuri luontokatoa.Metsissä ja maalaismaisemassa tasapaino säilyy paremmin.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Tuolta voi opiskella.

    www2.helsinki.fi/fi/tiedekulma

    Visakallo Visakallo

    Kaupungissa voi rakentaa suuria taloja aivan rantaan tai jopa veden päälle, sekä tarpeen mukaan täyttää vesialuetta. Tästä ei aiheudu luontokatoa. Maaseudulla rakennukset on sijoitettava kauas rantaviivasta, eikä ne saa olla liian suuria ja korkeita. Tontien ulkopuolisia rantoja ei saa edes harventaa eikä raivata, ettei vain tule luontokatoa.

    Puuki

    Puistonkin voi tarvittaessa muuttaa rakennusmaaksi , kun ollaan vihreiden omilla alueilla toimimassa kuten H:gissä on tehty.   Metsien ja muiden puustoisten alueiden rakennusmaaksi muutaminen pitää ilm. koettaa korvata sitten  vaatimalla muualle maahan metsien museoinnin laajentamista.

    Harvaan rakennetun keskikokoisen järven (n. 2,5 x 1,5 km) rantaan ei olisi saanut rakentaa pientä  tilasaunaa (ei ollut edes kaava-alueella) kuin min 100 m päähän rannasta vaikka ranta oli peitteinen puustosta.   Haja-asutusalueiden rak. säännökset on luotu ilman isompaa miettimistä mikä olisi järkevää ja mikä ei.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    isaskar keturi

    Erään kirjoituksen, jonka lähteenä lienee Aino Juslen luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja, luontokato on on luonnon monimuotoisuuden, elonkirjon heikentymistä. Se tarkoittaa yksilöiden määrän vähentymistä pahimmillaan sukupuuttoon asti mutta myös lajien geneettisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien köyhtymistä.

    Tämä kaikki on nyt metsätalouden syytä. Ja koska metsät eivät ole Suomessa katoamassa lukuun ottamatta r.ritvan mainitsemaa rakentamista (sähkölinjat, tuulivoimalaitokset, rakennukset, tiet yms.) niin sitten ollaan huolissaan siitä, että luonto katoaa. Olen kyllä samaa mieltä, että tätä tapahtuu, mutta aivan eri syistä kuin metsätaloudesta. Analogia on vähän sama kuin, että ruokahävikki ei ole maanviljelijän vika. Ei turhat kiinalaiset pakkaukset rojun rahtaamiseksi maailman ääristä kaatopaikalle Suomeen dumpattavaksi ole metsätalouden vika.

    Emma Kari tosin aika oivallisesti totesi jossain haastattelussa, että kukaan ei olisi uskonut kuinka paljon on saatu aikaiseksi varsin lyhyessä ajassa ja tämäkin kannattaisi muistaa. Samoin Emma Kari voisi muistella, millaista oli metsätalous 40-50 vuotta sitten ja ilmoita siitä muutoksesta, vaikka työtä vielä olisikin.

    Mielenkiintoinen oli myös aamun Hesarissa Pukkalan vuodatus Suomen metsätalouden kauheudesta ja miten pitäisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Perimmiltään menetelmät eivät ongelmia ratkaise, vaan kaikkien osapuolien vastuullinen toiminta. Pukkalakin voisi pohtia, voiko siihen luottaa, ettei pelkkä jatkuva kasvatus metsätalouden menetelmänä johtaisi taas samaan, johon se johti edellisellä jatkuvan kasvatuksen kaudella? Monimuotoisuus myös kasvatusmenetelmissä lienee tuottaa tiettyä resilienssiä (eiks oo hieno sivistyssana).

    Puuki

    Muutoksia Suomen luonnossa, (Veikko Neuvonen).   Kirjassa on listattu ”ennen niin yleisiä” lajeja mm :  Liito-orava ( Tarvitsee sekametsä , oli joskus harvinainen, elintapojensa vuoksi jää helposti huomaamatta) , Naali (ei ole maailmanlaajuisesti uhanalainen, kettu vallannut niiden reviirejä Suomessa), Varpunen ( pihapiirien muuttuminen, hyönteisravinnon puute pesintäaikaan tod. näk. syy, muissa maissakin uhanlainen),  Kottarainen ( ampuminen ja myrkyttäminen talvehtimisalueilla, laidunnuksen väheneminen Suomessa), Valkoselkätikka ( ei ole enää yhtä uhanalainen kuin ennen, 2000-luvun alusta lähtien pesinnät lisääntyneet),  Naurulokki (kaatopaikkojen sulkeminen), Heinäkurppa , hyvin harvinainen (monia syitä; metsästys, luhtaniittyjen väheneminen -> soidin ja pesäpaikkojen puute , Ei ole ainut laidunnuksen vähenemisen takia vähentynyt ;  monia kasveja, hyönteisiä, sammakoita ja lintuja),  Hämeen vuokko ( hyötyvät maan rikkomisesta metsissä, asutuksen ja teiden rakentamisen lisääntyminen vähentänyt kasvupaikkoja, Salpausselän kuusettuminen on myös uhka) , Tammihiiri (lähes kadonnut , lehtimetsävyöhykkeen laji).

    Lisääntyneet, ennen uhanalaiset mm ; Joutsen, Merikotka (ympäristömyrkkyjen väheneminen ym. suojelu), Maakotka, Sääksi (tekopesät ym), Saimaan norppa (mm. kalastusrajoitukset),  Metsäpeura (siirrot Pohjanmaalle,  / huom. vähentyneet nykyisin Kainuussa petojen takia, edelleen asuu suppealla alueella).

    ”Luontokato” ja sen syyt siis riippuu paljon katsantokannasta, miten asian haluaa nähdä.   Lajien monimuotoisuuteen  vaikuttavat elinympäristöjen muutokset ei  läheskään aina ole (talous)metsän  muutoksista johtuvia.  Eniten vaikuttavia on esim. metsien muuttaminen rakennusmaaksi, hakamaiden ja laitumien väheneminen, Luhtaniittyjen väheneminen, paisterinteiden väheneminen,  kemikaalien käyttö, liika metsästys jne.

    Puulajien monimuotoisuutta vähentää kuusettuminen (jk ja hirvien aih. kuusen ist. lisääminen liian kuiville kasvupaikoille).  Sekapuustoisuuden suosiminen lisää sitä.    EU: ssa tosin ilm. sorvattu  Suomen kasvupaikoilla ekologisesti mahdottomia toteutettaviksi sopivia uusia sääntöjä. (Varmaankin esim. lehtipuusekoitukset kuiville mäntykankaille).

    PS  Suurimmat syyt eliölajien esiintymisen muutoksiin on em.   kirjan mukaan elinympäristöjen muutokset ja heti sen jälkeen vieraslajit.    Jotain osuutta on siis esim. E.Karin toimillakin ollut , kun on kuulemma ollut aikoinaan minkkejä vapauttamassa luontoon.

     

     

    Tilley

    Pukkalan neutraaliutta metsätutkijana jäytää vahvasti hänen asemansa jatkuvasta kasvatuksesta liiketoimintaa tekevän Arvometsä Oy:n osaomistajana. Mitä enemmän jatkuvaa kasvatusta suositaan, sitä enemmän hän tienaa. Vaikka Pukkalan tutkimuksissa voisi olla totuuttakin mukana, valitettavasti tämä jääviysongelma estää minua luottamasta niihin.

    Yritin keskustella mm. jalostettujen taimien hyödyistä keinollisessa uudistuksessa Arvometsän blogin kommenttiosiossa, mutta kommenttejani ei suostuttu julkaisemaan. Arvometsähän väittää että mitään jalostushyötyä ei ole vaan jatkuvassa kasvatuksessa saadaan sama tulos valikoimalla kasvatettavaksi parhaat puut luontaisesta jakaumasta. Mutta he eivät ota huomioon että jalostetut taimetkaan eivät ole klooneja (paitsi visakoivulla) vaan niissä on myös luontaista vaihtelua. Jos siis jo kerran jalostettujen taimien luontainen vaihtelu hyödynnetään ja valitaan niistä sitten kaikkein parhaimmat, jonkinlainen hyöty saadaan väkisin jos jalostetut taimet ovat parempia.

    suorittava porras suorittava porras

    Ja jos se pulitoistametrinen kuusentaimi jatkuvan kasvatuksen kohteilla aloittaa varsinaisen kasvunsa vasta kuusissakymmenissä , ei tuloksilla voi kehua. Ehtii laho yllättää ennen , kun arvokasvu pääsee edes kunnolla alkuun.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kasvaahan se kuusen taimi vähän nopeammin koivikon tai koivu-mäntysekametsän alla. Mutta siinä olen samaa mieltä, että jatkuvapeitteisellä metsällä ei oikein ole jatkuvuutta kuin pätkäpestin verran: siihen saakka kunnes alue on liian kuusettunut uudistumiseen. Silloin annetaan lääkkeeksi katkaisuhoitoa.

    Vaikuttaisi siltä että suojelualueiden verkosto auttaa lajiston säilyttämisessä monipuolisena. Linnuilla on tutkittu Keski-Suomessa että jos pinta-alasta oli suojeltuja alueita 13 %, alkuperäiset lintukannat säilyivät melko hyvin muuttuvassa ilmastossa.

    http://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/kattava-suojelualueverkosto-ehkaisee-ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-lintuyhteisoihin

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 51)