› Keskustelut › Metsänhoito › Männyn karsiutuminen

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 65)
1 2 3 … 5 6 7

  • Männyn karsiutuminen

    Sent on: 12.8.2013, 13:12

    Palstalla on ollut keskustelua männyn karsiutumisesta. On esitetty näkemyksiä, että männikkö tulee kasvattaa tiukassa asennossa, jotta saadaan vähäoksaista puuta. Tämä pitääkin paikkansa taimikkovaiheessa. Rehevillä pohjilla runkolukua täytyy nostaa aina 5000kpl/ha asti, jotta u/s laatua saadaan. Rehevimmillä pohjilla tämäkään ei riitä. Istuttamalla tällaisin tiheyksiin ei kannata pyrkiä. Vähemmän on puhuttu siitä mikä sitten on riittävää laatua tukkimarkkinoille. Puumarkkina näyttää toimivan niin, että mäntytukille saa ”täyden hinnan” kun vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Erityisen hyvälaatuiselle puulle ei saa pitkittyvää kiertoaikaa vastaavaa hintaa. Puumarkkina ei siis toimi tai laatupuulle ei ole kysyntää. Taitaa olla niin, että sahat saavat riittävän määrän laatupuuta tukkisumastaan. Miten suhtaudutte laatupuun tuottamiseen? Onko se kunnia-asia vai tuotatteko puuta riittävillä laatukriteereillä? jokainen meistä varmasti myy räkämännikkönsä tukiksi mahdollisimman kovaan (= keskimääräiseen) hintaan?

    Tekijä
    Pete
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Pete 12.8.2013, 13:13

    Männyn karsiutumisesta taimikkovaiheen jälkeen esiintyy myös erikoisia näkemyksiä. Keskustelusta saa sen mielikuvan, että oksikasta männikköä kannattaa pitää tiukassa asennossa ensiharvennuksenkin jälkeen. Lisäksi harvennustakin myöhästetään sillä perusteella, että odotetaan oksien karsiutumista. Tällä on pilattu monta ”räkämännikköä”. Kuivaoksaisen tukkiosuuden oksikkuus ei nimittäin harvennusta lykkäämällä parane. Päinvastoin. Oksikkaaksi kehittyneet männiköt pitäisikin päinvastoin harventaa ajoissa. Silloin voi susipuut vielä poistaa. Tämä kannattaa tehdä, mutta vain jos jäävän puuston latvukset ovat hyviä. Tupsulatvoja ei kannata jättää. Selvästikään ei myöskään ymmärretä karsiutumisen dynamiikkaa. Todellakin on niin, että kuivat oksat karsiutuvat kun rungoille tulee tilaa. Vai onko joku nähnyt mäntyjä joissa kaikki syntyneet oksat ovat jäljellä? Kuivat oksat todellakin karsiutuvat sateen ja lumen voimasta. Aurinko ja ilman virtaus edistää tätä, oksan lahoaminen tai ”rapautuminen” nopeutuu. Harvennuksen tärkein laatua parantava seuraus on tietysti järeytyminen. Mitä nopeampaa on paksuuskasvu, niin sitä suuremmaksi muodostuu oksattoman tai edes vähäoksaisen tukin määrä. Suuri elävän latvuksen osuus lisää myös terveoksaisen tukin määrää hakkuukertymässä. Tämän takia männiköitäkin tulee harventaa elävän latvuksen kunnosta huolehtimalla ei tyvitukin kuivia oksia tiirailemalla. Miten itse hoidatte istutusmänniköitänne? Oletteko pystyneet parantamaan männikön laatua lehtipuusekoituksella? Missä vaiheessa harvennatte ja kuinka monta kertaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 12.8.2013, 14:24

    Lisäksi olisi hyvä saada havaintoja siitä, käykö lehtipuu männyn tiheyttä lisääväksi puuksi keskimääräisen rehevillä kasvupaikoilla. Karuilla kasvupaikoilla riittävä tiheys männylle saadaan varmimmin uudistamalla kylvöllä. Rehevillä kasvupaikoilla mäntyä on vaikea saada huippulaatuiseksi.

    Itse juuri tuossa silmäilin äitini metsässä ensiharvennettua männikköä, joka näytti olevan hieman liian rehevä paikka männyn kasvatukseen. Kuusella ja koivulla en havainnut laatuongelmia, joten seuraava harvennus olisi kuusta ja koivua säästävä ja männyn osalta puhdas laatuharvennus, eli kaikki paksuoksaiset puut pois riippumatta rinnankorkeusläpimitasta. Yleensähän ne huonolaatuisimmat ovat myös paksuimmat.

    Hyvä aloitus.

    Gla Gla 12.8.2013, 14:29

    Veikkaan, että sahojen käytännöt laadun suhteen muuttuvat tulevaisuudessa, kun tukkien skannausmenetelmät yleistyvät ja kehittyvät. Laatuhinnoittelu tulee näin jossain muodossa vaikuttamaan. Todennäköisesti niin, että hyvästä laadusta saa saman kuin nytkin, mutta vähänkin huonommasta saa nykyistä huonomman hinnan. Keskimääräinen hinta siis alenee. Siksi pyrin kasvattamaan niin hyvää laatua, kuin tavanomaisilla istutustaimimäärillä on mahdollista. Karumpia kylvöaloja ei minulla ole. Apuna laadussa käytän pääosin luonnon menetelmiä. Yhdessä rehevän paikan räkämännikössä kokeilen parhaiden yksilöiden pystykarsintaa. Siinä mennään kaikkien pystykarsintaohjeita vastaisesti, mutta pitäähän tulos itse nähdä, jotta tietää miten mänty käyttäytyy.

    Oksien karsiutumisen tavasta olen samaa mieltä kuin Pete. Taimivaihe ratkaisee, myöhemmin ei mahdollista vahinkoa ilman kohtuutona työmäärää voi paikata. Varovainen ensiharvennus ei auta kuolleiden oksien karsiutumiseen, päinvastoin. Varovaisuus on perusteltua esim. silloin, kun ollaan rästikohteessa tai muusta syystä on syytä pelätä lumituhoja. Hiihtoniilon Marttuusenmäen sarkan olosuhteita en tunne, mutta jos erityistä riskiä lumituhoista ei ole, laadun puolesta siinä tapauksessa olisi voinut harventaa reippaammin. Karsiutuminen ja järeytyminen olisi nopeutunut ja oksien päälle kasvanut enemmän ehjää puuta. Omissa männikön ensiharvennuskuvissa hakkuu tehtii hiukan myöhässä, mutta karsiutunmista se ei auttanut. Suorat rungot tuottavat sillä kuviolla vain tavanomaista laatua.

    Gla Gla 12.8.2013, 14:33

    ”Lisäksi olisi hyvä saada havaintoja siitä, käykö lehtipuu männyn tiheyttä lisääväksi puuksi keskimääräisen rehevillä kasvupaikoilla.”

    Ainakin tutkimustulos tuosta on olemassa. Sen mukaan lehtipuusto auttaa, mutta käytännössä en tiedä, kuinka 3000-5000 runkoluvulla mänty sopii sekaan. Luulisi vahinkoa tulevan piiskaamisesta ja oma lukunsa on hirven vaikutus laatuun.

    Jotenkin mutupohjaisen havainnoinnin mukaan kuusi on parempi sekoitus, mutta siinä taas tulee usein juurikääpä rajoittavaksi tekijäksi.

    Pete 12.8.2013, 14:44

    Hyvä huomio tuo lumituhoriskin kasvaminen. Senkin takia ”karsiutumisen odottelu” ei ole kannattavaa. Jos oksikkaan männikön harvennusta lykkää, niin seurauksena on se, että susipuita ei kannata enää poistaa. Nykyisin jo käytäntöön tulleen männyn ”tiheikkökasvatuksen” osalta ensiharvennuksen ajoitus on yhtä tarkkaa kuin rauduskoivikoiden. Ainakin UPM:n jättää 3000-4000 runkoa hehtaarille taimikonhoidon jälkeen ja siihen sitten yhdistelmäkorjuu ensiharvennuksessa. Ajoitus on tarkkaa ja paikalliset olosuhteet täytyy tuntea, jotta lumituhot pysyvät kohtuullisina. Ei sovi minun mielestä vaaramaisemiin tai Suomenselälle. Ihan ok malli muualle kuitenkin kunhan muistaa, että viimeistään 10m pituusvaiheessa täytyy alkaa jo harvennuskaupoille. Ja runkoluku sitten noin 1300ha. Jos ottaa vain puolet pois, niin harventamaan joutuu jo 5v päästä uudestaan.

    Hyvälaatuista mäntyä saa yleensä sekapuuksi kuusen istutusaloille. Niissä kannattaa taimikonharvennuksessa muutama istutuskuusikin poistaa jos laikkumättään laikussa on suora ja laadukas mänty. Kasvatukseen tulee sitten vaihtoehtoja jos mäntyjä säästää edelleen ensiharvennuksessakin. Parhaat männyt ainakin omalla kohdalla kasvaa kuusikoiden sekapuuna.

    Pähkäilijä 12.8.2013, 14:47

    http://areena.yle.fi/radio/1987846

    tuossa on laatuhinnoitteluakin sivuttu.

    Gla Gla 12.8.2013, 16:31

    A. Jalkasen peräänkuuluttamasta tiedosta lehtipuusekoituksen vaikutuksesta löytyy Sauli Valkosen kirjoitus kirjasta Tuottava metsänkasvatus. Ainoa vika tuossa on, että se käsittelee kuivia ja kuivahkoja kankaita, ei tuoreita.

    Puun takaa 12.8.2013, 20:12

    Männyt, kuten muutkin puut ovat aina yksilöitä. Jokaisessa taimikossa ja nuoressa männikössä maapohjasta riippumatta, on toivottomia räkämäntyjä, keskinkertaisia, ja parempilaatuisia yksilöitä.
    Tärkeintä on keskittää kasvatus parempiin yksilöihin ja raivata huonot pois mahdollisimman aikaisin, sillä huonolaatuisesta männystä ei tulee hyvälaatuista vaikka sitä kasvattaisi kuinka tiheässä tahansa.
    Ensiharvennus, tehdään se sitten energiapuuharvennuksena tai muuten, on myös tehtävä laatuharvennuksena, jos haluaa hyvälaatuista tukkimetsää kasvattaa.

    jees h-valta 12.8.2013, 20:14

    Pete tuolla yllä jo kertoikin UPM:n vastaavan kasvatustavan kuin minäkin teen. 10m:n pituudessa suurinpiirtein ollaan 15v. metsikössäni. Joten kummaa porua täällä kuulunut systeemistäni jota isokin metsäyhtiö käyttää. Runkoluku varmaan jää hiukan enempään kuin 1300:n mutta onhan noita harvennuksia sitten mahdollisuus tehdä hiukan katsannon tarpeen mukaan.
    Ainakin pyrin mahdollisimman lähelle puolen puuston poistoa nyt.

    Pete 12.8.2013, 20:32

    Mainitsemassani yhtiön mallissa pyritään puhtaaseen männikköön kylvämällä ja raivauskertoja on kaksi. Koivut ja muu ryönä kaadetaan raivauksissa surutta maahan. Jessen ja upm:n mallissa samaa on vain runkoluvun ennen harvennusta ainakin jos olen ymmärtänyt kirjoituksesi oikein.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 65)
1 2 3 … 5 6 7