Keskustelut Metsänhoito Männyn karsiutuminen

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 65)
  • Männyn karsiutuminen

    Palstalla on ollut keskustelua männyn karsiutumisesta. On esitetty näkemyksiä, että männikkö tulee kasvattaa tiukassa asennossa, jotta saadaan vähäoksaista puuta. Tämä pitääkin paikkansa taimikkovaiheessa. Rehevillä pohjilla runkolukua täytyy nostaa aina 5000kpl/ha asti, jotta u/s laatua saadaan. Rehevimmillä pohjilla tämäkään ei riitä. Istuttamalla tällaisin tiheyksiin ei kannata pyrkiä. Vähemmän on puhuttu siitä mikä sitten on riittävää laatua tukkimarkkinoille. Puumarkkina näyttää toimivan niin, että mäntytukille saa ”täyden hinnan” kun vähimmäisvaatimukset täyttyvät. Erityisen hyvälaatuiselle puulle ei saa pitkittyvää kiertoaikaa vastaavaa hintaa. Puumarkkina ei siis toimi tai laatupuulle ei ole kysyntää. Taitaa olla niin, että sahat saavat riittävän määrän laatupuuta tukkisumastaan. Miten suhtaudutte laatupuun tuottamiseen? Onko se kunnia-asia vai tuotatteko puuta riittävillä laatukriteereillä? jokainen meistä varmasti myy räkämännikkönsä tukiksi mahdollisimman kovaan (= keskimääräiseen) hintaan?

  • jees h-valta

    Hyvä niin mutta et ottanut kantaa itse asiaan. Miksi vedät aivan varmoja päätelmiä kuin olisi tutkittua ja testattua tietoa jos ne eivät ole kuin vain kuitenkin omaa kasvatuskertaasi josta et mainitse vertailuaineistoa. Jos olet kasvattanutkin onnistuneesti jalostetusta ja ehkä tavallisestakin siemenestä et kuitenkaan voi väittää taajassa kasvatuksen ja esim. lehtipuun ahdistaman olevan väärä tapa. Kun et ainakaan non kerro itse kasvattaneesi.
    Minulla taas paremmat kokemukset siemenen laatuun katsomatta ovat taajakasvatuksesta kuin liian aikaisin harvennetusta.

    Hiihtoniilo

    Hiihtoniilo on oppinut kotikutosena perimässään kun tota metsäväkeä on koko nuoruutensa sivusilmällä tiiraillut ja autossa juttuja kuullut, että taimikot tulee kasvattaa alkuunsa tiheässä asennossa. Taimikko tarkoittaa siis oikeaa puulajia maaperään nähden.
    No senkin olen ehtinyt männiköissä tiirailla, että luonto korjaa ihmisen pahimmat mokat ja ei ole yhtä oikeaa tapaa kasvatella männiköitä. Itse kun olen pohtinut en ikipäivänä ole omia männikköä EP:lla ja Hämeessä tohtinut 2000kpl/ha jättää vaan paljon tiheempi saa olla alkuunsa.
    No nyt ihmeekseni luinkin uudehkoa Suomessa ilmestynyttä väitöskirjaa jossa todettiinkin muistaakseni n 3-4000kpl/ha tiheys ja viivästetty ensi harvennus männiköissä järkeväksi. Jos on isäntä itse ensi harventamassa ei tule niin harvaa jälkeä kuin vierashakkuussa. Syynä on tarve tehdä ensi harvennuksesta rahaa tekijälle. Isännän näkemys on hiukan toinen yleensä ja ajatusta saada kone hakkuusta järkevä. No mäntyhän on kiitollinen puu kasvaa ja eritoten sen tiheys sovittaa maaperänkin mukaan joo niin ja jos se alaoksat ei saa valoa niin eikö se sitä alaoksistoa harvenna ja joka kesähän ylhäälle kasvaa lisää vihreätä tilalle???
    Niin voisiko joku tutkija kertoa miksi oksiston kuoleminen tapahtuu, onko ravinteita ja valoa liian vähän vaiko kapillaari vie nesteet ylös vai mikä sen sitten tekee….

    Puun takaa

    Hyvin harvoin olen täällä esittänyt pelkästään omia havaintojani puunkasvatuksesta.
    Minulla on ollut onni ja mahdollisuus näiden vuosikymmenten aikana tehdä yhteistyötä ja vaihtaa kokemuksia mm. Metsäntutkimuslaitoksen ja useiden ammattimaisen puuntuottajien kanssa, eikä pidä unohtaa sitäkään, että olen ehtinyt tehdä riittävästi virheitä jotain niistä oppiakseni.

    jees h-valta

    Aiotko sitten jatkaa virheitäsi edelleen vaikka on jopa isotkin kasvattajat samoilla linjoilla tuon taajassakasvatuksen suhteen?
    Eikö vanhemmiten kannattaisi jo oikoa kurssia? Ettei tee konk…..

    Puun takaa

    Olenko minä neuvonut männyntaimia harvassa kasvattamaan?
    Kyllä niitä se 4000-5000 kpl/ha on tähän asti ollut energiapuu- tai ensiharvennukseen asti. Kylvämällä olisikin aika vaikea pienempää taimimäärää hehtaarille tehdäkään.
    Olen vain pitänyt männyntaimikot lehtipuusta vapaana, sillä niiden kasvattamisella männyn maaperällä ei tule lisäarvoa.
    Ei tässä nyt pitäisi olla mitään ihmeellistä.
    Samalla tavalla tekevät kaikki ammattimaiset puunkasvattajat.

    Leevi Sytky Leevi Sytky

    Saahan virheitä tehdä kun muistaa ettei tee samaa virhettä kahteen kertaan. Kulunut klisee, mutta pätevä.

    Pete

    Jesse perää tieteellisiä tutkimuksia mutta samaan aikaan esittelee omia luontaisella siemenillä kylvettyjä suosarojaan varmana merkkinä jalostuksen tarpeettomuudesta. Tämä kertoo enemmän jessestä kuin jessen tutkimustuloksista.

    Gla Gla

    Puun takaa: ”Kyllä niitä se 4000-5000 kpl/ha on tähän asti ollut energiapuu- tai ensiharvennukseen asti.”

    Tarkoitit varmaan taimikon harvennusta?

    jees h-valta

    Pete muuntaa sanomaani. En ole perännyt tieteellistä näyttöä vaan puuntakusen omaa vertailevaa taajakasvatuksen tulosta. Mutta puuntakusestakaan ei näkyjään ota selvää: Ensin väittää ettei taajakasvatuskaan auta mitään jos siemen on huonolaatuista.
    Ja sitten seuraavalla sivulla jo kasvattaa taajassa (4000-5000).
    Ota siitä sitten selvä. Taitaa olla joku jyvä hukassa (jalostettu vai ei?) eli varmaan se johtojyvä jolla pysyttäisiin loogisessa kirjoittelussa.

    jees h-valta

    Ja lehtipuuvapauden ihanuudesta senverran että esim. turvesaroilla on melkein pakko turvautua hieksen ”rökittävään” vaikutukseen kun laikkuihin mäntyä siementää. Hies nousee sieltä kuopastakin ja on siksi erinomainen piiskuri laikuista nousevan männyn kurissa pitoon. Kunhan ei pahasti päästä yliskasvuiseksi. Pieni metri-pari mitään tee siinäkään.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 65)